Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Suo

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Suojainen ulpukkaranta Suojainen ulpukkaranta Suojainen ulpukkaranta

Tämä näkymä on samanlainen kuin ranskalaisen taidemaalarin Claude Monet´n maalauksessa Lummelampi (1899).

Kuva CC0 Pixabay

 

Suojaisa kävelyreitti Suojaisa kävelyreitti Suojaisa kävelyreitti

 

Kuva CC0 Pixabay

Suolaista ja makeaa kahvia Suolaista ja makeaa kahvia Suolaista ja makeaa kahvia

Kun pula-aikana mentiin kylään,
mukaan otettiin omat sokerit tai sakariinit.
Oli sopimatonta odottaa saavansa kortilla olevaa elintarviketta.
Sokeria pidettiin pienissä, kauniissa rasioissa.
Nimikirjaimilla ja lahjan saantivuodella varustettu rasia oli suosittu lahja.

Etualalla oleva pieni astia on tehty sakariineja varten,
mutta monet pitivät siinä myös suolaa.

Varsinkin saaristossa ja Pohjois-Suomessa
oli tapana laittaa kahvin joukkoon suolaa.
Saaristossa kahvi saatettiin keittääkin meriveteen.
Silloin kahvia kului vähemmän.
Suolainen kahvi myös auttoi korvaamaan
raskaan työn ja hikoilun kehosta poistamaa suolaa.

Onko sinulla ollut oma sokeri- tai sakariinirasia?
Oletko maistanut suolaista kahvia?
Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Suomalainen järvimaisema Suomalainen järvimaisema Suomalainen järvimaisema

Puuveneet käsitellään yleensä tervalla.

Kuivuneen ja vuotavan puuveneen saa usein korjattua tiiviiksi liottamalla sitä järvessä muutaman päivän, jolloin laudat turpoavat ja pienet raot menevät umpeen.

Vahvikkeessa on muutama kuva veneen tervauksesta.

Arvoitus: Kannettava väsyy, mutta ei kantaja?    Vene ja soutaja

 

Runo

Kankaalle

Siveltimen vedot vedän.
Maalaan mieleisimmän retken.
Valmiin taulun edessä
vietän useammankin hetken.

Ymmärrän voimia vaipuneita,
tulen sinua tielle vastaan.
En sure päiviä painuneita,
vaan kuuntelen laulua rastaan.

- Hellevi Estama

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita

Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin sekä Pohjoismaiden neuvoston että YK:n jäseneksi.

Vuonna 1956 Suomi lähetti Suezille ensimmäiset rauhanturvaajansa, lähes 450 miestä.
Puolueettoman maan sotilaina suomalaiset sopeutuivat rauhanturvatehtäviin hyvin.

Kuvassa on sininen YK-sotilaan baretti ja kaulaliina.
Vihertävänharmaaseen irtohihaan on ommeltu YK:n virallinen merkki ja Suomen YK-hihamerkki.

                       *  *  *

Yksi historian jännittävimmistä rauhanturvaamisoperaatioista tapahtui vuonna 1973.
Egypti hyökkäsi Israeliin tarkoituksenaan avata taas öljykuljetuksille Suezin kanava,
joka oli suljettu kuuluisan "kuuden päivän" sodan aikana 1967.

Kenraali Ensio Siilasvuo ohjeisti Kyprokselta pikavauhtia Kairoon komennettua pikkuista suomalaisjoukkoa:
”Menkää Sueziin – jos pääsette. Asettukaa osapuolten väliin – jos uskallatte. Lopettakaa taistelutoiminta – jos kykenette.”

Miehet noudattivat sangen poikkeuksellisia ohjeita
ja marssivat YK:n liput käsissään taistelevien osapuolten väliin.
Kolme rohkelikkoa haavoittui operaatiossa, mutta jälkeenpäin kävi ilmi,
että he olivat viime hetkellä estäneet suuren sodan syttymisen,
sillä venäläisiä laskuvarjomiehiä oli jo saapunut läheiselle lentokentälle.

Suomalaisjoukon operaatiotoimiston päällikkö Martti Jokihaara on koonnut
operaatioon osallistuneiden miesten kertomuksista kirjan "YK:n Palokuntana Suezille 1973".
Sen julkaisi Perinneyhdistys Kuneitran kojootit ja kirjaa on edelleen sekä myynnissä että kirjastoissa.

