Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Lehmät matkalla laitumelle

Lehmiä viedään laitumelle veneellä
Dragsfjärdissä Varsinais-Suomeessa
1950-1960-luvulla.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B​

 

Leikkiauto

Tämän kuorma-auton mallista leikkiautoa on valmistettu
Kakolan vankilassa 40-luvulta lähtien.

Monenlaisia puuleluja valmisti myös Niemen lelutehdas,
jonka mallistoon kuului autoja, eläimiä, nuken rekiä, hyppynaruja ja potkulautoja.
50-luvulla Niemen tehtaan leluissa oli paperinen, punakeltainen etiketti,
jossa pikkupoika ajelee potkulaudalla.

Juho Jussila Oy on tuttu puisista Jukka-leluista.
Autojen, junien, eläinten ja rakennuspalikoiden lisäksi
yritys teki Jukolan talo -nimistä hirsitalosarjaa ja keinuhevosia.
Monia Jukka-leluja myydään edelleen.

Vaikka 50-luvulla Suomessa oli enemmän hevosia kuin autoja,
leikkiautoja oli monenlaisia.
Puisten leikkiautojen rinnalle tulivat ensimmäiset muoviset autot.
Pienten leikkiautojen lisäksi pojille olivat mieluisia polku- ja mäkiautot.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 7.

Kuvan kohde: Loimaan Pyörähuolto, Risto Heinonen

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Leipää ostamassa

Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat.
Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä.
Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13360_1-2.tif

 

Lihakauppias työssään

Lihakauppias sahaamassa sian lapaa 1950-luvulla.

Kuva on osa Osuuskauppakoulun lihamyymälöiden työntekijöille suunnattua
opetuskuvasarjaa sian paloittelemisesta.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7650B

 

Liikennepoliisi Liikennepoliisi Liikennepoliisi

Keskusrikospoliisiosaston liikennepoliisiryhmän konstaapeli Erkki Jylhä ohjaa ruuhka-ajan liikennettä
Mannerheimintien, Esplanadin ja Lönnrotinkadun risteyksessä tammikuun lopussa vuonna 1959.

Opiskeltuaan poliisin perustutkintoa 1,5 vuotta opiskelija saa kelpoisuuden nuoremman konstaapelin virkaan.
Sen jälkeen hän on palkallisessa harjoittelussa noin vuoden.
Poliisin koulutus antaa valmiuksia työskennellä rikostutkinnassa sekä valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä.

Jos poliisi jatkaa opintoja perustutkinnon jälkeen, hän voi valmistua moottoripyöräpoliisiksi,
venepoliisiksi, koiranohjaajaksi tai rikospaikkatutkijaksi.

Poliisin virallinen titteli voi olla: nuorempi konstaapeli, vanhempi konstaapeli, vanhempi rikoskonstaapeli,
etsivä, ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä, komisario, rikoskomisario, ylikomisario, rikosylikomisario,
tarkastaja, ylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylitarkastaja, apulaispoliisipäällikkö, poliisipäällikkö,
apulaispäällikkö, päällikkö, poliisitarkastaja, poliisiylitarkastaja, poliisijohtaja, poliisiylijohtaja,
lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, hallintopäällikkö, hallinto-osaston johtaja, kouluttaja, opettaja tai rehtori.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.1.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14722_2.tif

 

Linja-auto 1954 Linja-auto 1954 Linja-auto 1954

Tuokilan linja-auto TJ-934 ajaa
Uudenkaupungin Rantakadulla vuonna 1954.

Taustalla toinen linja-auto menossa vastakkaiseen suuntaan.

Kasku
Autoilija meni Kuopiossa baariin ja tilasi kupin kahvia.
- Tullooko pulloo? kysyi myyjä.
- Ei, kun kuppiin! vastasi autoilija.

cc Uudenkaupungin museon kokoelmat / kuvaaja Osmo Salonen
 

Linja-autoon Linja-autoon Linja-autoon

 

Bussipysäkki Helsingin Munkkivuoressa vuonna 1959

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 76
kappaleessa 20. Linja-auto.

 

© Jussi Paimio / Helsingin kaupunginmuseo

 

Lukemisen ja laskemisen opetusväline

Sananlasku
Jos ajattelet, että kykenet tai jos ajattelet, ettet kykene, olet aina oikeassa.

Sananlasku
Kertaus on opintojen äiti.

Aforismi
Joka esittää kysymyksen, on minuutin ajan typerys.
Joka ei sitä tee, säilyy narrina loputtomiin.                                    
               - Kiinalainen sananparsi

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, kuvan laatikko: Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Lukemisto Suomen lapsille I Lukemisto Suomen lapsille I Lukemisto Suomen lapsille I

1951 Raittiuskansan Kirjapaino Oy

Sitaatti
Viisautta on vain totuudessa.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kasku
- Tiesitkö, että Suomessa harrastetaan rodunjalostusta?
- Älä höpötä! Ei Suomessa!
- Kylläpäs. Jos lapsesi meinaavat jäädä lyhytkasvuisiksi, voi laittaa heidät kasvatuslaitokseen.
   Jos niistä meinaa tulla liian pitkiä, laitat vaan katkaisuhoitoon.

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Lukiolainen kesätöissä tukinuitossa Lukiolainen kesätöissä tukinuitossa Lukiolainen kesätöissä tukinuitossa

Rauha Karjalainen erottelemassa tukkeja Sotkamossa, Kainuussa.

Alkuperäinen kuvateksti:
" 'Tyttö pöntössä'.
Lukiolainen Rauha Karjalainen on sitä mieltä,
että kynän vaihtaminen keksiin opettaa nuoren ihmisen arvostamaan tukkityöläisten työtä
- ja samalla se kehittää fyysistä kuntoa."

Kuluttaja 28-29/1959, s. 11

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja Helge Heinonen,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7609M

 

Lukujärjestys Lukujärjestys Lukujärjestys
Kouluviikko oli kuusipäiväinen
kuten työviikkokin.
 
50-luvulla oli paljon lapsia,
joten kaupungeissa oli isoja kouluja
ja niissä useita luokkia saman ikäisille lapsille.
 
Luokassa saattoi olla jopa 40 oppilasta.
 
Jos luokkatilat eivät riittäneet,
lapset kävivät koulua kahdessa vuorossa.
Osa oli koulussa aamupäivällä, toiset iltapäivällä.

50-luvulla kaikki lapset kävivät kansakoulua

vähintään neljä vuotta.
Jatkoluokista muodostui kansalaiskoulu
vuosikymmenen lopulla.
 
Eri oppiaineiden tuntijako säilyy suunnilleen samanlaisena
koko kansakoulun historian ajan.
 
Arvoitus Mikä tulee kerran maanantaisin, kolmesti tiistaisin,
muttei kuitenkaan koskaan marraskuussa?                   i-kirjain
 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64
kappaleessa 17. Koulu.

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

 

Luokkahuone

Tyypillisen luokkahuoneen etuosassa oli opettajan koroke eli kateederi,
liitutaulu, helmitaulu, karttateline ja karttakeppi, iso puinen viivoitin, taulusieni ja liidut.
Nurkassa seisoi urkuharmoni
ja seinälle oli ripustettu piirrettyjä pahvisia opetustauluja ja karttoja.

Oppilaita oli paljon ja pulpetit tiheässä.
Silti monen koulun luokkahuoneissa myös syötiin ja voimisteltiin.
Puiset pulpetit olivat yksin tai kaksin istuttavia.
Pulpetin kannen alla tavarat olivat siistissä järjestyksessä.

Alaluokilla tarkastettiin lähes päivittäin, että jokaisella oli taskussa nenäliina.
Kynsien puhtautta seurattiin myös.
50-luvun alkupuolella esiliinat olivat kouluissa tytöille pakollisia
ja vielä vuosikymmenen puolivälistä on paljon luokkakuvia,
joissa melkein kaikilla rusettipäisillä tytöillä on esiliinat edessä.
Esiliinoja tehtiin myös koulukäsityönä.

Kansakouluntarkastajat kiersivät kuuntelemassa oppitunteja.
Kuri oli tiukka.
Vähäisestäkin supattelusta joutui nurkkaan seisomaan.
Karttakeppi saattoi läpsähtää sormille,
jos kädet eivät pysyneet paikoillaan pulpetilla.
Vastatessa ja opettajan luokkaan tullessa noustiin seisomaan ja opettajaa teititeltiin.

Koulu alkoi syksyllä aina 1. syyskuuta.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 19.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 66
luvussa 17. Koulu.


22-sivuinen kirja kansakoulujen vanhoista opetustauluista:
Talvitie, Outi (2015): Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078

 

Maitoa pullosta

Mies istuu ulkona ja juo maitoa pullosta

Elannon mainoskuva 1950 -luvulta.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92160

 

Maitokannuja

Maitokannut olivat tarpeellisia käyttöesineitä vielä 50-luvulla.
Koska jääkaappia ei ollut, maitoa haettiin päivittäin
tonkalla tai kannulla maatilalta tai kaupasta.
Maaseudulla maito säilytettiin kellarissa,
mutta monessa kaupunkikodissa maitokannua ja voipakettia säilytettiin
kylmällä ilmalla ulko- ja sisäikkunan välissä.
Ruokapöydässä maito kaadettiin kannusta.

60-luvulla maitoa myytiin litran muovipusseissa,
ja käytön jälkeen pusseista virkattiin kasseja ja mattoja.
Nykyiset pahvitölkit otettiin käyttöön vasta 70-luvulla.

Kuvassa on Arabian tehtaan maitokannuja.
Vasemmalla on punainen ja sininen Maisema-kannu.
Kannua koristaa englantilainen maalaismaisema ja kukat.
Vientiin tarkoitettu malli osoittautui myyntimenestykseksi Suomessa
ja sitä valmistettiin pitkään.

Oikealla on puhalluskuvioisia kannuja.
Puhalletussa koristelussa värin voimakkuus vaihtelee pehmeästi.
Kuvioiden aiheina ovat monille tutut rypäle, pääsky ja purjevene.
Arabian vanhat kannut ovat arvokkaita keräilykohteita.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 39.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 52.

 

Maitotonkka meijerin auton lavalle 1957

Elannon Läyliäisten Meijerin maitoautonkuljettaja Jussi Ravantti nostaa maitotonkkaa
auton lavalle yhdessä puolisonsa Elsan kanssa
1957 Lopella, Kanta-Hämeessä.

 

Makuuhuoneen piirustusnurkka 1950-luvulla

Kaksi lasta taiteilemassa.
Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22

Alkuperäinen kuvateksti:
"Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa.
Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka.
Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy
pikku taiteilijoiden käytettäväksi."

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10137A

 

Mallipiirroksia liitutauluille

Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita,
joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten.

Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja.
Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi,
että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle.
Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua.
Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä.
Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä.

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Mallipiirroksia opettajalle

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

 

Mallipiirroksia opettajalle kahvista ja teestä

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.
Kirjan kansikuva

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

 

Mannerheimintiellä Helsingissä

Toukokuussa 1958 helteinen sää suosi helluntain viettäjiä koko maassa. Monin paikoin mitattiin jopa 29 lämpöastetta. Lämmin tunnelma Mannerheimintien raitiovaunupysäkillä Sokoksen edustalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Marita Lindahl

Juuri valittu vuoden 1957 Miss Suomi, Marita Lindahl (s. 1938) mietteliäänä kukkineen ja pokaaleineen.

Neiti Lindahl oli ammatiltaan pedikyristi eli jalkojenhoitaja.
 

Samana vuonna Marita Lindahl voitti Miss Maailma -kilpailun Lontoossa
ja oli Miss Eurooppa -kilpailussa ensimmäinen perintöprinsessa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva on otettu Helsingissä 27.1.1957

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_7.tif

 

Mattopyykillä

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä
Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959.

Ennen matot pestiin aina laitureilla.
Välillä hangattiin mäntysuopaa,
jynssättiin juuriharjalla ja
sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle.
Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla.

Välillä pidettiin kahvitaukoa.
Avattiin termospullot,
kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä.
Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja.

Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin.
Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia.
Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä.
Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle.
Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi,
mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön.
Matto kannattaa pestä kuivalla maalla
ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen.

Matonpesun ääntä 26sek

Kuva, jossa äiti ja pikkupoika mattopyykillä 20 vuotta tätä kuvaa myöhemmin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

 

Meccano-rakennussarja

Meccano ja Märklin valmistivat rakennussarjoja,
joiden liuskat, levyt, palkit, akselit, pyörät ja
hammaspyörät olivat pääasiassa rei´itettyä metallia.

Osista pystyi rakentamaan kestäviä ja toimivia malleja
ja laitteita ruuvimeisselillä ja kiintoavaimella.
Osat yhdistettiin toisiinsa pienillä ruuveilla ja muttereilla,
joten rakennelmat sai purettua.
Lelu auttoi lapsia ymmärtämään mekaniikan peruslakeja.

Meccano-sarjaa on saanut myös paperia keräämällä.
50-luvulla lapset veivät jätepaperia keräyspisteisiin
ja saivat painoa vastaavan arvosetelin.
Arvoseteleillä sai erilaisia palkkioesineitä
kuten rakennussarjoja, kelloja, pöytähopeita ja nukkeja.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 11.

Loimaalaisten keräilijöiden yksityiskokoelmat

 

Meren rannalla

Gisela von Bonin ja saksalainen NSU Fox -moottoripyörä
meren rannalla
Helsingin olympialaisten aikana 1952.

NSU oli saksalainen yhtiö.
Valmistettuaan yli 20 vuotta neulekoneita
se siirtyi tuottamaan polkupyöriä
ja edelleen vuonna 1901 moottoripyöriä.
Niiden suunnittelussa ja valmistuksessa se oli yksi uranuurtaja.
1950-luvun puolivälissä NSU oli tuotantomääriltään jo
maailman suurin kaksipyöräisten valmistaja.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210732, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo. 1952.