Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kuokanterää tahkotaan teräväksi

Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi.
Karkkilan leirillä Mustjäven tienoilla raivattiin kaikkiaan 200 hehtaaria peltoa ja asutusalueita.
Talvisodan jälkeen 400 000 pakolaista pyrittiin asuttamaan nopeasti.
Maatalousministeriö perusti keväällä 1941 parikymmentä raivausleiriä eri puolille Suomea.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Karkkila 30.5.1941. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-456_6.tif

 

Kyntökisoissa

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Laatikkokameralla kuvaamista

Suomenkielen professori, akateemikko Pertti Virtaranta (1918 - 1997) kädessään vanha laatikkokamera.

Äänikuva kameran käytöstä vuodelta 1968 (1/2 min).

Nykyään on olemassa digikameroita, web-kameroita, riistakameroita, videokameroita, valvontakameroita, lämpökameroita, taskukameroita, piilokameroita ja kelikameroita.

Kamera voi olla silmälaseissa, rannekellossa, vyössä, otsalla, kypärässä, kännykässä ja täppärissä (tabletissa).

Suomessa on paljon web-kameroita, joiden kuvaa voi seurata netissä, esim. monen kaupungin keskustassa ja laskettelurinteissä. Virtuaalikirkot lähettävät jumalanpalveluksia ja konsertteja eri puolilta Suomea. Kelikameroita voi etsiä paikkakunnittain. Googlaa: web-kamera + paikkakunta tai aihe.

 

Laulaja Paul Anka

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy, Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love. Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä. Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Laulaja Tapio Rautavaara

Lontoon olympialaisten keihäänheiton kultamitalimies Tapio Rautavaara (1915-1979)
jännittää joustaan Helsingin olympiakisojen aattona kotinsa portailla Oulunkylässä.
YLE:n Elävässä arkistossa on video urheilukilpailuista, johon Rautavaara osallistui vuonna 1946 (9 min).

Tapio Rautavaara oli muusikko, urheilija ja elokuvanäyttelijä.
Rautavaara tutustui Reino Helismaahan sodan jälkeen ja yhdessä he tekivät useita,
klassikoiksi muuttuneita lauluja kuten Reissumies ja kissa sekä Päivänsäde ja menninkäinen.

Rautavaara sävelsi ja sanoitti myös itse. Hänen tunnetuin kappaleensa lienee Isoisän olkihattu.
Hän sävelsi P. Mustapään runon Sininen uni ja Oiva Paloheimon runon Ontuva Eriksson.
Muita tunnettuja Rautavaaran esittämiä kappaleita ovat Korttipakka,
Juokse sinä humma, Kulkuri ja joutsen ja Anttilan keväthuumaus.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 16.7.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1677_2.tif

 

Liikennepoliisi ja jouluvalot

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961.
Jouluvalot loistavat vielä.

Sanonta
Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Louis Armstrong

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962 (Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Maitoa pullosta

Mies istuu ulkona ja juo maitoa pullosta

Elannon mainoskuva 1950 -luvulta.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92160

 

Martti Haavio

Professori, akateemikko Martti Haavio käytti kirjailijanimeä P. Mustapää.
Kuva on otettu Helsingissä 21.3.1960.

Martti Haavio (1899-1973) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, tiedemies ja runoilija.
Hän kirjoitti paljon lintuaiheista lyriikkaa. Hänestä on YLE.fi:n sivuilla.

Sanastoa: Tulenkantajat, Suojeluskunta, Akateeminen Karjala-seura, Aale Tynni,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20696_1.tif

 

Metsästyskivääri

Suomen Metsästäjäliiton sivustolla on tietoa metsästykseen käytettävistä aseista ja mm. riistaruokien reseptejä.

 

Metsästäjä

 

Sananlasku
Ei se koira saalista tuo, joka väkisin metsään ajetaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Mäkiautokilpailujen katsojia

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.

Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.

Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif

 

Nuoripari rannalla

Kuva on otettu Hesperian puistossa
Töölönlahden rannalla.

Sananparsi
Ei se näe, kun nai, eikä se nai, kun näkee.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210541, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1960.

 

Nyrkkeilijälle onnenpotku

Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja A. Salokangas antaa onnenpotkun Milanon EM-kilpailuihin lähtevälle nyrkkeilijä Pentti Hämäläiselle. Pentti Hämäläinen osallistui kisoihin silloin ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä. Nyrkkeily on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuodesta 1904.

Nyrkkeilijän välineitä ovat hammassuojat, käsisiteet, päänsuoja, otteluhanskat, säkkihanskat ja nyrkkeilytossut. Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava. Nykyään tuhannet ihmiset harrastavat kuntonyrkkeilyä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Näyttelijä Arvo Lehesmaa

Näyttelijä Arvo Lehesmaa kotioloissaan Helsingissä (28.9.1959).

