Kuvalista

Kouluradion ohjelman äänitys käynnissä.

Alkuperäinen kuvateksti Kuluttajain lehdessä 1956:
"Tässä siirtyvät 'Kuningas Patamobiuksen' moninaiset seikailut ääninauhalle
- ne, jotka ovat sattuneet kuuntelemaan Kouluradiota, tietävät,
että seikkailun henkilöt ovat kaikki vedeneläviä.
Heistä näemme vasemmalta mateen (Oiva Sala),
itsensä rapu Patamobiuksen (Holger Salin), särjen (Hillevi Lagerstam)
ja salakan (Sirkka Hirvonen)."
(Kuluttajain lehti 18/1956, s. 8)

Kouluradiolähetykset alkoivat jo vuonna 1934.
Niissä kuultiin esimerkiksi raittiusviikon ohjelmaa,
kuulokuvia apostoli Pietarin elämänvaiheista ja kielitunteja.

Kouluikäiset lapset kuuntelivat radiosta myös kuunnelmia
Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista.

Pienemmille lapsille oli radiossa Markus-sedän
eli Markus Raution lastenohjelma nimeltä Lastentunti.
Rautio teki ohjelmaa peräti 30 vuotta (1926-56).
Ohjelmassa vastattiin lasten lähettämiin kirjeisiin,
esitettiin satunäytelmiä ja soitettiin lasten omaa ohjelmaa.
Rautio vieraili monilla paikkakunnilla ja jututti paikallisia lapsia.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11116H

Työntekijä valvommassa valssauskoneesta tulevaa kumilevyä Nokialla 1959.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Kumimassa valssataan levyiksi..."
Kuluttaja 47/1959, s. 14

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7508I

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset.
Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen.
Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_17-2.tif

Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja.
Kymi, Kymenlaakso, 1955

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo    1955
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A

Kaksi henkilöä kyntämässä käsiauralla 1950.

Taustalla kerrostaloja.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10522P

Kansakoulun oppilaille kerrottiin hygieniasta ja loisista.
Lapamadot olivat yleisiä,
koska kaloja ei kypsennetty kunnolla.
Runsaskaan suolaaminen ei tapa lapamatoa.

Koulun havaintovälineiden joukossa oli pullo,
josta lapset näkivät, miltä lapamato näyttää.

Tosin moni oli jo nähnyt sen luonnossa aiemmin,
kun saaliiksi saatuja lahnoja oli
ennen ruuaksi laittamista avattu.

Lapamato voi elää ihmisen suolistossa parikymmentä vuotta
ja kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi.
Samassa suolistossa voi olla useita matoja yhtä aikaa.
Oireita ovat päänsärky, huonovointisuus ja anemia.

Lapamadon voi saada mateen, hauen, ahvenen ja kiisken mädistä,
mutta siiassa ja kirjolohessa se ei juurikaan viihdy.
Lapamato voi asettua myös kissaan tai koiraan,
joten niillekään ei saa antaa raakaa kalaa.

50-luvulla koululaiset oppivat hokeman "Raaka kala, paha kala",
kun Mato-Alli eli sosiaalineuvos Alli Vaittinen-Kuikka
taisteli kansantaudiksi levinnyttä lapamatoa vastaan.

Nykyään lapamato todetaan Suomessa vuosittain
noin kahdestakymmenestä ihmisestä.
Matotartunnan voi saada kalan mädistä tai sushista.
Mäti pitää aina pakastaa vähintään vuorokaudeksi
ja vähintään -18 asteen pakkaseen,
jotta siinä olevat mahdolliset lapamadon munat kuolevat.

Mato häädetään lääkkeillä (kuva).

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64
kappaleessa 17. Koulu

Kuva CC BY 4.0  Outi Mäki

Kuvassa on Elannon kesäsiirtolan lapsia Sompasaaren rannassa Helsingissä.

Sompasaari on Kruunuvuorenselällä Helsingissä sijaitseva saari
ja se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan.
Kallioinen Sompasaari, jossa Elannon lasten kesäsiirtola toimi,
räjäytettiin myöhemmin Sörnäisten sataman pohjiksi.

Osuusliike Elannon yli 2500 otoksen valokuvakokoelma helsinkiläisten arjesta
on siirretty Helsingin kaupunginmuseoon.
Kokoelma on selattavissa teemoittain kaupunginmuseon omalla Finna-sivulla.
Kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.  
Kokoelma sisältää paljon kuvia 1930–1950-luvuilta.
Monet Elannon kokoelman helmet olivat esillä
Rasvaletti-näyttelyssä 2013–2014.

Kesäsiirtolatoiminnasta
Kansakoululain mukaan kuntien tuli järjestää
vähävaraisten perheiden ja heikon terveydentilan omaaville lapsille
ilmaista ja terveyttä edistävää kesävirkistystoimintaa.
Ratkaisuna olivat kesäsiirtolat,
joissa lapset ja nuoret asuivat jopa kuukausia kerrallaan.
Heidän fyysisestä terveydentilastaan ja
painon kehityksestä pidettiin kirjaa leirin aikana.
Kesäsiirtolatoiminnalla ehkäistiin lasten syrjäytymistä.
Alun perin kesäsiirtoloihin otettiin lapsia ennen kaikkea
vanhempien varallisuuden, lapsen sosiaalisen tilanteen
ja fyysisen terveydentilan perusteella.
Myös opettajilta saatettiin kysyä mielipidettä siitä,
ketkä lapsista olivat eniten siirtolan tarpeessa.
Valintoja mietittiin tarkasti ja ne hyväksytettiin koulutoimenjohtajalla.

Peruskoululain myötä kesäsiirtoloiden järjestäminen muuttui kunnille vapaaehtoiseksi
ja kesäsiirtolat hävisivät vähitellen miltei kokonaan.
Seinäjoen vuonna 1960 perustettu Kessulan kesäsiirtola oli lajinsa viimeinen.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Eino Heinonen työskenteli pitkään Elannon mainososastolla.
Hän kantoi kinofilmikameraa mukanaan kaupungilla kävellessään
ja kuvasi mielenkiintoisina pitämiään näkymiä ja aiheita myös vapaa-aikanaan.
Tämäkin kuva on luultavasti hänen ottamansa.

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: hkm.HKMS000005:km0032q4, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

Poika kiillottamassa kenkää Helsingin rautatieaseman edessä 1950-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 21
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

                  Lapsen suusta
                  Ruumis päättyy kenkiin.
                              - Anders 5v.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11347A

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Kuvassa on kuuluisia kotimaisia lastenkirjoja sekä ruotsalaisen Astrid Lindgrenin kaksi kirjaa:
Kyllä meillä oli hauskaa (1961) sekä Pikkuveli ja Katto-Kassinen (1956).

Oiva Paloheimon Tirlittan (1953) kertoo orpotytöstä.
Kirjan pohjalta on tehty teatterinäytelmiä, televisiotaltiointi ja elokuva.
Kirjailija Oiva Paloheimo oli itse jäänyt lapsena orvoksi
ja käsitteli orpouden teemaa useissa teoksissaan.

Kansakoulunopettaja Anni Swanin satuja on lukenut monta sukupolvea.
Kuvan kirjat Ollin oppivuodet (1952) ja Tottisalmen perillinen (1951) ovat peräti 7. ja 10. painosta.
Swanin tyttökirjojen sankarittaret, kuten Iris rukka,
olivat itsenäisiä ja omaa päätään käyttäviä tyttöjä.

Anni Polva oli oikealta nimeltään Anni Kyllikki Polviander.
Polva kirjoitti kaikenikäisille lukijoille.
Häneltä julkaistiin 106 kirjaa, mikä tarkoittaa enemmän kuin kaksi kirjaa vuodessa.
Tiina-sarjassa ilmestyi 30 vuoden aikana (1956–1986) peräti 29 kirjaa.
Polvan kirjoja on myyty kolmisen miljoonaa kappaletta.

Taidemaalari Tove Jansson loi muumit kaikenikäisille lukijoille.
Kuvan Taikurin hattu on vuodelta 1956. Jansson kirjoitti mm. kirjat Muumipapan urotyöt,
Vaarallinen juhannus, Muumipappa ja meri, Kuinkas sitten kävikään sekä Muumit ja suuri tuhotulva.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 16.

Kuva © Kirsi Alastalo

Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi
mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
28.9.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10080_1.tif

Lego-palikat kehitti tanskalainen puuseppä Ole Kirk Christiansen.
Hänen poikansa patentoi Legon vuonna 1958.

Suomalaisetkin ihastuivat Tanskasta matkamuistona tuotuihin palikoihin,
ja ne tulivat täällä myyntiin 60-luvun alussa.

Nimi ”LEGO” perustuu tanskankielisiin sanoihin ”LEg GOdt” (”leiki hyvin”).
Se on myös latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”minä yhdistän”.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 10.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo