Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Nuken kaulusröyhelö

Nuken silkkinen käsin ommeltu kaulusröyhelö (pituus 39 cm),
jonka yläreunan nauhakujaan on pujotettu keltainen silkkinauha.
Kaulusröyhelön reunaan on ommeltu kapea vaalea tehdasvalmisteinen pitsi.

Vauvoilla pidettiin ennen tällaisia röyhelökauluksia,
joissa saattoi olla pitsi- tai frivoliteereunus.
Niitä oli helpompi vaihtaa ja pestä kuin nuttuja.
Äitiysavustukseen (äitiyspakkaus) vuonna 1955 sisältyi yksi vauvan röyhelökaulus.

Kuvan kaulusröyhelö on ollut mukana nukkeleikeissä 1940—1959.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:203

 

Nukke

Tämä nukketaloihin sopiva miesnukke on vuosilta 1930—1959.
Se on vain 14,5 cm pitkä.
Hattu on samaa massaa kuin pää.
Pitkät housut on ommeltu ruskeasta villahuovasta
ja pusero vaaleansinisestä trikoosta.
Vaatteet on ommeltu käsin.
Solmio on ommeltu kiinni puseron rintamukseen.
Raajat ovat hopeanväristä metallia.
Kädet on maalattu ihonvärisiksi, kengät mustiksi,
käsivarsien ja säärien ympärille on kiedottu tiukkaan harmaata lankaa.
Vaatteet on ommeltu yhteen, joten nukkea ei voi riisua.

Kysymyksiä nukkekotileikeistä

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:3

 

Nuohooja työssään

Nokinen nuohooja ryömimässä ulos savupiipusta Helsingissä 1958.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615M

 

Nuohoojat pesulla

Kolme nuohoojaa peseytymässä työvuoronsa päätteeksi
Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615H

 

Nuotan vetoa

Kalastajia vetämässä nuottaa rantajäällä Rymättylässä 1954.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Reiluja, iloisia ja ripeitä ovat nämä nuottakunnan miehet.
Meren jäätävä tuuli on hieman ahavoittanut kasvoja,
mutta se vain tekee miehestä miehen näköisen.
Nuotta nousee... hieman jännittääkin.
Miehillä on liukumisen estämiseksi jaloissaan mahtavat piikkikengät,
'patiinat', kuten niitä sanottiin."

Kuluttajain Lehti 7/1954, s. 7

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9891

 

Nurmikset

Ruuvareita eli ruuviluistimia valmistettiin luovutetun Karjalan alueella Nurmin kylässä.
Siksi niitä kutsuttiin myös nimellä nurmikset.
Vaikka nurmisten valmistus loppui 30-luvulla,
monet käyttivät edullisia nurmiksia vielä 50-luvulla.

Nurmis-luistimet kiinnitettiin hiihtokengän eli monon pohjissa oleviin reikiin ruuvaamalla.
Kuvassa näkyvä avain roikkui lapsilla kaulassa.
Avaimen piikillä puhdistettiin monon pohjan reikä lumesta ennen luistinterän kiinnitystä.

Monot olivat 50-luvulla talvisin koulujalkineet – paitsi märällä kelillä, jolloin käytettiin kumisaappaita.
Mono oli alun perin Jussi Monosen perustaman Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy:n oma tuotemerkki.
Kun kansa alkoi kutsua kaikkia hiihtokenkiä monoiksi, sana vakiintui yleisnimeksi.

Suksiin kiinnittämistä varten monon pohjiin tehtiin naskalilla reiät.
Siteiden piikit upposivat reikiin ja pitivät monot kiinni suksissa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 43.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Nyrkkeilijälle onnenpotku

Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja A. Salokangas antaa onnenpotkun
Milanon EM-kilpailuihin lähtevälle nyrkkeilijä Pentti Hämäläiselle.
Pentti Hämäläinen osallistui kisoihin silloin ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä.
Nyrkkeily on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuodesta 1904.

Nyrkkeilijän välineitä ovat hammassuojat, käsisiteet, päänsuoja,
otteluhanskat, säkkihanskat ja nyrkkeilytossut.
Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava.
Nykyään tuhannet ihmiset harrastavat kuntonyrkkeilyä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.5.1951.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r51-1476_2-2.tif

 

Näytelijä Taina Elg

Suomen Hollywood-tähti, näyttelijä ja balettitanssija Taina Elg (s. 1930)
saapui SAS:n koneella Tukholman kautta vierailulle Suomeen.

Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa.
                       - Elisabet 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Mauri Vuorinen / Erkki Viitasalo /Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12962_2.tif

 

Näyttelijä Arvo Lehesmaa

Näyttelijä Arvo Lehesmaa kotioloissaan Helsingissä (28.9.1959).

Arvo Lehesmaa (1901-1973) oli Suomisen perheen Volmar-vaari, johtaja Gunnar Rygseck Komisario Palmun erehdyksessä
ja näytteli mm. seuraavissa elokuvissa: Kuollut mies vihastuu, Särkelä itte, Prinsessa Ruusunen, Ruma Elsa,
Aaltoska orkaniseeraa, Katarina kaunis leski, Radio tekee murron, Pitkäjärveläiset, Pekka Puupää, Herrojen Eeva,
Minäkö isä?, Hilmanpäivät, Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, Rakas lurjus, Pekka ja Pätkä miljonääreinä,
Molskis, sanoi Eemeli, molskis!, Täällä Pohjantähden alla. 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-18573_2.tif

 

Näyttelijä Ella Eronen

Näyttelijä Ella Eronen (1900-1987) poseeramassa kotonaan muotokuvansa vierellä (Helsinki 3.8.1959).

Ella Eronen oli kansallisteatterin näyttelijä, joka muistetaan diivan elkeistään.
Hän tuli kuuluisaksi esittämällä J. L. Runebergin runon Vårt land
Tukholman stadionilla helmikuun kovassa pakkasessa 1940.
Sen jälkeen Suomen hyväksi suoritettu keräys oli tuottoisa.
Tilaisuuden jälkeen järjestettiin vielä 60 varainkeräystilaisuutta eri puolilla Ruotsia.
Ella Eronen esiintyi niissä kaikissa ja sodan puristuksessa ollut Suomi sai kipeästi tarvitsemiaan varoja.

Maamme-laulu Ella Erosen lausumana löytyy YLE:n Elävästä arkistosta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17933_6.tif

 

Näyttelijä Martti Katajisto

Näyttelijä Martti Katajisto (1926-2000) Hamletin harjoituksissa Kansallisteatterissa (Helsinki 2.5.1957).

Martti Katajisto näytteli mm. seuraavissa tunnetuissa elokuvissa: Ihmiset suviyössä, Prinsessa Ruusunen,
Orpopojan valssi, Katarina kaunis leski, Niskavuoren Heta ja Sven Tuuva.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8631_2.tif

 

Näyttelijä Siiri Angerkoski

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) panee pasianssia kotonaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_3.tif

 

Näyttelijä Siiri Angerkoski

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) poseeraa kulhoineen omassa keittiössään vuonna 1950.

Siiri Angerkoski näytteli yli sadassa elokuvassa: mm. Asessorin naishuolet,
Lentävä kalakukko, Muhoksen Mimmi, Rovaniemen markkinoilla.

Hän esitti Pekka Puupään Justiina-vaimoa ja Suomisen perheen kotiapulaista.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_2.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo

Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 17.1.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14593_2_.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo vuonna 50-vuotispäivänsä aattona.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc    Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_2.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo 50 vuotta

Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa
ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun,
mutta se tuntuukin mahassa.
                                   - Sofia 5 v.

Kuva cc   Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 25.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:  d2004_17_r1_r58-13625_5.tif

 

Näyttelijä Tauno Palo ja roolivihko

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo roolivihkoineen 50-vuotispäivänsä aattona.

Tauno Palo (1908-1982) esiintyi yli 60 elokuvassa ja levytti kymmeniä lauluja. Palo näytteli mm. elokuvissa Vaimoke, Kulkurin valssi, Jääkärin morsian, Rosvo-Roope, Loviisa - Niskavuoren nuori emänta, Niskavuoren naiset, Juurakon Hulda, Kaivopuiston kaunis Regina, Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin, Tuntematon sotilas. Ansa Ikosen kanssa hän muodosti elokuvakankaalla parin, jonka luultiin olevan pari myös oikeassa elämässä.

Tupakan vaikutuksista tunnettiin sota- ja pula-aikana lähinnä vain positiiviset vaikutukset (kuva tupakka-askeista, kuva piipuista, kuva suodattimesta). Tauno Palo kuoli kurkkusyöpään.

Hänelle pystytettiin synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan muistolaatta 100-vuotissyntymäpäivänään hänen mukaansa nimetyllä Tauno Palon raitilla. Palolla on kahdesta avioliitostaan kolme poikaa: Pertti, Martti ja Jukka-Pekka.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
(Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_1.tif

 

Ohjelmaa alakouluikäisten juhliin

Kirjan esipuhe

"Vuodesta vuoteen me kouluväki touhuamme suurin piirtein samoissa puitteissa:
on arkiaherrusta, mutta myös pieni juhla silloin tällöin,
milloin joulun, milloin kevätpäätöksen tai jonkun muun merkeissä.
Ja kesken arkipäivääkin on hauska joskus yksi tunti viettää muista poikkeavasti,
kutsua vaikka naapuriluokka vierailulle ja esittää ohjelmaa.

Ja jotakin uutta pitäisi tietysti aina olla.
Uutta, hauskaa, hilpeätä - ja helppoa,
jotta aivan jokainen saisi maistaa mukanaolon riemua.

Tämän uuden ohjelma-aineksen alituisen tarpeen tietäen
rohkenee allekirjoittanut tarjota tämän
vaatimattoman kokoelman opettajatovereilleen avuksi.
Se ei pyri muuhun kuin tuomaan hiukan lisää hauskuutta koulutyöhön
ja kenties siinä sivussa antamaan pienille koulualokkaille
hivenen verran uutta rohkeutta ja onnistumisen iloa."

Saara Heinon kirja Pienten iloksi - Ohjelmaa alakouluikäisten juhliin
Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy, Helsinki 1955

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, kirja Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

 

Olympiakisojen hihamerkki

Selkoteksti Helsingin olympiakisat 5 sivua

 

Aforismi
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.


Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 36
luvussa 11. Olympialaiset.

Kuva © Urheilumuseo

 

Omenasatoa korjaamassa

Nuori nainen kerää syksyn omenasatoa Malmin kartanossa Helsingissä lämpimänä alkusyksyn päivänä 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 11.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6588_4.tif

 

Ompelukuva Ompelukuva Ompelukuva

Pahvisten ompelukuvien avulla harjoiteltiin kansakouluissa
käden ja silmän yhteistyötä ja sorminäppäryyttä.
Piirros rei´itettiin ääriviivojen mukaan
ja lapsi pujotteli isolla ompeluneulalla langan niin,
että ensimmäisen kierroksen jälkeen näkyi joka toinen pisto
ja toisen kierroksen jälkeen kaikki viivat olivat peitossa.
Ompelun jälkeen kuva usein väritettiin.

Helppoja ja selkeitä kuvia ommellaan edelleen päiväkodeissa.

 

Ompelukuva: kaappikello
Ompelukuvia kansio

”Tällaiset paperityöt ovat erittäin sopivaa ajanvietettä pienille lapsille.
Ensimmäiseksi on työ pistettävä.
Kuva asetetaan kovalle tyynylle tai kangasalustalle
ja paksunlaisella neulalla, jonka päähän on pantu lankaa,
pistellään reikä joka pisteeseen.
Tämän voivat vain isot lapset suorittaa kunnollisesti.
Iloisina he pistelevätkin pikkusiskoilleen työt.
Äidin lankavarastosta varmaan löytyy ylijääneitä pumpuli- ja pellavalankoja,
joista valitaan sopivan väriset.
Ompeleminen käy parhaiten laatuun tylppäkärkisellä kanavaneulalla.
Viivoja myöten ommellaan ensin yhteen kertaan
ja palataan sitten samaa tietä takaisin.
Linnuille, oraville ja muille eläimille silmäksi voi ommeltaessa kiinnittää lasihelmen.
Voi sattua, että työ ommeltaessa repeytyy.
Se korjataan liimaamalla nurjalle puolelle paperinen paikka.

Aluksi lapset tarvitsevat kuvien värittämiseen,
jonka voi tehdä joko väriliiduilla tai vesiväreillä,
koko laillakin äidin tai ison siskon ohjausta,
jotta työ onnistuisi ja tulisi somaksi.
On vältettävä räikeitä ja rumia värejä
ja totutettava lapset alusta alkaen käyttämään oikeita värejä.
Kuvat saadaan hauskan näköisiksi värittämällä myös reunat ikään kuin kehyksiksi.

Tällainen pienen työn tuottama ilo käy vielä suuremmaksi,
kun sille keksitään myös sopiva käyttö.
Se voidaan asettaa esim. tauluksi leikkituvan seinälle
tai antaa nimipäivälahjaksi äidille tai isälle.
Liimaamalla kuvia vihkoon saadaan myös kuvakirja siskolle tai veljelle jne.” 

              - Aili Sarkkila, Valistus, Ompelukuvia-kansion takakannessa

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Pahvikansio: Napialan wanha koulu, Janakkala

 

Ompelukuvia kuoressa
Opetustaulu Eläinkunnan järjestelmä

 

Sitaatti
Jokainen on nero, mutta jos tuomitset kalan sen kiipeilytaitojen vuoksi,
se tuntee koko elämänsä itsensä tyhmäksi.
                          — Albert Einstein (1879 – 1955)