Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Painonnostoa Hietarannassa

Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 

Palkkarahojen pussittamista 1961

Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin.
Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 26.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27258_2.tif

 

Piippu oli muotia

Vuonna 1957 yhä useammat ihmiset siirtyivät piippuun tupakan hinnan noustessa.
Kysynnän kasvaessa piipuille myönnettiin tuontilisenssejä,
mm. Ranskasta saatiin tuoda 450 000 markan ja Englannista 160 000 markan arvosta piippuja.

Kuva ja tietoa vanhoista tupakkamerkeistä; kuva ja tietoa tupakan suodattimista; kuva ja tietoa piipputupakasta;kuva toisesta piippua polttavasta miehestä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 8.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9993_1.tif

 

Postikortti

 

 

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

 

Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.  
                      - Agatha Christie

 

Postikortti

ELÄMÄN MURHEITA

                   Helsinki 29.4.1948

Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?

Terveisin
Elsa

 

Keskustelun aiheita

Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?

Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?

Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet

  • avioliitosta
  • avoliitosta
  • sukupuolesta
  • sukupuolineutraaliudesta
  • moniavioisuudesta
  • apilaperheestä

 

Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.

         - Näin neuvottiin tyttöjä ennen

 

Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?

                - Eino Leino

 

Arvoitus   Se on pohjaton, se on kanneton.
                   Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
                             Sormus

 

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 

Postikortti: Naimisiin

                           Helsinki 7.5. 1931

Serkku hyvä!

Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!

Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.

Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.

Tulethan?

Terveisin
Marja

 

Keskustelunaiheita

Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?

mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.

 

Postikortti: Naimiskauppoja

                                Salokylä 9.7.1930

Serkku hyvä!

Ota nyt tuoli ja istu!
Putoat jaloitasi,
kun kuulet asiani.

Tahdotko miehen?
Usko pois tämä on totisinta totta.
En ole ennen ollut puhemiehenä,
mutta nyt olen.
Siis tahdotko miehen?

Sulhaskokelas on Niemen isäntä.
Hän on hyvä mies.
Muistathan Niemen isännän?
Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon,
mutta ei ole uskaltanut kosia.
Minä kysyn nyt hänen puolestaan:
Suostutko naimisiin hänen kanssaan?

Vastaa pian, sillä
tämä ei ole leikkiä!

Terveisin
Hilma

 

Keskustelunaiheita

Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit?
Saattoiko ennen tyttö kosia?
Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi!
Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan?
Miten ennen aviopuoliso löydettiin?
Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta?
Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin?
Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin
miehessä ja naisessa aviopuolisona?
Miten itse löysit aviopuolisosi?
Kerro omasta seurusteluajastasi!

Onko aviopuolison löytäminen nykyään
erilaista kuin ennen?

kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.

 

Postikortti: Rakkaus

                         Tampere 1.3.1929

Helena hyvä!

Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?

Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?

Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.

Voi hyvin siihen asti.

Terveisin
Mari

Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?

Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?

 

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

                - Eino Leino

Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
 — Henry van Dyke

Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.

Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 

Presidentti Urho Kekkonen ja Risto Orko

Suomi-Filmin värielokuva, Valentin Vaalan ohjaama Nummisuutarit esitettiin
kutsuvieraille elokuvateatteri Kino-Palatsissa.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen saapui näytökseen
Suomi-Filmin johtajan, kauppaneuvos Risto Orkon seurassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.2.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7803_3.tif

 

Rallia

Rallit.fi-sivustolta voi tarkistaa,
missä ja milloin ajetaan MM-rallia tai SM-rallia
tai niiden osakilpailuja.
Sieltä löytyy pistetilanteet ja kuljettajien nimet.
Sivustolla voi myös katsella rallivideoita
ja testata tietojaan rallivisassa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Saunasta lumihankeen ja takaisin löylyyn

Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti.

Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen, maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen.

Suomalaisia sananlaskuja:

  • "Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi."
  • "Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä."
  • "Sauna on köyhän apteekki."

Sanastoa: savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna, morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,

 

Sodissa 1939-1944 kaatuneille

Vartion yllä lumipuvut.

Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.), Äänitetty 1928, kansansävelmä.
RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

 

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.

- Eino Leino

 

Isän kuollessa

Kylmä on hangen kiiltävä pinta,
kylmempi saiturin jäätynyt rinta,
kolkko on lehdetön syksyn lehto,
kylmempi onneton orvon kehto –
kylmempi, kolkompi vielä on varmaan
patsas haudalla taattoni armaan.

        - Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896

 

Sorsastamassa

Metsästysseurue Bodom-järvellä sorsastuskauden alkuhetkillä puoliltapäivin. Linnustus alkoi tuolloin ensimmäistä kertaa klo 12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
 

Sotamiehiä Suomen historiasta

 

Sitaatti
Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan
merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.
            Viktor Frankl

 

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.


Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Sotilas suksilla
Säveltäjä Jean Sibelius

70-vuotias säveltäjä Jean Sibelius (18.9.1935).

Jean Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa ja paljon musiikkia,
joka vaikutti suomalaisten kansallistuntoon Venäjän sortovallan aikana.

Sibeliuksen teoksia ovat Finlandia, Karelia-sarja, Lemminkäinen-sarja,
jossa mm. Tuonelan joutsen, Valse triste, Ateenalaisten laulu.
Lisäksi hän sävelsi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia,
näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia.

Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa.
Aino oli Eero (taidemaalari) ja Arvid (kirjailija) Järnefeltin sisar.
Pari sai kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Ystävykset Jean Sibelius ja Armas Järnefelt juhlivat
Bobrikovin murhaa (1904) niin perusteellisesti,
että heidät vietiin poliisikamarille kuulusteltaviksi.
Poliisi kirjoitti pöytäkirjaan kuulustelun syyksi:
”Aiheeton ilo”.
Bobrikovin murhasta Ylen Elävässä arkistossa

Sibeliusten koti Tuusulanjärven rantatien varrella valmistui 1904.
Se sai nimekseen Ainola.
Siellä Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 91-vuotiaana vuonna 1957.

Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama verkkosivusto Sibeliuksesta.
(Printattuna Vesa Sirénin kokoamaa tietoa on peräti 1200 sivua.)

 

Sitaatti
Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-164_1.tif

 

Taiteilija Wäinö Aaltonen

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan rintakuva (Helsinki 25.8.1938).

Wäinö Aaltonen (1894-1966) on Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Hän teki Tampereen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistokset
Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja vuosina 1928-29.

Muita hänen töitään ovat Paavo Nurmen patsas ja eduskuntatalon istuntosalin patsaat
Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja (1932).

Muotokuvat hän teki mm. presidentti K. J. Ståhlbergistä, kirjailija Joel Lehtosesta,
Jean Sibeliuksesta sekä Ruotsin kuningattaresta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Sitaatti
Luo, taiteilija! Älä puhu!
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-325_2.tif

 

Taksinkuljettaja tolpalla

Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun. Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki. Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä. 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Talvikalastaja

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla
helmikuussa 1979,
jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

 

Tanssikurssilla
Nuoret tanssivat lipsiä koululaisten joululoma-ajan tanssikurssilla Ostrobotnialla tammikuussa 1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:  d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

 

Toivo Särkkä ja Edvin Laine

Maisteri Toivo Särkkä (oik.) esitteli ohjaaja Edvin Laineen kutsuvieraille,
jotka olivat saapuneet katsomaan Tuntematon sotilas -elokuvaa Bio Rexiin (Helsinki 22.12.1955).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_1.tif

 

Torikauppias

Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä.
Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 8.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19896_2.tif

 

Tykki ja sotamies

Panssarintorjuntatykki PST

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Karamellitehdas Ipnos myi 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa.

 

Tyttö papan hartioilla

 

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
                                                         - Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla.   (ihminen)

 

Sananlaskuja
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
            

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Varusmiehet lumisateessa

Marssi aamupalalle