Materiaalit ja välineet

Muistelua voi harrastaa ilman mitään ulkoisia virikkeitä, mutta sopivilla välineillä ja materiaaleilla se voi koskettaa samanaikaisesti useita aisteja, virittää enemmän ja monipuolisempaa keskustelua sekä antaa monenlaisia elämyksiä. Aivojen kannalta paras on, jos sama viesti saapuu monen eri aistin kautta ja näin vahvistuu eri suunnista. Hyvä materiaali virittää myös ohjaajan tehtäväänsä. Myös haasteellisia materiaaleja voi käyttää, jos ohjaaja hallitsee simultaanimukauttamisen eli kykenee muuntamaan materiaalia nopeasti sopivan tasoiseksi.

 

Selkeys
Materiaalien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja käsiteltäviä.

Koska ikä vaikuttaa näkökykyyn, pitää kaikki käytettävä materiaali olla riittävän isotekstistä. Monilla on haasteita hienomotoriikan kanssa (kädet voivat vähän vapista tai ovat koppurat, halvaus vie tunnon tai voimat jne.) Esimerkiksi palapelien palasten täytyy olla riittävän isoja ja paksuja ja kokoamisalustassa on hyvä olla kiinteä reuna, jonka sisällä palaset pysyvät.

 

Aiheet aikuisten aiheita

Vaikka peli tai toimintaidea olisi kuinka yksinkertainen, täytyy materiaalista pääsääntöisetsi näkyä, että se on suunniteltu aikuiselle. Jos vanhusten viriketoiminnassa käytetään materiaalia, joka selvästi assosioituu lapsiin tai kehitysvammaisiin, saatetaan tukea vääränlaista minäkuvaa. Muistisairaan kohdalla materiaalin tulisi lisäksi ajallisesti sijoittua enimmäkseen parin kolmenkymmenen vuoden taakse ja siitä kauemmaksi. Tutut aiheet tuntuvat turvallisilta.

 

Värit tehostavat keskittymistä

Mustavalkoinen materiaali ei tempaa huomiota yhtä hyvin kuin värillinen. Se voi olla myös vaikeampi hahmottaa. Myös ympäristön värityksellä on merkitystä. Keskittymistä voi tehostaa peittämällä pöytä lämpimän keltaisella liinalla. Kaikki vaaleat keltaisen ja oranssin sävyt toimivat hyvin. Jos osallistujilla on hahmottamisvaikeuksia, huolehdi siitä, että pöytäliina on yksivärinen eikä kirjava. Jos ympäristö on kovin harmaa tai harmaanvaaleansininen, mieti, miten sen somistaisi miellyttävämmäksi ja vähemmän nukuttavaksi.

 

Kuvat

Osa ihmisistä suosii visuaalisia virikkeitä. He hahmottavat maailmaa parhaiten näköaistin kautta. Valokuvat, videot ja vaikka aikakauslehdistä kerätyt kuvat nostavat mielikuvia ja muistoja. Yksi iso seinälle heijastettu kuva voi riittää rajaamaan keskustelua yhdessä tuokiossa. Aikakauslehdistä kannattaa kerätä talteen ihmisten, eläinten, esineiden, maisemien kuvia. Jonkin verran kuvakortteja löytyy valmiina.
Vahvikkeen Kuvapankin käyttöopas sisältää ideoita kuvien käytöstä. Vahvikkeen kuvapankki. 
Susanna Sovio on kirjoittanut oppaan kuvasta muistelemisen välineenä.
Markkinoilla on valokuva-albumeita, joihin laitetaan paperiset kuvat ja jokaisen kuvan kohdalla on nappula, josta voi nauhoittaa kuvaan liittyvän selostuksen. Samaa nappulaa painamalla selostus on kuunneltavissa.

 

Kysymykset

Korteille kirjoitetut kysymykset ja lauseiden alut ovat oiva tuki muistelukeskusteluille. Vahvikkeessa on useita keskustelua virittäviä korttisarjoja sekä ohjeita korttien käytöstä. Myönteisen muistelun kortteja on myynnissä Suomen Mielenterveysseurassa. Niistä on julkaistu myös tulostettava pdf-versio. Kort för positiva minnen  

 

Esineet

Kun saa hypistellä kädessään esinettä, sen käyttötarkoitukset ja -tilanteet palaavat mieleen. Jopa vaikeasti dementoitunut, puhumaton henkilö saattaa tutun esineen käteensä saatuaan näyttää, kuinka sitä käytetään. Monen muistisairaan vireystila pysyy paremmin yllä, jos on jotain, mitä koskettaa. Erityisen hyviä esineitä hoitokotien muistelutuokioissa ovat sellaiset ennen yleiset esineet, joita nuoret ohjaajat eivät tunnista tai osaa käyttää (partakoneen terän teroitin, brännäri jne.). Tuntoaisti on tärkeä väylä moniin elämyksiin., mutta hyvin pienten esineiden käsittelyä voi helpottaa, jos ne laitetaan muovitaskuun tai läpinäkyvään muovipalloon (askarteluliikkeistä).
Vanhoihin matkalaukkuihin voi koota eri aiheisia muistelupaketteja: esineitä ja niihin liittyviä tietoja. Matkalaukulla tavarat on helppo siirtää osastolta toiselle, talosta toiseen ja jo laukun avaaminen on osallistujille efektiivinen tilanne. Elämysmatkalaukut-nimisessä palvelumallissa kuvataiteilija luo erilaisin aistein koettavia taideteoksia. Toimintakykyään menettäneet vanhukset voivat katsella ja kosketella teoksia, jotka tuovat mieleen ajatuksia ja muistoja. Toiminta on koskettanut etenkin niitä vanhuksia, jotka kommunikoivat ympäristön kanssa enää aistien välityksellä. Jos henkilön jokapäiväinen ympäristö on vuode, on erityisen tärkeää viedä hänelle monipuolisesti aistittavia elämyksiä. Se on myös yksi konkreettinen tapa viestittää vanhukselle, että häntä arvostetaan. Ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin aina - mikäli mahdollista - jokin muu ympäristö kuin vuode. Viriketoiminnan yksi tehtävä on houkutella kaikki ylös vuoteesta. 

 

Ideoita keskustelua virittävistä esineistä

  • Työkalut: käsin veivattava pora, puukko, 
  • Keittiöesineet: kahvimylly, pulikka, brännäri, leivän rei´ittäjä, suuri puukauha, juustokehä, käsin veivattava vatkain, separaattori, 
  • Käsityökalut: ”käpy”, syöstävä, rissat, sormustin, parsimasieni,
  • Vanhentunut teknologia: lankapuhelin, kasettinauhuri, kirjoituskone, tietokoneen korppu ja lerppu, filmikamera, partakoneen terän teroitin,
  • Käytöstä poistetut rahat (markat)
  • Vanhat koulutarvikkeet: helmitaulu, puinen penaali, aapiset ja laskennon kirjat, opetustaulut

 

Tarinat

Osa ihmisistä hahmottaa maailmaa mielellään kuuloaistin kautta. Heidän muistojaan on helpompi houkutella esiin äänikuvilla, luetuilla kertomuksilla, lauluilla ja esim. radio-ohjelmilla. Ylen Elävä arkisto sisältää paljon vanhoja radio-ohjelmia sekä artikkeleita, jotka ovat lyhyitä ajankuvia.

 

Tuoksut

Tuoksut ja hajut ovat tärkeitä muistojen houkuttelijoita, sillä ne ovat suorassa yhteydessä ihmisen muisti- ja tunnekeskuksiin. Ruuan tuoksu voi tehdä nälkäiseksi tai olon turvalliseksi. Hammaslääkärin vastaanottotilojen tuoksu voi herättää pelon tunteita. Piparkakun tuoksu tuo mieleen erilaisia muistoja kuin ruusun tai märän sahanpurun tuoksu. Tee tuoksupurkit pienistä lasipurkeista ja kerää niihin mausteita, pumpuliin imeytettyjä eteerisiä öljyjä, tervaa, jauhettua kahvia, superloniin imeytettyä moottoriöljyä, hajuvettä, partavettä, kamferia, anista/salmiakkia jne. Iän myötä hajuaisti heikkenee, joten käytä tarpeeksi voimakkaita tuoksuja. Jos oikeita tuoksuja ei ole saatavilla, mielikuvat tuoksumuistoista ovat myös hyvä keskustelunaihe. Suomessa Digital Scents (DIGITS) -tutkimushankkeessa kehitetty laite muuntaa tuoksuja digitaaliseen muotoon. Sen jälkeen tuoksusyntetisaattori tuottaa ne uudelleen. Kopio on mahdollista lähettää vaikka toiselle puolelle maapalloa. Vuonna 2018 ”sähkönenä” osasi haistaa yli kahtakymmentä tuoksua ja analysoida ne. Tuoksusyntetisaattorilla kyettiin valmistamaan niistä kopiot. Lähivuosina tätä teknologiaa on mahdollista käyttää virtuaalitodellisuuden osana muuallakin kuin koelaboratorioissa ja siten myös muistelun tukena.

 

Toiminta

Osa meistä on tyyliltään kinesteettisiä. Silloin jonkin toiminnon matkiminen joko pantomiimina tai oikeiden esineiden kanssa toimien nostaa tehokkaimmin muistoja mieleen. Ideoita toimintatuokioiden aiheista: varpuvispilän kuorinta koivunvarvuista, villan karstaus, langan kehräys rukilla tai värttinällä, vastan/vihdan sitominen (rauduskoivusta juhannuksen jälkeisinä päivinä), eri ammatteihin liittyvät liikkeet.