Kuvalista | Page 4

Tulosta sivu

		Kalapörssi Kalastajat myyvät päivän aikana pyydettyä silakkaa tukkukauppiaille Rymättylän kalapörssissä 1954. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9935K
		Kalastuskilpailussa Kilpaonkijoita Sompasaaren rannalla. Taustalla oikealla näkyy Korkeasaari ja vasemmalla Mustikkamaa. Mustikkamaan rannassa oli laituri, johon yhteysmoottoriveneet tulivat Kauppatorilta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93783, Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku.
		Kalasäilyketehtaassa Suomen Kalastus Oy:n kalasäilyketehtaan työntekijöitä pakkaamassa pikkukaloja säilyketölkkeihin Loviisassa 1936-1950. Sananlasku Ei työ tekemällä lopu eikä uni nukkumalla. Jos työ herkkua olisi, niin herrathan sen tekisivät. Ei terve ruumis työtä kaipaa eikä sairaana saa tehtyä. Ehtoolla laiskat virkoo, rutilaiskat lauantaina. Laiskuus on hyvä lahja, jos sen osaa oikein käyttää. Tyhmä työtä paljon tekee, viisas elää vähemmällä. Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis. Vie mennessäs, tuo tullessas. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7476
		Kallion kirkko Helsingissä Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa. Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa. Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa. Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa. Laajasalon kirkonkellojen ääntä 34sek. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1860_1.tif
		Kalsiumlaktaatti ja särkylääke Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa. Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, osteoporoosi Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Kansakoulun matematiikankirjoja Kasku - Miksi fysiikan opettaja erosi biologian opettajasta? - Heidän välillään ei ollut kemiaa. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kansakoulun puutöitä Kansakoulun puukäsitöitä kutsuttiin myös veistoksi. Veistotunneilla opeteltiin arkisia taitoja ja tehtiin tarve-esineitä. Monet tekivät kauhan, astian, kukkakepin ja kirveenvarren. Vasemmalla on saapasrenki. Toisella jalalla painetaan laudan päätä lattiaan, toisen jalan kantapää sijoitetaan kouruun ja vedetään saapas jalasta kumartumatta ja käsiä sotkematta. Puisia ja valurautaisia saapasrenkejä on nykyäänkin myynnissä. Kiipijäukko ripustetaan roikkumaan ja tartutaan narunpäistä molemmin käsin. Kun naruista vetelee vuorotellen, ukko kiipeää ylöspäin. Jätkänshakki on kahden hengen peli, jossa nappuloita laitetaan laudan reikiin vuorotellen. Se voittaa, joka saa kolme omaa nappulaansa riviin joko vaakaan, pystyyn tai vinoon. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 18. Esineet loimaalaisten keräilijöiden yksityiskokoelmista Kuva © Kirsi Alastalo
		Kansakoulun ruokalassa Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen. Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää. Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti. Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät. Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset. Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista, jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin. Vanha uskomus Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta. Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4320_1.tif
		Kansakoulun ruokalassa Sormiloru Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet. Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun. Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin, kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Video Kouluruokailun historiaa Youtube (5:30 min) Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto
		Kansakoulurakennus Lagstadin kansakoulu Espoossa oli koulukäytössä vielä kevätlukukaudella 1954. Kun välitunnilla leikittiin jotain sellaista leikkiä, missä piti ratkaista, kenestä tulee etsijä tai missä järjestyksessä osallistutaan, käytettiin erilaisia loruja. Kaksi yleistä lorua olivat: Entten, tentten, teelikamentten, hissun, kissun, vaapula vissun, eelin, keelin, klot, viipula, vaapula vot, eskon saun, pium, paum, nyt minä lähden tästä pelistä pois. Ulle, dulle, dof, kinkke laade kof, kinkkelaade, koffelaade, ulle dulle dof. Kuvia tamperelaisista koulurakennuksista on videolla Koulumuistoja Tampereelta ja Tyrväältä (20min). Video on osa Tampereen kaupungin digitaalisia kulttuuripalveluita, joita tarjotaan osana kotihoidon tukipalveluita. Videolla kuullaan Immi Hellenin runoja sekä otteita Kirsti Vesterbackan kirjasta *Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881 – 1968. Ääni ja kuvat eivät ole synkassa keskenään, joten video on käyttökelpoisin, kun katselee kuvat ilman ääntä ja kuuntelee selostuksen ilman kuvia. Molemmat ovat hyviä. Muistelukysymyksiä kansakoulusta* Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 61 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo
		Karkkikaupassa Lapsia makeishyllyn luona Elannon myymälässä 1950-luvulla. CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93579. Finna
		Karttoja Sitaatti Joko löydän tien tai teen sen. — Hannibal (247 – 184 eKr.) Sitaatti Onnellisuus ei synny siitä, että tekee helppoa työtä, vaan jälkihehkuna tyytyväisyydestä, joka syntyy silloin, kun on suorittanut vaikean tehtävän, johon joutui antamaan parhaimpansa. — Theodore I. Rubin Kuva CC0 Outi Mäki
		Kauhantekijät Kauhantekijät Sulo Toivonen ja Raimo Salonen työssään. Karinaisessa, Varsinais-Suomessa vuonna 1956. Alkuperäinen kuvateksti: "Kauhantekijät Sulo Toivonen (etualalla) ja Raimo Salonen kuvattuina verstaassa. Koivupölli sorvataan ensin nuijakis, jollainen nähdään takana olevan Salosen kädessä. Sen jälkeen nuija halkaistaan sahalla kahtia, ja kaksi kauhan raakakopiota on valmiina. Tässä verstaassa valmistettuja kauhoja muuten myydään myös OTKn välittäminä osuusliikkeittemme myymälöissä." Kuluttajain lehti 5/1956, s 7 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7708A
		Kaulauslauta ja tukki Kaulauslauta ja -tukki olivat entisajan mankeli. Niitä käytettiin vielä 50-luvulla, koska pieniin kaupunkikoteihin ei mankeli mahtunut eikä suuria, yhteisiä mankeleita ollut kovin tiheästi. Hieman kosteat, viikatut ja vedetyt liinavaatteet kiedottiin tiukasti kaulaustukin ympärille. Kuperalla laudalla rullattiin pakettia edestakaisin puhtaan pöydän tai penkin päällä, kunnes kangas oli sileää. Lopuksi lakanarulla painettiin kaulauslaudalla pöytää vasten litteäksi. Kaulauslautaa kutsutaan myös kauluulaudaksi ja Karjalassa rullookartuksi ja kataipaalikaksi. Nykyisin käytetään myös sanoja mankelilauta ja -pölkky. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 42. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kaunokirjoitusvälineitä Kauniin käsialan opettelemiseen uhrattiin paljon aikaa. Kirjoittamaan opeteltiin Toivo Salervon suunnitteleman mallikirjoituksen mukaan. Kirjoitusvälineitä olivat mustepullo, mustekynä, imupaperi ja tilkuista koottu mustekynänpyyhin. Koska kynässä ei vielä ollut mustesäiliötä, terä kastettiin pieneen mustepulloon. Muste valui kynän uraa pitkin vähitellen, ja joskus jälki oli ohutta, joskus paksua. Tahrat kuivattiin imupaperilla. Pulpetin päällä pidetty pieni mustepullo kaatui tai tippui lattialle helposti. Siksi pulpettien kanteen tehtiin pullolle sopiva reikä. Ennen kuin musteella kirjoittamista harjoiteltiin, tehtiin kynänpyyhin. Siinä oli pyöreitä kangaspaloja päällekkäin, ja pakka ommeltiin yhteen keskeltä. Tilkkupakan molemmille puolille ommeltiin nappi. Tilkut ja napit tuotiin yleensä kotoa. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 21. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 60. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kaupasta tuttu sähkökahvimylly A. Akreniuksen sähkökonepaja Helsingissä valmisti 1950–60-luvuilla erilaisia sähköllä toimivia kahvimyllyjä. Kaikkein tavallisin näistä myllymalleista oli A. Akreniuksen malli KM-0,5. Lasikupuun mahtui kahvipapuja kilon verran. Kun haluttu määrä kahvia oli jauhettu, myyjä kopautti puukapulalla teräksistä suppiloa. Silloin jauhetun kahvin viimeiset murut tipahtivat alla olevaan pussiin. Kahvinpurujen päälle myyjä asetteli pussin kokoisen pahvikuvan ja taitteili reunat sen päälle. Lopuksi hän kasteli ruskean liimapaperin palasen ja sulki sillä pussin. Akreniuksen kestäviä kahvimyllyjä on vieläkin käytössä. Niitä voi nähdä kaupoissa, jotka myyvät vastajauhettua, tuoretta kahvia. Onko sinulla kokemuksia kaupan kahvimyllyistä? Millaisia? Ostatko joskus kaupassa jauhettua kahvia? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 31. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Kehruunäytös Kehruunäytös Osuusliike Oraan maatalousnäyttelyssä Somerolla, Varsinais-Suomessa 1950-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10498O
		Keittiö 50-luvulla Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin, mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat. Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste. Se oli helpompi pestä kuin koko mekko, kun pyykkiä pestiin usein käsin. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49 luvussa 14. Arjen ateriat. Lapsen suusta Vesi viheltää sadassa asteessa. - Matti 9 v. Kuva © Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto, Tampere
		Keittiö Helsingissä 1955 Tarjoilua kotihipoissa 1955 Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltana luokkatoverin kotona Katajanokalla. Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia. Suurissakin kaupungeissa puuhella oli vielä monessa kodissa. Sen tilalla tai lisäksi saattoi olla kaasuliesi. Sähköhellat vakiintuivat vasta myöhemmin. Kuvamuistiharjoitus Heijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on iso tai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva. Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia. Sen jälkeen se poistetaan näkyvistä ja esitetään kuvaa koskevia kysymyksiä tai pyydetään kertomaan kuvasta esim. 10 eri asiaa. Montako nakkia kuvassa näkyy? Mihin kuvan nainen nojaa? Mitä miehellä on yllään? Onko miehellä esiliina? Missä naisen oikea käsi on? Mitä mies tekee? Onko nakkikattila puuhellalla, sähköliedellä vai kaasuhellalla? Montako kattilaa kuvassa on? Mikä esine on hellan etunurkassa? Kuvaile keittiön valaisinta. Onko keittiössä kirjava vai yksivärinen verho? Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N260744 Finna
		Keittokirjoja Alli Oksasen ja Liisi Harmion Maija keittää on keittokirjaklassikko. Vuonna 2004 siitä julkaistiin jo 14. painos. Kirjasta on kaksi versiota: Maija keittää kotona ja Maija keittää koulussa. Muita klassikoita ovat Kotiruoka ja Ulpu Järvisen Joka kodin keittokirja. Monet muistavat myös Hanna Pukkilan kirjan Kisatytön keittiö – Maija Honkasen ruokavuosi 1952. Suosittuja ruokia 50-luvulla olivat läskisoosi, tirripaisti, kesäkeitto, hernekeitto, paistetut silakat, lihakeitto, makaroonilaatikko, makkarakastike, maitokaali, tilliliha, silakkalaatikko, kaalikääryleet, nakkikeitto ja sienikastike. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 38. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kekkonen helmikuussa 1956 Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen 15.helmikuuta 1956. Ennen presidentiksi valitsemistaan Kekkonen kirjoitteli paljon lehtiin. Hän käytti mm. nimimerkkejä Urho Sorsimo, Esaijas Ranstakka, Elias Kohennuskeppi ja Känä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_9.tif
		Kekkonen ja Lebedev Uusi tasavallan presidentti Urho Kekkonen tervehtii presidentinlinnassa diplomaattikuntaa, vuorossa Neuvostoliiton suurlähettiläs V.Z. Lebedev. Helsinki 1.3.1956. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_11.tif
		Kekkonen kirjastossa 1 Yliopiston rehtori, professori Edwin Linkomies (vas.) esittelee tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Urajärven varastokirjasaton hyllykköjen mekaniikka, oikealta yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Jorma Vallinkoski ja professori Kustaa Vilkuna. Asikkala 16.9.1957. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9768_1.tif
		Kekkonen kirjastossa 2 Kuvassa yliopiston rehtori, professori Edwin Linkomies (vas.) ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen tutustumassa Urajärven varastokirjasatoon, oikealla yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Jorma Vallinkoski. Asikkala 16.9.1957. Sananlasku - Tulee se vahinko viisaallekin, tyhmällä se on aina toisessa kädessä. - Menee se viisaskin vipuun. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9768_2
		Kenkäkaupassa Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 29.7.1957 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9357_2.tif