Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
A W Finchin muotokuva A W Finchin muotokuva A W Finchin muotokuva

1915 Kansallisgalleria

 

Aallottaria Aallottaria Aallottaria

1909 Kansallisgalleria

 

Aamupäiväkahvi Aamupäiväkahvi Aamupäiväkahvi

1884 Kansallisgalleria

 

Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva

1897 Kansallisgalleria

 

Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos

Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari.
Hän maalasi paljon perheenjäseniään ja tuttaviaan,
mutta sai lisäksi paljon tilauksia.

Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä.

Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle.
Teos on kooltaan 18,5 × 17,5 cm.

Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies.
Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän oli tuomari.

Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija.
Yksityiskoulussaan hän toimi monen taiteilijan - myös Edelfeltin - opettajana.

Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa,
mutta opiskeli taidetta myöhemmin monessa maassa
ja matkusteli paljon saaden vaikutteita monelta suunnalta.

Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla.
Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson,
Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela.
Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Elin Danielsonilta on säilynyt töitä,
joissa näkyy selvästi von Beckerin vaikutusta: kauniita realistisia muotoja.

Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä.
Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston kokoamisessa 1889 riidat kärjistyivät niin,
että näyttelyn avajaisissa syntyi nyrkkitappelu.
Edelfelt ja Vallgren taistelivat von Beckeriä, Walter Runebergia ja Berndt Lindholmia vastaan.

Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista.

Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo.
Suomessa hän sai professorin arvonimen 1879.

Kansallisgalleria

 

Aholan pojat Nisse ja Antti lukemassa sängyllä Aholan pojat Nisse ja Antti lukemassa sängyllä Aholan pojat Nisse ja Antti lukemassa sängyllä

1908 Kansallisgalleria

 

Aino Aino Aino

Albert Edelfeltin vesivärityö

Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon:
hänet oli luvattu vanhalle Väinämöiselle puolisoksi.
Hän ei suostu pakkoliittoon vaan hukuttautuu.
Rannalla hän riisuutuu ja siirtyy vedenneitojen joukkoon.

Kansallisgalleria

Aino Sibeliuksen muotokuva Aino Sibeliuksen muotokuva Aino Sibeliuksen muotokuva

Kansallisgalleria

 

Aino Sibelius Aino Sibelius Aino Sibelius

Eero Järnefeltin vesivärityö vuodelta 1895

Koko 23,5 × 30 cm

Kansallisgalleria

 

Aino Sibelius Aino Sibelius Aino Sibelius

Eero Järnefeltin viivasyövytys, kuivaneula

Kansallisgalleria

 

Aino Sibelius tekemässä käsitöitä Aino Sibelius tekemässä käsitöitä Aino Sibelius tekemässä käsitöitä

Kansallisgalleria

 

Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki

Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne,
jossa vanha Väinämöinen kosii nuorta Ainoa.
Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle vaan mieluummin hukuttautuu.

Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi
- ja yhä vain Väinämöinen häntä tavoittelee.

Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary.

Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat.
Niissä on luettavissa lainaukset Kalevalan neljännestä ja viidennestä runosta,
joissa Väinämöisen ja Ainon tarina kerrotaan.

1891 Kansallisgalleria

 

Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan

Eero Järnefeltin lyijykynätyö vuodelta 1905

Kansallisgalleria

 

Alexandra Edelfeltin kukin koristeltu hauta Alexandra Edelfeltin kukin koristeltu hauta Alexandra Edelfeltin kukin koristeltu hauta

1901 Kansallisgalleria

 

Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg

1888 Kansallisgalleria

 

Annuli lukee Annuli lukee Annuli lukee

1923 Kansallisgalleria

 

Antin muotokuva Antin muotokuva Antin muotokuva

1904 -1905 Kansallisgalleria

 

Antti kallioisella rannalla Antti kallioisella rannalla Antti kallioisella rannalla

1908 - 1915 Kansallisgalleria

 

Antti käsi poskella Antti käsi poskella Antti käsi poskella

1905 Kansallisgalleria

 

Antti veistämässä kaarnalaivaa Antti veistämässä kaarnalaivaa Antti veistämässä kaarnalaivaa

1907 Kansallisgalleria

 

Asetelma Asetelma Asetelma

1890 Kansallisgalleria

 

Asetelma Asetelma Asetelma

1912 Kansallisgalleria

 

Auringonlasku Auringonlasku Auringonlasku

Öljyvärimaalaus

Koko 27 × 19 cm

Kansallisgalleria 1893

 

Auringonlaskun jälkeen Auringonlaskun jälkeen Auringonlaskun jälkeen

Öljyvärimaalaus

Kooltaan 19,5 × 31,5 cm

Kansallisgalleria 1887

 

Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa

1884 Kansallisgalleria