Kuvalista | Page 9

Tulosta sivu

		Hirsitalo Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua. Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla. Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän. Laulu Matalan torpan balladi Laulun sanat Päivän laskiessa Muistatteko, kuinka muinoin lasna Talvihämyn tullen ikkunassa Istuttihin kanssa siskojen Syvään tuumien ja tutkien? Muistatteko, kuinka metsän rantaan Päivä vaipui niinkuin aalto santaan, Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen, Kultakuplat aallon kultaisen'? Muistatteko, kuinka kamalasti Silloin rusko päivän haudan rasti, Pilvet paloi, hehkui hattarat, Tulta hyrskyi taivaan rantamat? Näytti kuin ois ollut meri siellä, Tulitulva, joka maata niellä Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! – Kas, jo tuolla kuusi leimahti! – Muistatteko, kuinka toisihimme Silloin siskoset me painausimme, Kuinka hiljaa kuiskittihin vain Äänin värjyvin ja huohottain'? Ilmi kuiskittihin kammot rinnan, Aavistukset alta lammen pinnan, Unten harmaat pohja-usmat nuo, Joita nostaa Manan suuri suo. Muistatteko, kuinka toisihimme Silloin siskoset me painausimme, Kunnes äiti armas valon toi Hämärään ja mieliin levon loi? - Eino Leino 1897 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hirvi Alces alces Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs. Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat. Suurta herkkua ovat maitohorsmat. Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja. Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat sekä talvella männyn versot. Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa, joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot. Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet. Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä. Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista. Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja. Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä. Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000. Oletko nähnyt hirveä? Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa? Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu LUONTO-kuvapakan kuva numero 17 Kuva CC0 Pixabay David Mark
		Hirvi kaadettu Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä. Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa. Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria. Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta joulukuun puoliväliin. Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia, hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa. Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hitsaaja Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948. Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R
		Hitsausta Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla. Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni. Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit. Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus, vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus. Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa, hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha, jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät. Juottamiseksi kutsutaan liittämistä, jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa. Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hiustenkuivaaja Hiustenkuivaajassa oli ennen puinen kädensija. Kampaaja saattoi jättää tällaisen käsikuivaajan isomman "luurankokuivaajan" avuksi puhaltamaan putkistosta ilmaa asiakkaan hiuksiin. AEG-merkkisiä hiustenkuivaajia ja muuta elektroniikkaa valmistetaan edelleen. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Hiusvesi Hiusveden käyttö oli ennen yleistä. Muotoiluvaahdot ja geelit tulivat vasta paljon myöhemmin. Brylcreem -niminen hiusrasva oli tunnettu merkki. Sitä on valmistettu vuodesta 1928. Se oli varsinkin 50-luvulla hyvin suosittu. Brylcreem oli kampausgeelin edeltäjä, jota käytettiin hiusten kiinni pitämiseen. Brylcreem valmistettiin veden, mineraaliöljyn ja mehiläisvahan sekoituksesta. Sitä käytettiin ennen myös kenkien putsaamiseen. Brylcreemistä on tullut rokin ja rockabilly-kulttuurin symboli, sillä sitä mainostettiin paljon. Brylcreemiä hierottiin hiuksiin ja hiuspohjaan aamuisin ja hiusten pesun jälkeen. Sitä on myynnissä edelleen. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Hiusvesipullo Hiusvesiä on käytetty päänahan verenkierron elvyttämiseen, hiustenlähdön ehkäisemiseen, hiusten vahvistamiseen ja kosteuttamiseen. Silvigrin-hiusvesi oli hiustenhoitotuote, jonka tehtävä oli edistää hiustenkasvua ja tehdä hiuksista pehmeät ja kiiltävät. Se esti hilseen muodostusta, hillitsi hiustenlähtöä ja piti päänahan terveenä. Kotikonstina on käytetty mm. kananmunan valkuaista. Sillä tukka on saatu pysymään ojennuksessa. Sanastoa hiusrullat, papiljotit, hoitoaine, Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Honda e Honda E ja Skoda Citigo-e iV ovat kaupunkiajoon suunniteltuja pieniä ja ketteriä sähköautoja. Saksassa uuden Hondan saa (vuonna 2020) 30 000€:lla ja Skodan alle 20 000€:lla. Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi Kuva © Helsingin Sanomat
		Hota-pulveri Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti. Pulveri sekoitettiin veteen. Hota-mainos: "Hota poistaa tuskan ja kuumeen. Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä ja tilapäisen väsymyksen poistaja. Käyttäkää sitä!" Hota-mainos: "Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä. Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä. Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin. Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s. Saatavana apteekeista." Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Hotelli Tornin baari Hotelli Torniin avattiin vuonna 1960 uusi mannermainen American Bar, jossa asiakkaita palvelllaan salin keskelle sijoitetulta pyöreältä baaritiskiltä. Kuvassa juuri avattu baari. Helsinki 20.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21942_2.tif
		Hotelli-ravintola Carlton Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953. Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif
		Huoltoasema 50-luvulla Huoltoasemien määrä viisinkertaistui 50-luvulla. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 73 kappaleessa 19. Henkilöautot. Kuva c Jussi Kangas / Vapriikin kuva-arkisto
		Huutokaupassa Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin: Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia. Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle - mutta ei saanut yhtään huutoa. Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle. Nykyään monet huutokaupat käydään netissä. Sananlasku Rehellisyys maan perii. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi
		Huutokauppa Huutokaupassa tavaran tai palvelun hinta määräytyy ostajien tekemien tarjousten perusteella. Tavaralla voi olla pohjahinta, josta lähdetään nostamaan hintaa huutojen perusteella. Myös palveluita voidaan huutokaupata. Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanoksia voidaan huutokaupata hoitokodin pihan kunnostamisen tai jonkin hankinnan hyväksi. Huutokaupattava palvelu voi olla vapaaehtoisen suorittama ikkunanpesu, kakun leivonta, hartiahieronta, kukkapenkin siistiminen tms. Leikkimielisesti tapahtumaa kutsutaan "orjamarkkinoiksi". Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hymypoika ja Hymytyttö 1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi. Aforismi Elannon saat siitä, mitä ansaitset, mutta elämän saat siitä, mitä annat. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki
		Hyrrä Pyöreä pellistä tehty hyrrä, jonka nuppi tehty puusta. Alaosa on maalaamatonta peltiä ja siinä on neljä pyöreää reikää. Hyrrän pääliosassa on kuusi painokuvaa: kissa, istuva poika, koira, pallotteleva poika, hiiri ja tyttö nuken kanssa. Varresta pumpataan hyrrään vauhtia ja päästetään irti. Hyrrän korkeus 14,5 cm ja halkaisija 10 cm. Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM20869:2
		Hyttynen hommissa Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä. Marjastusta häiritsevä metsähyttynen ja soilla elävä korpihyttynen ovat äkäisimpiä. Muita ovat mm. taigahyttynen, horkkahyttynen, iso mutta lempeä kirsihyttynen, lintuhyttynen ja viemärihyttynen. Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä, mutta naaraat tarvitsevat munien kehittymiseen nisäkkäiden veren proteiineja. Urokset eivät ime verta vaan kukkien mettä. Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä hiilidioksidin ja hien perusteella. Hyttysiä huitomalla hengitys ja hieneritys kiihtyy, mikä vain helpottaa hyttysen toimintaa. Imukärsässä on 2 putkea. Toista pitkin kulkee veri. Toista pitkin hyttysen sylki valuu pistokohtaan ja estää verta hyytymästä. Sylki aiheuttaa iholle kutisevat paukamat, joka on allerginen reaktio. Niihin voi käyttää hydrokortisonia. Hyttynen voi imeä verta kaksi kertaa oman painonsa. Veri laukaisee munimisreaktion. Naaras laskee 50–200 munaa seisovaan, matalaan veteen, ojiin ja lammikoihin. Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas, jonka alle inisijä ei mistään aukosta pääse. Vaatteen värillä ei ole merkitystä (paitsi hirvikärpästen kohdalla; ne rakastavat hirven värisiä vaatteita). Lapin räkkä tarkoittaa miljardien hyttysten ja niitä pienempien mäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää, jollaista ei tavata Etelä-Suomessa käytännössä koskaan. Uskomus Kun hyttyset purevat kipeästi, tulee sade. Jos hyttyset syksyllä survoo likellä maata, ennustaa se lämmintä ilmaa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hämeen korpien kauhu tiensä päässä Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä. Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif
		Igor Stravinsky Säveltäjä Igor Stravinsky (1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961). Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif
		Ikkunajärvi Riisitunturin kansallispuistossa Kuva © Sirpa Pursiainen
		Illallinen Tässä kuvassa on jouluateria. Pöydässä on lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa, savustettua kalaa, rosollia, italian salaattia, sinappisilliä Perinteiset jouluruuat Yleensä kaikilla aterioilla joulunaikaan tarjottiin samoja ruokia. Karjalaisilla oli joulupöydässä kolme ruisleipää päällekkäin ja niiden päällä kynttilänjalka. Leipiin ei koskettu joulunpyhinä vaan ne vietiin pyhien jälkeen vilja-aittaan ja syötiin vasta keväällä, kun karja laskettiin laitumelle. Kinkkua, lantulaatikkoa ja perunalaatikkoa ja lipeäkalaa tarjottiin perunoiden ja voisulan tai maitokastikkeen kanssa. Joulupuuro oli ennen ohraryynipuuroa tai riisipuuroa ja hyvän onnen tuojaksi siihen laitettiin manteli. Puuron jälkeen syötiin vielä voitaikinasta valmistettuja luumutorttuja. Lapsen suusta Jos kaikki ovat ajoissa kotona, tulee perhepäivällinen. Muuten tulee usein vain pussikeittoa. - Lauri 6v. Sananlasku Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Iloiset emaliset kahvipannut Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla 60-luvun loppupuolelle saakka. Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin. Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla. Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita valmistettiin Järvenpään Emalissa. Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti. 60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua. Teräs korvasi emalin. Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle ja kuvio on nimeltään Primavera. Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni ja kuvio on nimeltään Kehrä. Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla. Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen. Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia. Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa. Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin. Millainen on sinun lempikahvipannusi? Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa? Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Iltahetki Kuva CC0 Pixabay
		Iltahetki syksyllä Kuva CC0 Pixabay