Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Metsuri kuorimassa pölliä

Metsuri kuorimassa pölliä
Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Pinotavaran kuorinta meneillään.
Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'."
Kuluttaja 6-7/1959, s. 9

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7589C

 

Metsuri tauolla

Metsuri tauolla nuotion ääressä termospullo ja voileipä käsissään.

Alkuperäinen kuvateksti:

"Suomen metsät jumahtelevat taas kirveeniskuista.
Välillä joutaa sentään jätkämies istahtamaan nuotiolle,
kaivamaan termospullon ja voileipäkäärön repustaan ja hengähtämään."
Kuluttajain lehti 2/1956, s. 16)

Sanonta Pohojanmaalta
Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.
 

CC0 11Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7600D

 

Mielenosoitus Senaatintorilla Helsingissä

Mielenosoitus yleislakon aikaan Senaatintorilla maaliskuussa 1956.
Taustalla näkyy Valtioneuvoston linna.

Kuva CC BY 4.0 Juha Jernvall, 1956. Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero D4298, Finna

 

Mies lasten kanssa rannalla

Mies ja kolme lasta rannalla Sompasaaressa
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93489, Helsingin kaupunginmuseo 1950.

 

miss Suomi 1956 Sirpa Koivu

Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 27.1.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_6.tif

 

Miss Suomi 1957 ja perintöprinsessat

Miss Suomi -kilpailujen kolme kauneinta vuonna 1957, vasemmalla ensimmäinen perintöprinsessa Aira Ikävalko, Miss Suomi Marita Lindahl ja toinen perintöprinsessa Saara Turunen (Helsinki 27.1.1957).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_2.tif

 

Miss Suomi Tarja Nurmi

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 15.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-15927_1.tif

 

Miss Suomi Tarja Nurmi

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta.

Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis!

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 27.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16066_3.tif

 

Muistokirjoja

Vanha tapa kerätä muistolauseita levisi 50-luvulla koululaisten keskuudessa.
Värssyjä pyydettiin sekä luokkatovereilta että opettajilta.
Kiiltokuvat kirjan omistaja liimasi valmiiksi
tai kirjoittaja valitsi kuvan omasta kokoelmastaan.
Liimapuikkona käytettiin keitettyä, halkaistua perunaa.

Kiiltokuvien aiheina oli usein kukka-asetelmia, enkeleitä, eläimiä, tyttöjä ja poikia.
Käsialan siisteys oli myös tärkeää.

Kaikki osasivat ulkoa muutaman tavallisimman runon tai värssyn.
Monet värssyt liittyivät ystävyyteen tai hyvän onnen toivottamiseen.
Myös aiheiden isänmaallisuus ja uskonnollisuus oli tavallista.

Ruusun sulle antaisin,
mut mistä mä sen saan,
kun halla vei jo kukkaset
ja lumi peitti maan.

Ruusuja poimin,
kukkia kannan,
kauneimmat niistä sinulle annan.

Niin monta pientä lintua,
kuin pääsi yli lentää,
niin monta sull’ on ystävää,
mutt’ muista mua sentään.
Kirjoitti kynä, ohjasin minä, ota selvää sinä.

Värssyjä Vahvikkeen Sanataide-laatikossa
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 25.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Mukulakivikadun syntyä

Kivityöntekijä kiveämässä mukulakivikatua Joensuussa 1956.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 10.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7495B

 

Muotia 50-luvulla

 

Mannekiini esittelee leninkiä 50-luvulla.
Helmassa oli leveyttä ja sen alla alushame.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

 

Muotia 50-luvulla: iltapuku

Mannekiini esittelee iltapukua.
Tyylikäs vaikutelma viimeisteltiin käsineillä,
jotka sointuivat kenkien sävyihin.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo, Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

 

Muovailuvahaa

Kun muovailuvahan kauniin värisistä vahapötköistä
oli tarpeeksi kauan muovailtu monenvärisiä töitä,
vahapallot olivat sekoittuneet epämiellyttävän värisiksi möykyiksi
ja ne sisälsivät hiuksia ja muuta roskaa.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Muovailuvahaa säilytyslaatikossa

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Mustekynän pyyhkimiä, mustepullo ja mustekynä

Pulpetin kannessa oli kynäkaukalo ja sen vieressä mustepullo.
Pahvisessa laatikossa pulpetin sisällä säilytettiin
lyijykynää, kumia, viivoitinta ja väriliituja.
Erityisen huolellisesti piti käsitellä metallikärkistä
mustekynää, jolla opeteltiin kaunokirjoitusta.

Tytöt vertailivat kenellä on
kaunein mustekynän pyyhin.
Niitä tehtiin leikkaamalla pyöreitä kangastilkkuja,
jotka ommeltiin keskeltä yhteen.
Koristeeksi laitettiin nappi.

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 65
kappaleessa 17. Koulu.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Mäkiautoja

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Lauluja autoista
           Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif

 

Mäkiautokilpailujen katsojia

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.

Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.

Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif

 

Nailonsukat kuivumassa

 

Ennenkuin sukkahousut keksittiin
vedettiin kumpaankin jalkaan erillinen sukka
ja kiinnitettiin ylhäällä sukkanauhaliiveihin.

Sukat pestiin varovasti käsin.
Rikki menneet korjattiin.

Sukansilmukointikoneen esite Speedomask Malli F, Helsinki 01.03.1943

Kuva cc Outi Mäki

 

Naisten asusteita ja Apu-lehtiä

Monista tavaroista oli vielä 50-luvulla pulaa,
joten nuoriso joutui lainaamaan vanhempiensa asusteita.
50-luvun aikana kuitenkin syntyi teinimuoti,
koska taloudelliset mahdollisuudet paranivat
eikä nuoriso enää halunnut pukeutua samalla tavalla kuin vanhempansa.
Mallia haettiin amerikkalaisista elokuvista.

Tytöillä oli rusetille kietaistu poninhäntä, nilkkasukat ja kellohame.
Naisten pitkien housujen käyttöä ei vielä hyväksytty koulussa paitsi urheilutunneilla.
Kodeissa kiersi myös kotiompelijoita, jotka tekivät vaatteita.

Muotia seurattiin aikakauslehdistä.
Apu-lehti oli perustettu 1933.
Se oli viikoittain ilmestyvä perhe- ja yleisaikakauslehti, joka ilmestyy edelleen.

Muita aikakauslehtiä 50-luvulla olivat Suomen Kuvalehti, Yhteishyvä,
Metsästys & Kalastus, Kotiliesi, Elokuva-aitta, Pirkka, Eeva, Hopeapeili, Seura,
Veikkaaja, Omin Käsin, Parnasso, Uusi Kuvalehti ja Käytännön Maamies.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 35.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Naisten muotia 1958

 

Turkki

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Yrjö Taurovaara, Helsingin kaupunginmuseo, Elanto -lehden kuva. FINNA

 

Naisten pukujen malleja

 

Sorja-kaavoja Kotiliedessä 1955
Vyötärö oli kapeassakin mekossa selvästi paikallaan.

 

Naisvoimistelua 1956

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

 

Nalleja

Kuvan vaalea nalle on 20-luvulta ja se on kokenut evakkotaipaleenkin.
Kiharakarvainen nalle on 50- tai 60-luvulta.
Nallet ovat kuin samoilla kaavoilla tehdyt,
vaikka ikäeroa on kymmeniä vuosia.

Nalle on ollut monen lapsen ensimmäinen lelu.
Kun koulujen välitunneilla hypittiin narua, saatettiin lausua lorua,
jonka mukaan hyppijän piti toimia:

Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi,
pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, kiljaise, sano nimesi,
älä mene pois, mene pois!

Vanhat suomalaiset nallet tehtiin usein lampaanturkista.
Nalleja tehtiin myös vanhoista takeista tai kankaista.
Hienoimmat nallet tehtiin mohairista eli angoravuohen villasta kudotusta kankaasta.

Yleisin nallen täyte oli puulastu.
Nalle katsoi maailmaa lasi-, puu- tai nappisilmillä.
Kuono, suu ja tassut kirjailtiin mustalla tai ruskealla langalla.
Muotoiltu kumi- tai muovikuono yleistyi 50-luvun alkupuolelta lähtien.

Joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen tunnuksissa esiintyy nalle.
Nalle tuo mieleen kaiken sen, mitä lapsena nallelta sai,
eli lämpöä, sympatiaa, rakkautta ja lohtua.

Teddykarhulla on jopa oma kansainvälinen nimikkopäivänsä.
Sitä vietetään lokakuussa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 6.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Neuvolan aulassa

Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa
Helsingin Merimiehenkadulla 1951.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna

 

Niilo Tarvajärvi puhuu Armin kukkaisjuhlassa 03.08.1952

Miss Universum Armi Kuusela, Helsingin ylipormestari Eero Rydman
ja toimittaja Niilo Tarvajärvi Töölön Pallokentällä
Armi Kuuselan kunniaksi järjestetyssä Kukkaisjuhlassa
Helsingin olympialaisten päättäjäispäivän iltana.
Helsinki, Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2.               

CC BY 4.0, Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero XLVIII-298, Finna