 

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 50.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa

Osuusliike Elannon ensimmäinen pikamyymälä avautumisensa aikoihin Helsingissä vuonna 1950.
Myymälä oli Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa, ja
se sijaitsi Elannon pääkonttorirakennuksen kivijalassa.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Pikamyymälöiden käyttöönotto oli viime vuoden huomattavin uutuus osuuskaupparintamallamme.
Kuvassamme Elannon ensimmäinen pikamyymälä Kaikukadun varrella."
Kuluttajain Lehti 4/1951, s. 1

Lapsus
Kauppiaan sydän on lihatiskillä.
       - Otsikko Kauppalehdessä

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9086

 

Suomen kieli 50-luvulla Suomen kieli 50-luvulla Suomen kieli 50-luvulla

 

Arvoitus Mikä sana on jokaisessa sanakirjassa kirjoitettu väärin?
                         sana väärin

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 70
kappaleessa 18. Kieli

 

Kuva © Kirsi Alastalo / Rudolf Koivun piirros

Suomen presidentti ja Norjan kuningas puolisoineen Suomen presidentti ja Norjan kuningas puolisoineen Suomen presidentti ja Norjan kuningas puolisoineen

Juhlapäivällinen Presidentinlinnassa alkamassa tiistaina 6. syyskuuta 2016.

Suomen presidentti Sauli Niinistö, Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja ja rouva Jenni Haukio.

Kuva © Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

 

Suomenhevonen syö koivunlehtiä Suomenhevonen syö koivunlehtiä Suomenhevonen syö koivunlehtiä

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomenpeura Suomenpeura Suomenpeura

Suomenpeura eli metsäpeura on poron luonnonvarainen "serkku".
Tämä metsäpeura asuu Ähtärin eläinpuistossa.

Poroja Suomessa on noin 200 000 kpl, mutta metsäpeuroja vain alle pari tuhatta.
Se ei ole vielä uhanalainen, mutta silmälläpidettävä.

Metsähallitus ylläpitää metsäpeurasta omaa sivustoa netissä.

Metsäpeurasta on YouTubessa videoita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomi-maisema Suomi-maisema Suomi-maisema

 

Metsän ääniä (nauhoitettu Eurajoen Kaunissaaressa 1:14min).

Sananlasku
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suon ojitusta Suon ojitusta Suon ojitusta

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suopursu Suopursu Suopursu

Suopursu kuuluu kanervakasveihin.
Se on koko Suomessa yleinen rämevarpu, 
joka kasvaa nimensä mukaisesti soiden reunoilla.

Suopursua on käytetty oluen maustamiseen,
vaikka se on erittäin myrkyllinen.  

Suopursun oksia on käytetty suojaamaan
villavaatteita ja turkiksia koilta.

Lankojen värjäyksessä suopursuista saadaan keltaista väriä.

Tämä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka on
joskus ollut kauppayrtti.

Kuva CC0 Pixabay

 

Supisuomalainen maisema Supisuomalainen maisema Supisuomalainen maisema

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Suppilovahvero Suppilovahvero Suppilovahvero

Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni, joka ei kaipaa esikäsittelyä.
Sitä voi kuivata ja pakastaa.

Valitettavasti suppilovahvero muistuttaa suippumyrkkyseitikkiä,
joka on myrkyllinen. On siis tiedettävä, mitä kerää.

Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta löytää tietoa ruokasienten
keräämisestä, käsittelystä, myrkkyjen välttämisestä ym.

Sienten tunnistamisessa auttaa Luontoportin kuvat ja kuvaukset.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Surviaissääsket parveilevat Surviaissääsket parveilevat Surviaissääsket parveilevat

Surviaissääsken toukat ovat väriltään kirkkaanpunaisia ja monien kalalajien mieliruokaa.
Siksi ne ovat hyviä pilkkisyöttejä.
Toukat syövät veden pohjalle laskeutunutta kuollutta eloperäistä ainetta.

Sääski munii veden pinnalle.
Nuoret toukat uivat vedessä, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat sinne.
Aikuiset yksilöt nousevat pinnalle ja lähtevät lentoon. 

Sananlasku
Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suu makeaksi Suomen Sokerilla Suu makeaksi Suomen Sokerilla Suu makeaksi Suomen Sokerilla

Suomen Sokeri tuotti vuoteen 1948 saakka
pääasiassa sokeritoppia ja palasokeria.
Kidesokeri oli tuontitavaraa.
Suomen Sokerin pääraaka-aine oli
vuoteen 1939 saakka sokerijuurikas.
Sen jälkeen ruokosokerin osuus lisääntyi.

Palasokeri oli joko sahattua tai puristettua.
Sahattu Sirkku tuli vuonna 1928.
Puristettu Pulmu tuli vuonna 1930.
Ensin sokeripaloja myytiin irtotavarana.
Kilon kuluttajapakkaukset tulivat pian.
Sirkku oli kovaa ja hitaasti liukenevaa.
Se kesti useamman kahvihörpyn ajan
ja tassilta ryystämisen.
Pulmu liukeni ja hajosi suussa nopeasti.
Nykyään sekä Sirkku että Pulmu
valmistetaan puristamalla ja lohkomalla.

Kumpi on mielestäsi oikea sokeri, Pulmu vai Sirkku? Miksi?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Suurkisat Suurkisat Suurkisat

Helsingissa järjestettiin vuonna 1956 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton eli SVUL:n suurkisat.
Kuvassa kisayleisöä matkalla kilpailupaikoille Stadionin edustalla.
Väki on matkalla Suomi-Islanti -jalkapallomaaotteluun.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_5.tif

 

Suurkisoissa Suurkisoissa Suurkisoissa

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Arvoitus
Ympäri maailman ääni kuuluu, mutta kukaan ei ole vielä nähnyt. Mikä se on?    (Ukkonen)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

 

Suutarin hyllyssä kenkien lestejä Suutarin hyllyssä kenkien lestejä Suutarin hyllyssä kenkien lestejä

Kengät olivat yleensä tarkasti mittojen mukaan tehtyjä.
Valmistus alkoi siitä, että suutari teki puusta asiakkaan mittojen mukaan kengän lestin eli muotin.
Nahka venytettiin koivupuisen lestin päälle ja suutari ompeli kengän kokoon.
Sitten lesti vedettiin pois. Näin saatiin erittäin hyvin jalkaan sopiva kenkä.
Sanonta "Suutari pysyköön lestissään" tarkoittaa, että kukin tehköön vain sitä,
mihin pystyy - pitäköön huolen vain omista asioistaan.

Ennen vanhaan ihmisillä oli vain yhdet kengät, joten niitä oli syytä pitää hyvänä.
Rikkinäisiä kenkiä ei heitetty pois vaan suutareita käytettiin ahkerasti.
Arvokas esine korjattiin mahdollisimman pitkälle.
Perheen lapsilla saattoi olla yhteiset kengät, joilla he kävivät koulua vuoropäivinä.

Sananlasku
Suutari pysyköön lestissään.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Suutarin käyttämiä puunauloja Suutarin käyttämiä puunauloja Suutarin käyttämiä puunauloja

 

Suutari toivoi saavansa paljon kanta-asiakkaita.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Suutarin naskali ja vasara Suutarin naskali ja vasara Suutarin naskali ja vasara

Suutari tarvitsee edelleen työssään vasaraa ja naskalia.
Nahkajalkineet olivat entisaikoina todella arvokkaat.
Usein käytettiin huovasta ja monikerroksisesta kankaasta valmistettuja tallukkaita.

Sananlasku
Terävä tekevän veitsi, tylsä veitsi tyhmän  miehen.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Suutarin puunauloja Suutarin puunauloja Suutarin puunauloja

Puunauloja eli likejä suutari käytti kootessaan kenkiä nahasta.
Puolipohjat kiinnitettiin puunauloilla naulaamalla.
Likit olivat nelikulmaisia, tulitikkua hieman vahvempia,
toisesta päästä viistoteräisiä ja noin puolentoista sentin mittaisia.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Suutarin rissa ja kenkälapio Suutarin rissa ja kenkälapio Suutarin rissa ja kenkälapio

Puuvartisen rissan päässä on metallinen pyörä, jonka ulkokehällä oleva
koristekuvio painoi märkään parkkinahkaan koristeraidan.
Rissaa käytettiin kansallispukujen kenkien, lapikkaiden ja paulapieksujen
ompeleen viereisten koristeraitojen tekemiseen.
Vieressä kenkälusikka.

Sanastoa: pikilanka, suutarin silmä, pikasuutari, kenkälusikka

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen