Kuvalista

Tämä näkymä on samanlainen kuin ranskalaisen taidemaalarin Claude Monet´n maalauksessa Lummelampi (1899).

Kuva CC0 Pixabay

Kun pula-aikana mentiin kylään,
mukaan otettiin omat sokerit tai sakariinit.
Oli sopimatonta odottaa saavansa kortilla olevaa elintarviketta.
Sokeria pidettiin pienissä, kauniissa rasioissa.
Nimikirjaimilla ja lahjan saantivuodella varustettu rasia oli suosittu lahja.

Etualalla oleva pieni astia on tehty sakariineja varten,
mutta monet pitivät siinä myös suolaa.

Varsinkin saaristossa ja Pohjois-Suomessa
oli tapana laittaa kahvin joukkoon suolaa.
Saaristossa kahvi saatettiin keittääkin meriveteen.
Silloin kahvia kului vähemmän.
Suolainen kahvi myös auttoi korvaamaan
raskaan työn ja hikoilun kehosta poistamaa suolaa.

Onko sinulla ollut oma sokeri- tai sakariinirasia?
Oletko maistanut suolaista kahvia?
Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin sekä Pohjoismaiden neuvoston että YK:n jäseneksi.

Vuonna 1956 Suomi lähetti Suezille ensimmäiset rauhanturvaajansa, lähes 450 miestä.
Puolueettoman maan sotilaina suomalaiset sopeutuivat rauhanturvatehtäviin hyvin.

Kuvassa on sininen YK-sotilaan baretti ja kaulaliina.
Vihertävänharmaaseen irtohihaan on ommeltu YK:n virallinen merkki ja Suomen YK-hihamerkki.

                       *  *  *

Yksi historian jännittävimmistä rauhanturvaamisoperaatioista tapahtui vuonna 1973.
Egypti hyökkäsi Israeliin tarkoituksenaan avata taas öljykuljetuksille Suezin kanava,
joka oli suljettu kuuluisan "kuuden päivän" sodan aikana 1967.

Kenraali Ensio Siilasvuo ohjeisti Kyprokselta pikavauhtia Kairoon komennettua pikkuista suomalaisjoukkoa:
”Menkää Sueziin – jos pääsette. Asettukaa osapuolten väliin – jos uskallatte. Lopettakaa taistelutoiminta – jos kykenette.”

Miehet noudattivat sangen poikkeuksellisia ohjeita
ja marssivat YK:n liput käsissään taistelevien osapuolten väliin.
Kolme rohkelikkoa haavoittui operaatiossa, mutta jälkeenpäin kävi ilmi,
että he olivat viime hetkellä estäneet suuren sodan syttymisen,
sillä venäläisiä laskuvarjomiehiä oli jo saapunut läheiselle lentokentälle.

Suomalaisjoukon operaatiotoimiston päällikkö Martti Jokihaara on koonnut
operaatioon osallistuneiden miesten kertomuksista kirjan "YK:n Palokuntana Suezille 1973".
Sen julkaisi Perinneyhdistys Kuneitran kojootit ja kirjaa on edelleen sekä myynnissä että kirjastoissa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 50.

Kuva © Kirsi Alastalo

Arvoitus Mikä sana on jokaisessa sanakirjassa kirjoitettu väärin?
                         sana väärin

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 70
kappaleessa 18. Kieli

Kuva © Kirsi Alastalo / Rudolf Koivun piirros

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Metsän ääniä (nauhoitettu Eurajoen Kaunissaaressa 1:14min).

Sananlasku
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suopursu kuuluu kanervakasveihin.
Se on koko Suomessa yleinen rämevarpu, 
joka kasvaa nimensä mukaisesti soiden reunoilla.

Suopursua on käytetty oluen maustamiseen,
vaikka se on erittäin myrkyllinen.  

Suopursun oksia on käytetty suojaamaan
villavaatteita ja turkiksia koilta.

Lankojen värjäyksessä suopursuista saadaan keltaista väriä.

Tämä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka on
joskus ollut kauppayrtti.

Kuva CC0 Pixabay

Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni, joka ei kaipaa esikäsittelyä.
Sitä voi kuivata ja pakastaa.

Valitettavasti suppilovahvero muistuttaa suippumyrkkyseitikkiä,
joka on myrkyllinen. On siis tiedettävä, mitä kerää.

Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta löytää tietoa ruokasienten
keräämisestä, käsittelystä, myrkkyjen välttämisestä ym.

Sienten tunnistamisessa auttaa Luontoportin kuvat ja kuvaukset.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen Sokeri tuotti vuoteen 1948 saakka
pääasiassa sokeritoppia ja palasokeria.
Kidesokeri oli tuontitavaraa.
Suomen Sokerin pääraaka-aine oli
vuoteen 1939 saakka sokerijuurikas.
Sen jälkeen ruokosokerin osuus lisääntyi.

Palasokeri oli joko sahattua tai puristettua.
Sahattu Sirkku tuli vuonna 1928.
Puristettu Pulmu tuli vuonna 1930.
Ensin sokeripaloja myytiin irtotavarana.
Kilon kuluttajapakkaukset tulivat pian.
Sirkku oli kovaa ja hitaasti liukenevaa.
Se kesti useamman kahvihörpyn ajan
ja tassilta ryystämisen.
Pulmu liukeni ja hajosi suussa nopeasti.
Nykyään sekä Sirkku että Pulmu
valmistetaan puristamalla ja lohkomalla.

Kumpi on mielestäsi oikea sokeri, Pulmu vai Sirkku? Miksi?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Arvoitus
Ympäri maailman ääni kuuluu, mutta kukaan ei ole vielä nähnyt. Mikä se on?    (Ukkonen)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

Suutari toivoi saavansa paljon kanta-asiakkaita.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Puunauloja eli likejä suutari käytti kootessaan kenkiä nahasta.
Puolipohjat kiinnitettiin puunauloilla naulaamalla.
Likit olivat nelikulmaisia, tulitikkua hieman vahvempia,
toisesta päästä viistoteräisiä ja noin puolentoista sentin mittaisia.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen