Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Heiniä navetan parvella

Heinät ajettiin navetan päädystä toiseen kerrokseen
ja pudotettiin talven kuluessa
parven lattiassa olleesta luukusta alakertaan
lehmille, lampaille ja sioille.

Kuivaamisen rinnalla toinen rehun säilömistapa on ollut AIV-liuos.
AIV-rehu on nautakarjan säilörehua.
Rehu on saanut nimensä kehittämistyössä mukana olleen
Artturi Iivari Virtasen nimikirjaimista.
Rehu käsitellään AIV-liuoksella (muurahaishappoa),
joka saa aikaan maitohappokäymisen ja rehusta tulee hapanta.
AIV-rehua tehdään nurmikasveista, apilasta, ohrasta, kaurasta ja vehnästä.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
 

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 

Heiniä seipäille 2/6

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 

Heiniä seipäille 3/6

Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille
Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962.
Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 4.7.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40966_5.tif

 

Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla

Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vantaa 29.6.1960.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_8.tif

 

Heiniä seipäillä 4/6

Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen.

Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta
– usein kuusesta – ja teroitettiin molemmista päistään.
Seipääseen porattiin pari reikää poikittaisia tappeja varten.

Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka.

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Heiniä seipäillä 5/6

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Heiniä seipäillä 6/6

 

HEINISSÄ KEITTÄMINEN

Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä.
Ruoka-aineet pantiin kattilaan, jossa oli tiivis kansi.
Kat­tila kuumennettiin hellalla kiehuvaksi ja nostettiin puu­laatikkoon.
Laatikko täytettiin heinillä ja laatikon puinen kansi painettiin tii­vi­isti päälle.
Näin haudutettiin lihakeittoa, vatkulia ja puuroja.
Puuro valmistui 3–4 tunnissa.

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla

Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vantaa 29.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_9.tif

 

Heinäkuun hellettä 1956

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto.
Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956.

Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

 

Heinäkuun hellettä 1958

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä.
Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt.
Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 1.7.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12539_1.tif

 

Heinäkuun uimakelit Heinäkuun uimakelit Heinäkuun uimakelit

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Heinäpellolla

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Heinäseipäitä eli kärväitä ladon seinustalla

Nykyään vanhoista heinäseipäistä tehdään taulunkehyksiä,
naulakoita ja muita sisustuselementtejä.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

 

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Heinää seipäillä Heinää seipäillä Heinää seipäillä

 

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

 

Hellekesän riemuja hiekkarannalla

Kuva on otettu Helsingissä Pihlajasaaren hiekkarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211672, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.


 

Helsingin linja-autoasema

Vuonna 1958 juhannukseen hiljentyvän pääkaupungin ruuhkaisin paikka oli linja-autoasema.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r58-12470_1.tif

 

Helsingin olympiastadion

Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34
luvussa 11. Olympialaiset.

Kuva © Urheilumuseo

 

Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa.

Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko.
Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi
ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi.

Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa.
Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa.
Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli,
joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin.

Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset,
itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus
sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia.
Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä,
joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa.

Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlasku
Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.  (pitkään ja hartaasti)
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

 

Helsinkiläinen taksikuski

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960.

Huomaa virkalakki.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

 

Helsinkiläiset nuohoojat

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O

 

Helsinkiläisiä puluja

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kasku

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista
.

 

Kuva cc   Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif   
http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

 

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 

Helsinkiläislapsia kadunkulmassa

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla              
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä.                       

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna