Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ei ole koiraa karvoihin katsominen Ei ole koiraa karvoihin katsominen Ei ole koiraa karvoihin katsominen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Emäntä lehmänsä kanssa Emäntä lehmänsä kanssa Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif

Kuvia kaikille -sivusto

 

Emäntä puuhellan ääressä Emäntä puuhellan ääressä Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin  
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.


Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif 

 

Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955.
Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys.
Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta.
Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon.
Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho,
jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa.
Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita
ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956
ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958
aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset.
Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla.
Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa,
joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset.
Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia,
Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 20.5.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-2947_9.tif

 

Enso-Gutzeitin toimitalo Enso-Gutzeitin toimitalo Enso-Gutzeitin toimitalo

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema
Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka.
Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa.
Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Sitaatti
Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif

 

Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita

Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita
aikana, jolloin kaikki pyykit pestiin käsin.
Myös koulussa monilla tytöillä oli esiliina,
ja niitä tehtiin koulukäsitöissä itse.

Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta.
Myös koristeluun käytettiin aikaa.
50-luvulla värikkäät ristipistokuviot ja ketjusilmukat olivat muotia.
Moni emäntä saikin lisäansioita esiliinoja ompelemalla.

Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään,
että vanha esiliina herättää heti mielikuvia kodista, äidistä,
mummosta tai arkipäivän askareista.

Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta,
ja se on suojannut varsinkin vatsassa olevaa lasta.
Esiliinaa onkin pidetty turvan ja suojelun symbolina.
Sanonta ”lähdetään jonkun esiliinaksi”
tarkoittaa, että ollaan jonkun tukena tai suojana.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 79.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Evakkoemäntä arkipuuhissaan Evakkoemäntä arkipuuhissaan Evakkoemäntä arkipuuhissaan

Emäntä pyyhkii pöytää.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Ei kaikki kaunis kultaista lie. 
Ei vahvalta vanhuus voimia vie. 
Tieltä risteää polku jokainen. 
Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif

 

Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä

Emäntä leipoo.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sitaatti
Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu.
Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa,
ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.
              — kuurosokea kirjailija Helen Keller

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif

 

Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista

Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947,
jolloin sanomalehtimiesretkikunta teki tutustumismatkan
siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalaan ja Savoon.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_11.tif

 

Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti ja lapset

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Aforismi
Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla.
Täytä vuodet elämällä.

 

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

 

Evästauko Sompasaaressa Evästauko Sompasaaressa Evästauko Sompasaaressa

Lapset syömässä eväitä Sompasaaren rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93254, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Fortuna-peli Fortuna-peli Fortuna-peli

Fortuna-peli on suomalainen klassikko.
Sitä on valmistettu vuodesta 1926 lähtien.

Yleisin pelimalli on koivuvanerista valmistettu pöydälle asetettava malli.
Pelilaudassa on erikokoisia nauloilla rajattuja alueita.
Puisella kepillä annetaan vauhtia lasi- tai metallikuulille
ja pisteitä saa sen mukaan, mihin kuula jää.

Fortuna-pelin kehitti jyväskyläläinen kansakoulunopettaja Juho Jussila.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 13.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Georg Ots Georg Ots Georg Ots

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin
"Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif

 

Graniitti Graniitti Graniitti

Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.
Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.
Se on kovaa ja kestävää kiveä.
Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.
Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.
Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja.

Vanha hautausmaalaki määräsi,
että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi.
Sillä oli myös symbolista merkitystä.
Vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden ympärillä on edelleen massiivisia kiviaitoja,
jotka voivat olla 1,5 metriä leveitä ja yli metrin korkeita.
Monet niistä ovat kestäneet satoja vuosia.
Kiviaita ladotaan luonnonkivistä ilman laastia.
Useimmat Suomen kiviaidoista ovat 100–200 vuotta vanhoja.

  • Oletko kerännyt kiviä matkamuistoksi tai koristeeksi?
  • Oletko etsinyt malmi- tai korukiviä?

Laulu Sininen ja valkoinen

Lisätietoa kaiva.fi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 20

Kuva CC0 Pixabay

 

Haihtumissumua Haihtumissumua Haihtumissumua

Haihtumissumua syntyy, kun lämmin vesi haihtuu kylmään ilmaan.

Merisavuksi kutsutaan sitä haihtumissumua joka syntyy, kun ilman lämpötila on vähintään -15 asteista
ja se virtaa juuri ja juuri sulan meren yläpuolelle. 

Keskitalvella Suomen rannikolla voi havaita jään reunamilla merisavua.

Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

 

Halonhakkuutalkoot Halonhakkuutalkoot Halonhakkuutalkoot

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

 

Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri

Entsyymien teho pyykinpesussa on tunnettu jo 1800-luvun alkupuolelta saakka.
TEO oli yleissiivousaine ja Burnus enzym pyykinpesuaine.

Mestariliisteri on vesiliukoinen liima tapettien kiinnitykseen.
Se on veteen sekoitettava jauhe.
Liisteri sopii sanomalehtiaskarteluun.
Revittyjä sanomalehtisuikaleita liimataan puhalletun ilmapallon päälle
monta kerrosta ja annetaan kuivua.
Ilmapallo tyhjennetään ja poistetaan.
Kovettuneen sanomalehtipallon työstämistä jatketaan
leikkaamalla ja liimaamalla tarvittavia lisäosia.
Puolipalloa voi jatkaa naamariksi, amppeliksi, hatuksi/kypäräksi,
nuken keinuksi tai astiaksi. Lopputulos maalataan (ja lakataan).

Liistereitä voi keittää itse perunajauhoista,
maissijauhoista tai vehnäjauhoista kiisselin reseptillä.

Perunajauholiisteri
Keitä 3dl vettä. Sekoita 4rkl perunajauhoja
kylmään vesitilkkaan ja vispaa kuumaan veteen.
Nosta kattila seoksen paksuunnuttua heti pois hellalta.
Liisteri säilyy jääkaapissa noin viikon.

Vehnäjauholiisteri
Laita kattilaan 1 dl vehnäjauhoja ja 1 dl vettä.
Sekoita tasaiseksi. Lisää 2–4 dl vettä
ja kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen.
Sammuta liesi. Jäähtynyt liisteri on valmista.
Vehnäjauholiisterillä on kiinnitetty tapetteja ja pinkopahveja.
Siihen tarkoitukseen liisteriä voi keittää 10 minuuttia.

Koulujen kemian tunneilla valmistetaan joskus liisteriä maissijauhosta.

Kotitekoinen liimapuikko syntyy keitetystä, halkaistusta perunasta.
Sitä on käytetty mm. kiiltokuvien liimaamiseen.

Sanastoa: pikaliima, paperiliima, kontaktiliima, kaksikomponenttiliima, yleisliima, puuliima, epoksiliima

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Hannes Kolehmainen

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen"
esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa
ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948).

Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti.
Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa
ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla.

Urheilumuseon kuvia Finnassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif

 

Happaneminen

Valmis taikina jätetään happanemaan yön yli.

Penkillä oleva korvo on peitetty valkoisella liinalla.

Kuvan jauhovakka on punottu tuohesta.

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

 

Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Harakankello

 

Tietoa harakankellosta (Campanula patula) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Harakka irrottaa itselleen polkupyörän toisenkin heijastimen

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi, tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Haravoitavaa Haravoitavaa Haravoitavaa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Harjannostajaiset

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa 
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon
harjannostajaisissa Helsingissä 1956.  

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B

 

Hedelmätiskillä

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä
itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957.
Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif