Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Mustikka eli kangasmustikka Mustikka eli kangasmustikka Mustikka eli kangasmustikka

Vaccinium myrtillus

Karhut saavat mustikoista mainiota vitamiinilisää.
Hyvänä vuonna ne voivat syödä monta kymmentä litraa yhdeltä aarilta.
Se tietää talvella syntyville pennuille hyvää rasvaista maitoa.

Luontoretkeilijä saa makoisaa teeainesta mustikan lehdistä.
Tämä opetetaan armeijassakin.

Mustikoista voi tehdä kotiviiniä.
Mustikalla värjätyistä langoista tulee violetteja.

Kehrääjät ja yökköstoukat käyttävät mustikan lehtiä ravinnokseen.

  • Miten syöt mustikkaa mieluiten?
  • Oletko tehnyt marjaretkiä? Kerro.
  • Tykkäätkö mustikkapiirakasta vaniljakastikkeen vai jäätelön kanssa?

Laulu Ollin marjamatka: …Metsä on täynnänsä mustikkaa
& Mustikoita poimin, poimin, poimin & Muistatko muinoin

LUONTO-kuvapakan kuva numero 2

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay

 

Neitoperhonen Neitoperhonen Neitoperhonen

Aglais io

Neitoperhonen on helppo tunnistaa suurista silmäkuvioista.

Neitoperhonen on maahanmuuttaja.
Se oli vielä 70-luvulla hyvin harvinainen,
mutta se on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä viimeisen 30 vuoden aikana
ja on nykyään yksi yleisimmistä perhosista.

Neitoperhonen talvehtii aikuisena kuten sitruuna-, herukkaja nokkosperhonen sekä suruvaippa.
Keväällä se munii nokkosten lehtien alapinnoille ja kuolee.
Kesällä munista kehittyy toukkia,
joille maistuu vain nokkonen – joskus harvoin humala.
Nokkosilla herkuttelun jälkeen toukat koteloituvat isäntäkasvien varsille.

• Tunnistatko perhoslajeja? Mitä eri lajeja muistat?

Laulu Perhonen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 8

Kuva CC0 Pixabay Couleur

 

Ohrapelto Ohrapelto Ohrapelto

Suomessa viljellään vehnää, ruista, ohraa ja kauraa.
Vehnä ja ruis ovat tärkeimmät leipäviljat.

Hallanarkaa ohraa käytetään rehuksi ja oluen valmistukseen.

Kaurastakin suurin osa menee rehuksi,
mutta sen terveysvaikutukset ovat lisänneet käyttöä ruuanvalmistukseen.

  • Minkälaisia maanviljelyyn liittyviä muistoja sinulla on?
  • Oletko sinä ollut joskus heinätöissä?
  • Oletko ollut traktorin kyydissä?
  • Oletko joskus tehnyt olkipilleistä koristeita?

Laulu Tämä taivas, tämä maa & Uutispuuro

LUONTO-kuvapakan kuva numero 45

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

 

Orava Orava Orava

Sciurus vulgaris

Oravan turkiksia käytettiin joskus kauan sitten maksuvälineenä.
Sana ”raha” on alun perin tarkoittanut oravannahkaa.
Pohjanmaalla on 1900-luvun alussa maksettu jopa taloja oravannahoilla.

Orava syö kuusen siemeniä, marjoja ja hedelmiä, toukkia, linnunmunia ja -poikasia.

Pyöreän pesänsä orava vuoraa sisältä naavalla, ruoholla, sammalilla ja lehdillä.
Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä.
Kerralla poikasia syntyy 3–6 kappaletta.

Oravat kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin.

  • Kuinka pienen oravan poikasen olet nähnyt?
  • Muistatko lauluja, jotka kertovat oravasta?

Laulu Oravan pesä: Makeasti oravainen & Kas kuusen latvassa oksien alla
& Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

 

 

Paatsamasinisiipi Paatsamasinisiipi Paatsamasinisiipi

Celastrina argiolus

Yleisö äänesti paatsamasinisiiven kansallisperhoseksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Paatsamasinisiipi on Etelä-Suomessa yleinen.
Se on saanut nimensä ravintokasvinsa korpipaatsaman mukaan.
Paatsama on rannoilla kasvava puu, jonka oksat muistuttavat pajunvitsaksia.
Keväisin paatsama muistuttaa tuomea, mutta kukkien tuoksu ei ole niin voimakas.

• Oletko keräillyt perhosia?
• Onko sinulla lempiperhosta?

Laulu Kesäilta

LUONTO-kuvapakan kuva numero 7

Kuva CC0 Pixabay

Pajunkissoja Pajunkissoja Pajunkissoja

Salix

Pajunkissat ovat pajun kukkia. Ne paljastuvat suomujen sisältä.

Luonnonvaraisia pajuja kasvaa Suomessa liki 30 lajia.

Pajunvitsat ovat taipuisia ja kestäviä.
Ne ovat hyvää materiaalia korien, kranssien, kalanpyydysten,
majojen ja köynnöstukien tekemiseen.
Pajua käytetään myös biopolttoaineena kuten haketta.
Pajun kuorella parkitaan nahkaa.

Pajusirkku tekee pesänsä pajupensaan juurelle.
Uunilintua kutsutaan nykyään pajulinnuksi.
Se on peipon ohella Suomen yleisin lintulaji.

  • Oletko koristellut pajunoksia ja virponut niillä?

Laulu Uinu paju pienoinen & Tein minä pillin pajupuusta
& Tein minä pajusta hilpeän huilun

LUONTO-kuvapakan kuva numero 24

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

 

Peruna Peruna Peruna

Solanum tuberosum

Keskiverto suomalainen syö perunaa yli 60 kiloa vuodessa.

Perunat istutetaan toukokuun loppupuolella.
Sato korjataan syys-lokakuun vaihteessa.
”Alakuulla alas, yläkuulla ylös”, sanoi vanha kansa.
Koululaisilla oli ennen perunannostoloma.
Joissakin oppilaitoksissa opiskelijat osallistuivat perunannostoon vielä 80-luvulla.

Jos peruna kasvaa osittain mullan päällä, siihen tulee vihreä kohta, jota ei saa syödä.
Perunaa voi kasvattaa ämpärissä.
Uusia perunoita voi pakastaa jouluksi, kun kiehauttaa niitä ensin hieman.

Perunajauhoa varten pestyt perunat raastetaan hienoksi raasteeksi,
lisätään vettä ja sekoitetaan hyvin.
Seos kaadetaan harsokankaan läpi astiaan, jonne tärkkelyspitoinen vesi valuu.
Perunajauhoilla suurustetaan kiisseleitä.

Herkulliset perunaleivokset sisältävät keitettyjen perunoiden lisäksi kakun muruja,
aprikoosimarmeladia ja kaakaojauhetta sekä vähän rommia, konjakkia tai punssia.

Keitetyllä ja halkaistulla perunalla voi liimata kiiltokuvia ja paperia.

  • Mistä perunaruuasta pidät? (muusi, uuniperunat, perunakeitto,
    paistinperunat, keitetyt perunat, ranskalaiset perunat)
  • Oletko maistanut perunapuuroa – voisilmällä tai ilman?
  • Oletko viljellyt perunoita?
  • Oletko painanut perunalla kuvioita kankaaseen tai paperiin?
  • Syötkö uusia perunoita tillin, sillin ja voin kera?
  • Oletko liimannut kiiltokuvia keitetyllä perunalla?
  • Tunnetko sohvaperunan?

Laulu Peruna on pyöreä & Juha Vainion Perunalaulu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 5

Lisätietoa Ruokatieto

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlaja Pihlaja Pihlaja

Sorbus aucuparia

Pohjois-Savon maakuntakasvi pihlaja oli muinaissuomalaisille pyhä puu.

Pihlajanmarjoissa on paljon hyydyttävää pektiiniä.
Siksi niistä on helppo tehdä hyytelöä.

Marjoja voi myös kuivata ja jauhaa taikinoiden ja puurojen joukkoon.
Pihlajanmarjoissa on paljon C-vitamiinia.
Eri lajit maistuvat erilaiselta; lajeja on Euroopassa yli 50.
Kaikki pihlajanmarjat ovat happamia.
Pakkasen puraisemat marjat maistuvat parhailta.

Pihlajan lehdet ovat hyviä lankojen ja kankaiden kasvivärjäykseen.

Pihlajanmarjoilla herkuttelevat tilhet, rastaat, punarinnat ja punatulkut.
Joskus marjat pääsevät käymään ja niihin muodostuu alkoholia.
Tilhet kestävät alkoholia hyvin, rastaat humaltuvat helpommin.

  • Oletko maistanut raakaa pihlajanmarjaa?
  • pihlajanmarjoista tehtyä hyytelöä?
  • Oletko lapsena puhaltanut pihlajanmarjoja koiranputken läpi?

Laulu Uralin pihlaja & Tiu, tau, tilhi & Punertaa marjat pihlajan

LUONTO-kuvapakan kuva numero 25

Kuva CC0 Pixabay

 

Pitkospuut Lapissa Pitkospuut Lapissa Pitkospuut Lapissa

Pitkospuita rakennetaan soille ja rantakosteikoille, jotta kulku olisi helpompaa.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kaikkia kansallispuistoja
ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja.
Se rakentaa ja huoltaa pitkospuita ja lintutorneja.

  • Oletko kävellyt pitkospuita pitkin? Missä?
  • Tykkäätkö retkeillä metsässä?

Laulu Tuonne taakse metsämaan…vaikka polku pitkä on
& Ystävän laulu: …ja kun päättyvät pitkospuut

LUONTO-kuvapakan kuva numero 40

Lisätietoa luontoon.fi

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

 

Poro Poro Poro

Rangifer tarandus

Poro on peuran kesytetty muoto. Se on puolikesy kotieläin.

Porotalous on Lapissa tärkeä elinkeino.
Porosta saadaan hieno talja, terveellistä lihaa ja komeat sarvet.
Luista keitetään luulientä ja jänteillä neulotaan taljoja.

Porot syövät jäkälää, sieniä, heinää ja ruohovartisia kasveja
sekä puiden ja pensaiden lehtiä.

Poroerotuksessa porotokka eli lauma ajetaan aitaukseen,
vasat merkitään ja teuraaksi menevät porot erotetaan muista.

Ahma on poron pahin vihollinen.

  • Oletko syönyt poronkäristystä tai poropaistia? Piditkö siitä?
  • Oletko istunut poron vetämässä reessä?
  • Tiedätkö, kuinka pitkä on poronkusema?    (noin 7,5 km)

Laulu Juokse porosein & Petteri Punakuono & Poro juoksee tunturilla
& Lapinmaa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 19

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Punaherukka eli punaviinimarja Punaherukka eli punaviinimarja Punaherukka eli punaviinimarja

Ribes rubrum -ryhmä

Herukoiden sukuun kuuluu noin 150 lajia.
Osa on luonnonvaraisia, osa alkujaan viljeltyjä ja viljelykarkulaisia.

Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto.
Mustaherukan lehdistä tehdään Louhisaaren juomaa.
Sama resepti sopii punaherukan lehdille.
Siitä tulee hyvää, muttei niin aromikasta kuin mustaherukan lehdistä.
Kaikista herukoista tehdään höyrymehua.

• Mistä marjoista olet tehnyt mehua?

Laulu Lasten mehuhetki

LUONTO-kuvapakan kuva numero 3

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Henryk Niestroj

 

Punakärpässieni Punakärpässieni Punakärpässieni

Amanita muscaria

Punakärpässieni on Suomen yleisin myrkkysieni.
Se viihtyy koivun tai männyn juurella.

Kärpässieni-nimi tulee siitä, että ennen teollisia hyönteismyrkkyjä
kärpässieniä paloiteltiin maidon joukkoon.
Seos houkutteli paikalle kärpäsiä, jotka kuolivat maitoa juotuaan.

Viinaan uitettuna punaisesta kärpässienestä tulee hallusinogeeni,
jota muinaissuomalaiset shamaanit käyttivät.
Kärpässienestä ei millään käsittelyllä saa syötävää.
Se vahingoittaa maksaa ja munuaisia – usein pysyvästi.
Kärpässienen myrkky lamaa keskushermostoa.
Oireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus.
Oireet ilmenevät puolesta tunnista kolmeen tuntiin sienen syömisen jälkeen
ja ne voivat kestää 8–12 tuntia.

Kärpässieni laajentaa elintilaansa nousemalla maasta
kehämäisesti aina isommassa renkaassa.
Vanha kansa puhui noidan kehistä, mutta ilmiössä ei ole mitään mystistä:
rihmasto leviää ravinteiden perässä.

  • Tunnistatko ruoka- ja myrkkysienet?
  • Kärpässienen kaunis ulkonäkö on otettu koristelussa käyttöön. Millaisia olet nähnyt?

Laulu Mörri-Möykky

LUONTO-kuvapakan kuva numero 21

Lisätietoa Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay Anja Cocoparisienne

 

Purjevene auringon sillalla Purjevene auringon sillalla Purjevene auringon sillalla

Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa
köysien avulla ja kääntelemällä köliä.

Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit.

Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille.

  • Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa?
  • Oletko ollut purjeveneen kyydissä?

Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa
& Merimieslaulu & Suomen salossa & Kaunis olet synnyinmaa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 44

Kuva © Sirpa Pursiainen

 

Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara

Leucanthemum vulgare

Päivänkakkara vastaa monien mielikuvaa tyypillisestä kukasta.
Se on kuitenkin satojen pikkukukkien muodostama kukinto eli mykerö.
Päivänkakkaran keskiosassa on tiheästi kasvavia torvimaisia kehräkukkia
ja ulkokehällä valkoisia kielimäisiä laitakukkia.

Päivänkakkaroista on tehty monelle päivänsankarille kukkaseppele päähän.

Kukan terälehtiä nyppimällä on moni laskenut: rakastaa, ei rakasta, rakastaa…

Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.

  • Jos saisit luonnonkukkakimpun, mitä kukkia siihen toivoisit?

Laulu Suvivirsi & Ja nythän on taasen helluntai

LUONTO-kuvapakan kuva numero 31

Kuva PollyDot

 

Revontulet Revontulet Revontulet

Revontulet ovat värikkäitä, tanssivia ja vaihtelevia valoilmiöitä yötaivaalla.
Niitä syntyy, kun aurinkotuulen varautuneita hiukkasia osuu Maan ilmakehään.
Happi synnyttää vihreää ja punaista valoa, typpi sinertävää valoa.

Suomessa revontulet ovat yleisimpiä Lapissa talvella, kaamoksen aikaan.
Kaamos on ajanjakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
Kaamos voi kestää kaksi kuukautta.

  • Oletko nähnyt revontulia?

Laulu Revontulet & Lapin äidin kehtolaulu & Rakovalkealla & Lapinmaa
& Kymmenen virran maa (säkeistöt 3-4)

LUONTO-kuvapakan kuva nro 47

Lisätietoa ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay

 

Ristihämähäkin verkko eli hämähäkinseitti Ristihämähäkin verkko eli hämähäkinseitti Ristihämähäkin verkko eli hämähäkinseitti

Araneus diadematus

Kuvassa on ristihämähäkin kutoma pyyntiverkko.
Se nököttää usein verkkonsa keskellä odottamassa saalista
ja hyökkää heti kimppuun, kun saalis sen verkkoon tarttuu.

Ristihämähäkkiä kutsutaan usein ristilukiksi, vaikka se ei lukkien sukua olekaan.
Ristihämähäkin selässä on valkoinen ristikuvio.
Ristihämähäkkejä on monen kokoisia, isoimmat ovat 3–4 cm pituisia.

Suomessa on lähes 650 hämähäkkilajia.
Kaikki hämähäkit erittävät kehruurauhasistaan ilmassa kovettuvaa seittiä.
Ne käyttävät sitä muniensa suojana, pyyntiverkkona, pesinä ja liitorihmoina.
Paksuuteensa nähden seitti on teräslankaa vahvempaa.

Hämähäkit ovat biologisia torjujia pelloilla ja puutarhoissa.

Hätätilanteessa monet hämähäkit tekeytyvät kuolleiksi
ja muistuttavat pyöreähköä siementä tai pisaraa.
Vaaran mentyä ohi hämähäkki pinkaisee pakoon.

Hämähäkkikammo on araknofobia.

• Oletko nähnyt ristihämähäkin?
• Tunnetko henkilön, joka pelkää hämähäkkejä?
• Mikä tekee hämähäkeistä pelottavia?

Laulu Hämä-hämähäkki kiipes langalle

LUONTO-kuvapakan kuva numero 10

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

 

Riukuaitaa maaseudulla Riukuaitaa maaseudulla Riukuaitaa maaseudulla

Riukuaidat ovat olleet osa suomalaista maalaismaisemaa jo vuosisatojen ajan.

Riukuaidan rakennustavat ja nimitykset voivat vaihdella eri maakunnissa.

Aitoja on rakennettu villieläinten pyydystämiseen sekä viljely- ja asuinalueen rajaamiseen.

Nykyään eläinten aitauksissa käytetään useimmiten sähkölankaa.

  • Onko sinun kotonasi tai mökilläsi ollut riukuaitaa?

Laulu Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän & Keski-Suomen kotiseutulaulu
& Luona vanhan veräjän

LUONTO-kuvapakan kuva numero 37

Lisätietoa aineetonkulttuuriperinto

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

 

Rupikonna eli rupisammakko Rupikonna eli rupisammakko Rupikonna eli rupisammakko

Bufo bufo

Rupikonna on hyvin yleinen koko Euroopassa.
Se voi elää 15-vuotiaaksi.

Suomessa elää monta sammakkolajia, ja ne kaikki ovat rauhoitettuja.
Siksi sammakonkutua ei ole lupa ottaa lasitölkkiin seurattavaksi.

Sammakko syö hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja.

Rupisammakko elää kosteassa elinympäristössä.
Talvet se on horroksessa kivenkoloissa tai lammen tai järven pohjamudassa.

Kun rupikonna puolustautuu, se erittää ihostaan myrkyllistä limaa.
Ihmisille ja nisäkkäille sammakonliha on myrkyllistä ja kitkerän makuista.
Suolla eläville linnuille sammakonliha maistuu sen sijaan hyvin.

• Oletko seurannut sammakonkudun kehittymistä?

Laulu Raparperin alla & Saku sammakko & Pienet sammakot

LUONTO-kuvapakan kuva numero 11

Kuva CC0 Pixabay Princesse Petit Pois

 

Rusakko eli peltojänis Rusakko eli peltojänis Rusakko eli peltojänis

Lepus europeus

Rusakkoa metsästetään sekä ravinnoksi että turkin takia.

Jänikset nakertavat puiden kuoria.
Siksi hedelmäpuiden runkoja suojataan ja ympäröidään verkkoaidoilla.

Rusakko voi risteytyä metsäjäniksen kanssa,
mutta niiden jälkeläiset eivät kykene lisääntymään.

Ilman matkalippua matkustavaa kutsutaan jänikseksi.

  • Onko sinulla ollut lemmikkinä kania tai jänistä?
  • Tunnistatko lumesta jäniksen jäljet?

Laulu Jänis istui maassa & Jänöjussin mäenlasku & Jäniksellä pitkät korvat

LUONTO-kuvapakan kuva numero 16

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay

 

Seitsenpistepirkko Seitsenpistepirkko Seitsenpistepirkko

Coccinella septempunctata

Seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen.
Se valittiin vuonna 1996.
Seitsenpistepirkon lisäksi Suomessa elää yli 60 muuta leppäkerttulajia.

Leppäkerttuja käytetään luomuviljelyssä.
Leppäkertun toukka saattaa syödä jopa 50 kirvaa päivässä.

Linnut ovat leppäkerttujen vihollisia.
Leppäkerttu suojaa itsensä pahan hajuisella aineella.

Leppäkertun lentämisestä on ennustettu säätä.

• Oletko joskus saanut käsiisi leppäkertun pahanhajuista eritettä?
• Tunnetko laulun Lennä, lennä leppäkerttu?
• Osaatko ennustaa säätä leppäkertun avulla?

Laulu Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 9

Lisätietoja Suomen Luonto ja Ötökkätieto

Kuva CC0 Pixabay PollyDot

 

Sepelkyyhky eli toukomettinen Sepelkyyhky eli toukomettinen Sepelkyyhky eli toukomettinen

Columba palumbus

Kevätaamun laulaja sepelkyyhky on riistalintu eli sen saa ampua,
jos omistaa metsästysluvan.

Sepelkyyhkyn ääni muistuttaa pöllön huhuilua.
Se syö siemeniä, silmuja, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Sepelkyyhky munii kaksi tai kolme poikuetta huhti-elokuussa.

Toukomettinen on vanha nimi, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä että sepelkyyhkyä.
Ne ovat kuitenkin eri lajeja. Kesykyyhky eli pulu on kaupungistunut kyyhkylaji.
Viestikyyhky eli kirjekyyhky on kesykyyhkystä kehitetty alalaji,
jolla on ainutlaatuinen kyky suunnistaa takaisin kotipesäänsä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Kirjekyyhkyt kantavat jalkaan kiinnitettyjä viestejä.

Kyyhkynen esiintyy rakkausrunoissa, ja rauhankyyhky on kaikille tuttu symboli.
Raamatussa kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva.

  • Tunnistatko sepelkyyhkyn hauskan äänen? Osaatko matkia sitä?

Laulu Valkoinen kyyhkynen & Onnen kyyhky & LaPaloma
& Aurinkomme ylös nousi (virsi 105)
& Ollaan niin kuin pääskyset

LUONTO-kuvapakan kuva numero 34

Kuva CC0 Pixabay Innviertlerin

 

Siili Siili Siili

Erinaceus europaeus

Siili on öisin liikkuva nisäkäs. Se elää keskimäärin 3–4 vuotta.
Siili viettää talven horroksessa, joka Suomessa kestää 6–7 kuukautta.

Sukukypsyyden siili saavuttaa syntymän jälkeisenä talvena.
Poikueeseen kuuluu 2–10 poikasta.

Siili puolustautuu menemällä kerälle, jolloin siitä tulee piikikäs pallo.
Siilin suurimpia vihollisia nykyään ovat robottiruohonleikkurit ja autot.

Siili on kaikkiruokainen ja syö etenkin hyönteisiä ja pieniä selkärankaisia.
Siilillä on laktoosi-intoleranssi eli sille ei saa antaa maitoa.
Hyönteiset ja madot kuuluvat siilin ruokalistalle.
Sille voi haavilla pyydystää syötävää.
Kala on siilin suurta herkkua ja kissanruokaakin se pistelee poskeensa mielellään.
Kesällä siilin hyvinvointia voi tukea huolehtimalla, että sillä on vettä juotavaksi.
Talveksi voi tehdä talvehtimislaatikon tai huolehtia rauhallisesta pesäpaikasta.

  • Oletko ruokkinut siiliä? Mitä tarjoilit sille?
  • Oletko nähnyt siilin? Millaisia havaintoja teit?

Laulu Siili menee lypsylle & Ihme ja kumma

LUONTO-kuvapakan kuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

 

Soutelijat järvellä Soutelijat järvellä Soutelijat järvellä

Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä.
Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista.
Soutu on myös olympialaji.

Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin.
Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali.

Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä.

Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona.
Jos vadin pohjalle laittaa kerroksen hienoa hiekkaa ja laittaa silmät kiinni,
voi tavoittaa mielikuvia rannalla olosta.

  • Tykkäätkö soutelemisesta?
  • Osaatko sekä soutaa että huovata?
  • Nautitko uimisesta tai sukeltelusta?

Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa
& Mummin luona & Onnelliset & Pappa lupas talon laittaa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 36

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

 

Syksyn värikkäitä lehtiä Syksyn värikkäitä lehtiä Syksyn värikkäitä lehtiä

Syksyllä ihastellaan ruskan väriloistoa, kerätään marjoja, sieniä,
hedelmiä ja perunoita sekä säilötään satoa.

Ruska syntyy, kun puissa ja kasveissa lehtivihreä siirtyy lehdistä runkoon ja juuristoon.
Samalla puut ottavat talteen ravinteita.
Upea ruska on sen merkki, että puut ovat hyvässä kunnossa eikä niitä vaivaa sienitaudit.

Lehdet muuttuvat keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi.

Ruskaa voi maapallolla nähdä vain siellä, missä on selvästi erottuvat vuodenajat.
Pakkasyö vahvistaa värejä, mutta myös nopeuttaa lehtien irtoamista.
Kunnon syysmyrsky voi riisua lehtipuut nopeasti.

Syyspäiväntasaus on syyskuun 22. tai 23. päivä. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät.

  • Mikä syksyllä on mukavinta?
  • Mistä vuodenajasta pidät eniten?

Laulu Paimenen syyslaulu & Lehti puusta variseepi & Syksylaulu
& Syksyn tullessa & Ruska-aika & Pääskysten syyslaulu

LUONTO-kuvapakan kuva nro 46

Kuva CC0 Pixabay

 

Valkovuokkko Valkovuokkko Valkovuokkko

Anemone nemorosa

Valkovuokko on kevään ensimmäisiä kukkia leskenlehden ja sinivuokon lisäksi.

Valkovuokot kuuluivat kansakoulujen kevätjuhlissa sekä laululeikkeihin että koristeluun.

Pohjois-Suomessa valkovuokko on rauhoitettu. Kaikki vuokot ovat myrkyllisiä.

  • Oletko antanut äidille tai isoäidille äitienpäivänä valkovuokkoja?

Laulu Valkovuokot-tango & Nyt kevät on eli Tuuli hiljaa henkäilee & Leivo

LUONTO-kuvapakan kuva numero 27

Kuva CC0 Pixabay Franz W