Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka eli metsämansikka Ahomansikka eli metsämansikka Ahomansikka eli metsämansikka

Fragaria vesca

Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,
ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.
Monet eläimet herkuttelevat niillä.

Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.
Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.
Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,
mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla.

Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa mansikoita.
Oireena on kuume, joka kestää alle vuorokauden.

  • Oletko pujottanut ahomansikoita heinänkorteen?
  • Onko sinulla ollut mansikkakuumetta?
  • Mistä marjasta pidät eniten?

Laulu Kotimaani ompi Suomi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 1

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Victor Khilchuk

 

Ahven Ahven Ahven

Perca fluviatilis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji 
Se valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994.
Se elää kaikissa vesissä, missä on riittävästi happea.
Pilkillä on noussut jopa 60-senttinen ahven.

Kalakeittoon laitetaan kalojen lisäksi perunaa, porkkanaa, kermaa ja tilliä.
Kalojen savustaminen on monella kesämökillä perinne.
Ahvenista saa ruistaikinakuoreen kätkemällä ja monta tuntia paistamalla herkullisen ahvenkukon.

Syötäviä kalalajeja ovat ahven, ankerias, hauki, kampela, kirjolohi, kuha, lahna, lohi,
made, muikku, nahkiainen, nieriä, sei, siika, silakka, särki, säyne, taimen, toutain ja turska.

  • Oletko käynyt pilkkiongella? Saitko saalista?
  • Oletko pujottanut matoa koukkuun?
  • Oletko itse rakentanut mato-onkea?
  • Mitä kalaa syöt mieluiten?
  • Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kalareissu?

Laulu Kalastaja Eemelin valssi & Kalastajan laulu        

Kalatalouden keskusliiton nettiosoite on ahven.fi.

LUONTO-kuvapakan kuva numero 12

Kuva CC0 Pixabay Vesa Leppänen

 

Aikakauslehtiä 50-luvulla

Kotiliesi on ilmestynyt vuodesta 1922. Sen irtonumero vuonna 1953 maksoi 60 mk. Kotiliesi sisältää nimensä mukaisesti asiaa kodista, ruoasta, sisustuksesta, perheen arkisista asioista sekä perhejuhlien järjestämisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Kotilieden Kummikerho auttoi vähäosaisia perheitä.

Suomen Kuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1916. Lehti on keskittynyt ajankohtaisiin kotimaan ja ulkomaan tapahtumiin, yhteiskunnallisiin asioihin, talouden ja politiikan aiheisiin sekä kulttuuri-ilmiöihin.

Ensimmäinen Seura ilmestyi 1934. Seura on tuonut julkisuuden henkilöiden elämää lähelle tavallista lukijaa.

50-luvulla Kotiliesi oli selvästi suunnattu perheenemännille, Suomen Kuvalehti virkamiesisännille ja Seura koko perheelle.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 34.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Airamin tunnetut termarit

Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla.
Kahvi pysyi lämpimänä termospullossa
tai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa,
joka laitettiin villasukkien sisään.

Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä.
Monella oli salkussaan Airamin termospullo
ja voipaperiin käärittyjä voileipiä.

Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934.
Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa.
Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana.
Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla.
Aluksi korkki oli valmistettu korkkitammesta.
Myöhemmin sen korvasi tiivis muovikorkki.

Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko.

Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana?
Entä kylmän juoman kylmänä?
Onko sinulla muistoja, joihin liittyy Airamin termospullo? Haluatko jakaa sen?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Aitta

Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona.

Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa.

Kuukin se kurkisti aitan takaa, 
kun tulin sinua tapaamaan,
Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit:
”Omasi olen minä ainiaan.”
(laulusta Jos sais kerran reissullansa)

Amalian aittaan se aurinko paistaa

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla

 

Sitaatti
Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin,
mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan
ja tekemään minut onnelliseksi.

      - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Aku Korhonen

Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960).

Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta.

Kasku
  Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä
  eikä yritä olla joku normaali ihminen.
                                             - Per-Ola 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif

 

Aku Korhonen

Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959.

Helsinki 5.2.1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif

 

Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja


Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen
"Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma".

Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa),
jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia.

Esimerkkejä:

Kahvista ja teestä

Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko

Joulu  ja uusi vuosi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala​

 

Alakoulu juhlii

Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951

ALKUSANAT
"Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä
koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen.
Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin.
Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen
on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa.
On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja
löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun."

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Alakoululaisten touhuja

Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja
KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 

Sanalasku
Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Alennusmyynnissä

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961.
Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä,
joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Sananlasku
Nuttu nurin, onni oikein.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

 

Alennusmyynnissä leninkejä

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sanonta
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.

Sitaatti
Moderni ihminen elää sen harhan vallassa, että hän tietää, mitä tahtoo.
Kuitenkin itse asiassa hän tahtoo, mitä hänen oletetaan tahtovan.
                                                                       - Erich Fromm


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif

 

Alennusmyynti

Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat 1960-luvulla vasta tammikuussa. Näyteikkunassa tarjouksia molemmilla kotimaisilla kielillä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_4.tif

 

Alli ja Juho Kusti Paasikivi

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif

 

Ansa Ikonen Ansa Ikonen Ansa Ikonen

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa
tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960).
Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. 

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat,
Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa.
Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista
Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlasku
Kylmä kahvi kaunistaa.
 ...muttei sekään ihmeitä tee.
 ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Sitaatti
Juhla ilman täytekakkua on vain palaveri.
         - Kristiina Ruotsila, kotitalousopettaja

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

 

Apteekin makeiset

Apteekeissa myytiin makeisia. Kuvassa on Apteekin salmiakkia ja Merimiesmälliä.

Salmiakki eli ammoniumkloridi on valkoinen ammoniakin suola.
Salmiakkia on myyty apteekeissa jauheena, pastilleina ja nestemäisissä yskänlääkesekoituksissa.
Salmiakkimikstuura oli erityisen suosittu yskänlääke 50-luvulle saakka.

Apteekin salmiakin muoto on klassinen vinoneliö, jota nykyään kutsutaan salmiakkikuvioksi.
Lahtelainen perheyritys valmistaa edelleen apteekin salmiakkia liikesalaisuutena vaalitulla reseptillä,
jossa on ammoniumkloridia niin paljon kuin laki sallii. Lääkehiili värjää apteekin salmiakin mustaksi.

Merimiesmälli on puhdasta 100 % lakritsiuutetta.
Lakritsiuutetta saadaan lakritsipensaan puumaisista ja monihaaraisista juurista.
Samaa ainetta lisättiin yskänlääkkeisiin. Lakritsi on edelleen tehokas aine moneen vaivaan.
Se estää tulehduksia, lievittää ylähengitysteiden ja ruoansulatuksen vaivoja sekä helpottaa liman irtoamista.
Tosin se nostaa myös verenpainetta.

Muita apteekin myymiä makeisia olivat rintasokeri ja salmiakkijauho.
Rintasokeri oli ruskehtava ja kirkas sokerikide, joka maistui hieman palaneelta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Annosjauheita ja pulveria

Annosjauheiden suosio oli suomalainen ilmiö.
Niitä käytettiin melkein joka vaivaan ja usein vähän liikaakin.
Muissa pohjoismaissa niitä käytettiin vähemmän.
Usein sanottiin: ”Mitä pahemmalta maistuu, sen tehokkaampaa”

Näitä käsin pakattuja pulvereita esiintyi vielä 1970-luvulla.
Pulverimassa sekoitettiin yleensä morttelissa huhmareella.
Sen jälkeen se punnittiin vaa’alla tai annosteltiin pulverilusikalla pergamiinista taiteltuun kuoreen.

Tavallisimmin pulvereilla hoidettiin yskää, flunssaa, särkyä, kuumetta ja vastavaivoja.
Erittäin vahva särkypulveri oli nimensä mukaisesti erittäin vahva, varsinainen särkypulvereiden dynamiitti.

Hota-pulveri tuli markkinoille 1929. Hota-pulveripakkauksen nimi ja intiaanin kuva tulivat Hota-kukasta.
Hota oli Etelä-Amerikan intiaanien pyhä kukka.
Siitä saatiin guarana-tahnaa, jonka kuivauute oli kuin kofeiinia, mutta tehokkaampaa.
Sotien aikana ei tätä saatu, joten jauhe korvattiin kofeiinilla ja kolapensaan siemenistä saadulla kuivauutteella.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Eläinten aiheuttamat vaivat

Kuvassa on Koposen lapamatolääke.
Lapamatolääkkeitä tuli 1900-luvun alkupuolella.
Suomen ensimmäisen lääketehtaan perusti apteekkari Albin Koponen Nurmijärvelle vuonna 1899.
Koposen tunnetuin valmiste oli kotimaisesta alvejuuresta valmistettu Filicin-matolääke.

Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta.
Se oli suomalaisten kansantauti vielä 1960-luvulla.
SPR:n piiriterveyssisar Alli Vaittinen (Mato-Alli) aloitti 1953
ratkaisevan kampanjan lapamadon häätämiseksi.

1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi:
”Kiusaavatko liikakilot? Jaa ateriasi lapamadon kanssa!”

Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta.

Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 3.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Flunssa ja yskä

Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta.
Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke.
Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa.
Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna.

Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi.
Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi,
vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia.

 

Loru
Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa.
Siitä ei nouse kun aikain takaa.
Otahan lapseni, lääkettä nauti,
kohta on poissa pipi ja tauti.

Kasku
Lääkäri kehotti potilasta:
- Yskäiskää!
Potilas yskäisi.
- Vähän kovempaa, vaati lääkäri.
Potilas yskäisi kovempaa.
- Kuinka kauan teillä on ollut näin paha yskä, kysyi lääkäri.

 

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

Kuva © Kirsi Alastalo​

 

Apteekki: Flunssa ja yskä

Kuvassa on flunssa- ja yskänlääkkeitä enimmäkseen 60–70-luvuilta. 
Vilustop ja Lentsu olivat tabletteja, samoin Rinasin ja Codesan.
Starin nuhasalvaa voideltiin nenän alueelle. Formol-vanua laitettiin sieraimiin.
Lääkevanuja on käytetty myös nenäverenvuodon tyrehdyttämiseen.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Kalanmaksaöljy

Norjalainen liikemies Peter J. Möller perusti yrityksensä vuonna 1854.
Kalanmaksaöljy oli sen ensimmäinen ja tunnetuin tuote.
Suomessa sitä on myyty vuodesta 1928.

Toisen maailmansodan jälkeen kalanmaksaöljy oli tärkeä ravintolisä,
koska monipuolisesta ruoasta oli pula.
Suomessa kalanmaksaöljyä annettiin kouluruokailun yhteydessä.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 4.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Kamferi

Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke.
Sitä sai vaikka millaisessa muodossa: kamferina, kamferispriinä, kamferitippoina, voiteina ja tabletteina.
Luonnonkamferia saadaan tislaamalla kamferipuun lastuista, synteettistä kamferia tislataan tärpättiöljystä.
Kamferipuu kasvaa Aasiassa, varsinkin Borneossa ja Taiwanissa. Kamferia käytetään edelleen.

Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla.
Tipat nautittiin sisäisesti, sprii ulkoisesti.
Kamferitipoilla kostutettu pumpulituppo toimi ensiapuna myös korvasärkyyn.
Kamferitippojen resepti on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä.

Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen.
Sisäisesti kamferitipat virkistävät sydämen toimintaa ja ehkäisevät alhaisen verenpaineen oireita.
Ulkoisesti sitä käytetään lihaskipuihin, lihasten lämmittämiseen ja rentouttamiseen.
Kamferia käytetään myös avaamaan hengitysteitä höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa.

Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin.
Lapsille tippoja annettiin sokeripalaan tiputettuna.
Kamferitippojen lisäksi tavallisia tippoja olivat Inosemzeffin tipat, Thielemannin tipat
ja Törnrothin vatsantipat. Punaisia tippoja eli Mixtuura simplexiä otettiin flunssaoireisiin.

Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin.

Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri.
Se ja tarkkojen sääntöjen mukaan solmittu solmu antoivat lääkepullolle juhlallisen ulkonäön Pullohattu myös suojasi pulloa ja piti korkin paikallaan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 1.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

 

Apteekki: Kauneudenhoito

Böömiläisessä kristallipullossa on ollut belladonnaa.
Belladonna on erittäin myrkyllinen koisokasvi.
Sen muita nimiä ovat myrkkykoiso ja lemmonmarja.

Belladonnaa käytettiin ennen kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää.
Se on saanut nimensä italian kielen sanoista bella donna,
joka tarkoittaa kaunista naista.

Kasvista saadaan ainetta nimeltä atropiini.
Sitä käytetään silmäterää laajentamaan silmätutkimuksissa.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

          Kasku
          - Arvaa keihin törmäsin matkalla silmälääkäriin?
          - No keihin?
          - Kaikkiin!

Kuva © Kirsi Alastalo