Arvo Lehesmaa (1901-1973) oli Suomisen perheen Volmar-vaari, johtaja Gunnar Rygseck Komisario Palmun erehdyksessä
ja näytteli mm. seuraavissa elokuvissa: Kuollut mies vihastuu, Särkelä itte, Prinsessa Ruusunen, Ruma Elsa,
Aaltoska orkaniseeraa, Katarina kaunis leski, Radio tekee murron, Pitkäjärveläiset, Pekka Puupää, Herrojen Eeva,
Minäkö isä?, Hilmanpäivät, Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, Rakas lurjus, Pekka ja Pätkä miljonääreinä,
Molskis, sanoi Eemeli, molskis!, Täällä Pohjantähden alla. 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-18573_2.tif

 

Näyttelijä Danny Kaye

Amerikkalainen filmitähti, Unicefin lähettiläs Danny Kaye oli Suomessa lokakuussa 1955
esittelemässä elokuvaa "Meillä on 25 miljoonaa lasta".
Filmitähti on kuvassa toimittajien ympäröimänä lehdistötilaisuudessa (Helsinki 3.10.1955).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-3921_5.tif

 

Näyttelijä ja koomikko Leo Jokela

Leo Jokela (1927-1975) tuli tunnetuksi mm. papukaija G. Pula-ahona Spede Pasasen radio-ohjelmissa,
etsivä Kokkina Komisario Palmu -elokuvassa, sketsisarja Spedevisiossa sekä Spede Pasasen elokuvissa.

YLE:n Elävässä arkistossa on paljon tallenteita, joissa Leo Jokela esiintyy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 19.4.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25194_1.tif

 

Näyttelijä Joel Rinne

Näyttelijä Joel Rinne rooliasussaan Hjalmar Bergmanin näytelmässä Swedenhielmit
(Helsinki 6.6.1960).

Joel Rinne (1897-1981) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös elokuvissa ja radiossa.
Hänen veljensä Jalmari Rinne oli myös tunnettu näyttelijä.

Erityisen hyvin Joel Rinne muistetaan komisario Palmuna elokuvissa Komisario Palmun erehdys,
Kaasua, komisario Palmu! Tähdet kertovat, komisario Palmu sekä Vodkaa, komisario Palmu.
Lisäksi hän esiintyi mm. elokuvissa Kuollut Mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu,
Kuollut mies kummittelee, Niskavuori taistelee, Niskavuoren Aarne, Koskenlaskijan morsian,
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Olenko minä tullut haaremiin! Tulitikkuja lainaamassa,
Suomisen perhe ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21149_1.tif

 

Näyttelijä Martti Katajisto

Näyttelijä Martti Katajisto (1926-2000) Hamletin harjoituksissa Kansallisteatterissa (Helsinki 2.5.1957).

Martti Katajisto näytteli mm. seuraavissa tunnetuissa elokuvissa: Ihmiset suviyössä, Prinsessa Ruusunen,
Orpopojan valssi, Katarina kaunis leski, Niskavuoren Heta ja Sven Tuuva.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8631_2.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo

Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 17.1.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14593_2_.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo vuonna 50-vuotispäivänsä aattona.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc    Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_2.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo 50 vuotta

Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa
ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun,
mutta se tuntuukin mahassa.
                                   - Sofia 5 v.

Kuva cc   Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 25.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:  d2004_17_r1_r58-13625_5.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo ja roolivihko

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo roolivihkoineen 50-vuotispäivänsä aattona.

Tauno Palo (1908-1982) esiintyi yli 60 elokuvassa ja levytti kymmeniä lauluja. Palo näytteli mm. elokuvissa Vaimoke, Kulkurin valssi, Jääkärin morsian, Rosvo-Roope, Loviisa - Niskavuoren nuori emänta, Niskavuoren naiset, Juurakon Hulda, Kaivopuiston kaunis Regina, Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin, Tuntematon sotilas. Ansa Ikosen kanssa hän muodosti elokuvakankaalla parin, jonka luultiin olevan pari myös oikeassa elämässä.

Tupakan vaikutuksista tunnettiin sota- ja pula-aikana lähinnä vain positiiviset vaikutukset (kuva tupakka-askeista, kuva piipuista, kuva suodattimesta). Tauno Palo kuoli kurkkusyöpään.

Hänelle pystytettiin synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan muistolaatta 100-vuotissyntymäpäivänään hänen mukaansa nimetyllä Tauno Palon raitilla. Palolla on kahdesta avioliitostaan kolme poikaa: Pertti, Martti ja Jukka-Pekka.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
(Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_1.tif

 

Näyttelijät Martti Katajisto ja Pirkko Mannola sekä ohjaaja Aarne Tarkas

Ohjaaja Aarne Tarkas ja elokuvan Nina ja Erik sankaripari, Martti Katajisto ja Pirkko Mannola.

Aarne Tarkas (s. 1923) on käsikirjoittanut 35 elokuvakäsikirjoitusta, mm. elokuvat Radio tekee murron (1951), Yö on pitkä (1952) ja Olemme kaikki syyllisiä (1954) sekä joitakin tv-sarjoja. Hän ohjasi mm. elokuvat Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), Isaskar keturin ihmeelliset seikkailut (1960), Oksat pois (1961) sekä Herra sotaministeri (1967).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

– Mitä sinä teet? Kysyi isä tyttäreltään.
– Kuutamoa vain katselen.
– Sano sille kuutamolle, että ottaa moponsa ja ajaa tiehensä!

cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 9.2.1960.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20235_1.tif

 

Paavo Nurmi

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos?    Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto