1. Lipasto
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla

Harjulan tilan rakennus Rautjärven Laikossa 50-luvulla.              
Rautjärven Laikko sijaitsee Etelä-Karjalassa.                          
Talo on rakennettu vuonna 1949.
Talossa toimi huonekalumyymälän sivuliike Vuoksen Huonekalukauppa.
Tilan kokonaispinta-ala oli 2 000m2.
Perheeseen kuului 2 naista, 2 miestä ja 4 poikaa.

Etualalla vasemmalla kaivo.

Kuva CC BY-NC-ND 4.0 V Oksanen, Lappeenrannan museon kuva-arkisto, Etelä-Karjalan nuorisoseurojen negatiivikokoelma
1950-luvun rakennusinventointi, inventaarionro KUVKVV600:3578, Finna

 
Taloustavaramyymälä Loimaalla 1951 Taloustavaramyymälä Loimaalla 1951 Taloustavaramyymälä Loimaalla 1951

Asiakas tutkimassa Loimaan Osuusliikkeen keskustoimipaikan taloustavaramyymälän tarjontaa 1951.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 15
luvussa 3. Säännöstely.

Kuva Suomen valokuvataiteen museo / Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma

 
Tanssilava alkutekijöissään Tanssilava alkutekijöissään Tanssilava alkutekijöissään

Yläneen Valasrannan tanssilava rakenteilla Ylänellä 1955.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10460BxxB

 
Tanssilavan rakentajat Tanssilavan rakentajat Tanssilavan rakentajat

Naapurinvaaran tanssilavan rakentajia tauolla.
Suomen kommunistisen puolueen Kainuun osasto rakennutti lavan 1959 Sotkamoon.
Se oli yksi Pohjois-Suomen suurimpia tanssipaikkoja.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10437D

 
Tarja Nurmi Tarja Nurmi Tarja Nurmi

Palermoon Miss Eurooppa -kilpailuihin lähtevä Miss Suomi Tarja Nurmi
esittelemässä matkapuvustoaan Helsingin Seurahuoneella.
Ruskeakuvioinen leninki on Kirjokangas Oy:n mallistoa
(Helsinki 28.8.1959).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18211_4.tif

 
Tasavallan uusi presidentti 1956 Tasavallan uusi presidentti 1956 Tasavallan uusi presidentti 1956

Vasta valittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen presidentinlinnassa.

Urho Kekkosen kirjallista tuotantoa Kansalliskirjastossa:
eri elämänvaiheissa ja eri tehtävissä (yhteiskunnallisena vaikuttajana, päätoimittajana,
urheilujohtajana ja valtiomiehenä) kirjoitettuja kirjoja, pidettyjä puheita, virallisia
ja henkilökohtaisia kirjeitä sekä "nimellä ja nimimerkillä" julkaistuja kirjoituksia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.3.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_12.tif

 
Taululiituja Taululiituja Taululiituja

 

Kuva CC BY 4 Outi Mäki. Kuvauspaikka Napialan Wanha koulu, Janakkala​

 
Tavaratalossa jouluostoksilla 1956 Tavaratalossa jouluostoksilla 1956 Tavaratalossa jouluostoksilla 1956

Nuorisoa levyosastolla Elannon tavaratalon joulumarkkinoilla
Helsingissä vuonna 1956.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9300A

 
Tehtaan ruokatunti alkanut Tehtaan ruokatunti alkanut Tehtaan ruokatunti alkanut

Enso-Gutzeitin Kotkan tehtaan työntekijöitä lähdössä ruokatunnille Kotkassa 1950-luvulla.

 

Kasku
- Tiedätkö, kuinka kaukana on Afrikka?
- Ee se kaakana voe olla, kun meillä on töissä yks afrikkalaine ja se kulukoo pyörällä töihin.

 

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7489

 
Televisio

Poika katsomassa TV:tä 1950-luvulla.

Ensimmäiset lähetykset olivat kaikki suoria.

Yksi 1950- ja 1960-lukujen keskeinen radion ja television
viihdepersoona oli Niilo Tarvajärvi.
Hänen ohjelmiaan Palapeli- ja Tervetuloa aamukahville seurattiin ahkerasti.
Laatikkoleikki-osuudessa kilpailija sai valita
rahatukun tai suuren laatikon sisältämän yllätyslahjan.
Tarvajärvi järjesti myös keräyksen, jolla hankittiin poliisiautoja.
Seitsemässä viikossa koottiin hamsteritarrojen myynnillä varat 58 autoon.

Ylen Elävä arkisto: Arkiston helmiä. Arkiston aarteita:
Tarva muistelee (28 min video)

Kasku
- Haluaisin ostaa puolikkaan televisioluvan, sanoi asiakas.
- Miten niin puolikkaan? Ei sellaisia ole myynnissä, vastasi myyjä.
- Mutta kun toinen silmäni on sokea.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11121F

 
Terveysopin oppikirja Terveysopin oppikirja Terveysopin oppikirja

Kirjan alusta:

”Opettajalle
Uusi terveysoppimme on tehty yhteistoiminnassa uudistetun eläinopinopetuksen kanssa,
jossa ihmisen anatomia ja fysiologia luetaan keskikoulun ylimmällä asteella.
Tällä järjestelyllä vapaudutaan miltei kokonaan mainittujen aputieteiden opetuksesta
ja voidaan keskittyä varsinaiseen terveysoppiin, so. käytännölliseen terveydenhoidon opetukseen,
mikä puoli aikaisemmissa oppikirjoissa on jäänyt suhteellisen pieneksi.

Kirjassa on tosin lyhyt petiitillä painettu anatomis-fysiologinen käsittely jokaisen aiheen yhteydessä,
mutta sen opettamisesta luovutaan silloin,
kun eläinopin opetus tapahtuu rinnan terveysopin opetuksen kanssa,
ja tyydytään kertauksenluontoiseen kuulusteluun.
Jos taas rinnakkaisopetuksen puutteessa on pakko opettaa anatomiaa ja fysiologiaa,
siihen käytetään mahdollisimman lyhyt aika.

Terveysopille varatun ajan niukkuuden vuoksi osa käytännöllisistä harjoituksista
voidaan suorittaa voimistelu- ja urheilutunneilla.
Tällaisista mainittakoon hukkuvan otteista irroittautumis-, tekohengitys-,
lastoitus-, sidonta-, loukkaantuneen kuljetus- ja kuivauintiharjoitukset.

Lukusuunnitelma on tehty siten, että asuntoterveysoppi ja ihonhoito
niihin liittyvine aiheineen luetaan 8-luokkaisen oppikoulun IV luokalla
sekä tautien vastustaminen ja liikuntaterveysoppi VII luokalla.
Kaikki muut aiheet käsitellään V luokalla.

Vähemmän tärkeät kohdat on painettu petiitillä…”

 

Kirja on Kouluhallituksen hyväksymä marraskuussa 1949
ja se on painettu Otavan kirjapainossa 1951.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, kirja Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

 
Toivelauluvihkoja Toivelauluvihkoja Toivelauluvihkoja

Musiikki-Fazer julkaisi ensimmäisen Toivelauluvihkon vuonna 1949.
Vihkot sisälsivät suosittujen laulujen sanoituksia.
Mukana oli sekä kotimaisia että ulkomaisia iskelmiä.

Alkuaikoina vihkoissa oli kilpailulipuke,
jolla sai äänestää, mikä kappale on paras.
Vihkoille julkaistiin myös kansioita,
jotka pitivät ne siistinä ja järjestyksessä.

Vihkot olivat erityisen suosittuja 50- ja 60-luvuilla,
kun laulujen sanoituksia oli saatavilla huonosti.
Hyvin tavallista oli sekin, että ihmiset kirjoittivat itse laulujen sanoja vihkoihin.
Toivelauluvihkoja julkaistiin yhteensä 128 kappaletta, 3–4 vihkoa vuodessa.
Viimeinen numero julkaistiin vuonna 1983.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 36.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

 
Toivo Särkkä ja Edvin Laine Toivo Särkkä ja Edvin Laine Toivo Särkkä ja Edvin Laine

Maisteri Toivo Särkkä (oik.) esitteli ohjaaja Edvin Laineen kutsuvieraille,
jotka olivat saapuneet katsomaan Tuntematon sotilas -elokuvaa Bio Rexiin
(Helsinki 22.12.1955).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_1.tif

 
Torikauppiaat Torikauppiaat Torikauppiaat

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif

 
Torilta mansikoita ja perunoita Torilta mansikoita ja perunoita Torilta mansikoita ja perunoita

Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita.
Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta,
porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk.

Sanonta Porissa
Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.7.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9211_1-2.tif

 
Toukotöissä Toukotöissä Toukotöissä

Traktori ja hevonen toukotöissä vuonna 1954.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Toukotöiden välillä on istahdettu hieman levähtämään.
Taustalla näkyy maanviljelijä Ernesti Sainion tilan rakennuksia."

Kuluttajain lehti 19/1954, s. 1

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10501F

 
Traktorilla kauppa-asioille Traktorilla kauppa-asioille Traktorilla kauppa-asioille

Maanviljelijä Viljo Koivisto asioimassa traktorilla
Yläneen Osuusliikkeen Rannanmäen myymälässä.

Yläneellä Varsinais-Suomessa 1955.  

 

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10511

 
Tsuppari limonadilla Tsuppari limonadilla Tsuppari limonadilla

 

Nuori Jorma Pusa toimi 1950-luvulla tsupparina eli lähettinä
ja poikkesi juomassa limonadia Hietalahden rannan kioskilla.
 
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 83.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Aarne Lehto, 1950-luku / Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero N253529

 
Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä

Paperikääreisissä kahvipakkauksissa käytettiin tukipahvia.
Kun kahvipussi avattiin, niin ensin irrotettiin pussin päällä oleva sulkija.
Kun pussin suuta raotettiin, esiin tuli tukipahvi.
Pahvi piti paketin mallissaan ja toimi samalla aromisuojana.

Tukipahviin painettiin erilaisia keräilykuvia ja mainoksia.
Osa tukipahveista oli selkeästi mainoksia.
Niissä oli tuotteen nimi ja usein mainoslause.
Joissakin korteissa kerrottiin tuotteiden ominaisuuksista.

Keräilykuvat yleistyivät Suomessa 1930-luvulla.
Ennen viikkorahojen keksimistä ne olivat
aikuisten suosimien tuotteiden kylkiäisinä.
Erilaiset hyödylliset sarjat kannustivat
myös aikuisia keräämään kortteja.
Monet paahtimot julkaisivat reseptisarjoja
ja arkisia talousvinkkejä.

Korteissa oli myös hullunkurisia perheitä.
Kuvasta löytyy Aatos Oppi, opettajan poika,
joka mainostaa K-leipää.
Muita hahmoja olivat esimerkiksi:
Pekka Piippu, Maalari Matti, Ulla Pulla,
Kauppias Puoti ja Taimi Kukka.

Millaisia kortteja olet ottanut talteen tai nähnyt?
Entä vanhempasi? Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 
Tukkien uittoa Tukkien uittoa Tukkien uittoa

Kesätyöläisiä Ontojoella tukkeja erottelemassa
Sotkamossa, Kainuussa 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo/ Helge Heinonen,
Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_7611A

 
Tulitikkulaatikoiden etikettejä Tulitikkulaatikoiden etikettejä Tulitikkulaatikoiden etikettejä

Tulitikkulaatikoiden etikettien keräily on ollut hyvin suosittu harrastus.
Etikettien keräilyn lisäksi tulitikkuaskeista koottiin nukkeleikkeihin piironkeja tai niillä kisailtiin.

Tikkuaski pompautettiin pöydän reunalta.
Jos aski jäi syrjälleen, sai viisi pistettä.
Jos aski jäi pystyyn, sai kymmenen pistettä.
Kuvapuolesta sai yhden pisteen.
Pohjapuolesta menetti vuoronsa,
mutta muuten sai pompauttaa niin kauan kuin pisteitä tuli.
Jos aski putosi lattialle, menetti kaikki jo kerätyt pisteet.
Peli meni poikki viidestäkymmenestä pisteestä.

Keräilykisassa tikkuaskin kaikki tikut ropisteltiin kasaksi pöydälle.
Pelaaja yritti tulitikun avulla siirtää kasasta tikkuja itselleen yhden kerrallaan.
Jos kasan tikut liikahtivat, vuoro siirtyi toiselle.
Se voitti, joka sai kerättyä eniten tikkuja.

Viimeinen suomalainen tulitikkutehdas, Finn-Match Oy, lopetti toimintansa vuonna 1995.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 26.

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Tuntematon sotilas, romaani jatkosodasta Tuntematon sotilas, romaani jatkosodasta Tuntematon sotilas, romaani jatkosodasta

Kirja Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Se on sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.
Lyhentämättömänä kirja ilmestyi vuonna 2000 nimellä Sotaromaani.

Linna sai kirjaansa aineistoa omista sotakokemuksistaan.
Hän kuului jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8).

Kirjasta on tehty useita elokuva- ja teatterisovituksia.

Elokuvat:
Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955
Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1985
Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 2017

 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 26
luvussa 8. Tuntematon sotilas.
 

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Tuoteselosteet tulivat virvoitusjuomapulloihin Tuoteselosteet tulivat virvoitusjuomapulloihin Tuoteselosteet tulivat virvoitusjuomapulloihin

Kuluttaja tarkastelemassa virvoitusjuomapulloa Helsingissä 1959
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton tavaraselosteinformaatio-tapahtumassa.
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto kampanjoi aktiivisesti
tavaraselosteiden lakisääteisiksi muuttamisen puolesta kuluttajansuojan nimissä.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7679A

 
Tyhjennetyt maitotonkat lähdössä meijeriltä maatiloille Tyhjennetyt maitotonkat lähdössä meijeriltä maatiloille Tyhjennetyt maitotonkat lähdössä meijeriltä maatiloille

Tyhjiä maitotonkkia lastataan kuorma-autoon
Osuusliike Mäki-Matin uuden meijerin lastauslaiturilla
Jyväskylässä 1958.
Oikealla toimitusjohtaja Erkki Luoto.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Toimitusjohtaja Erkki Luoto on saapunut paikan päälle seuraamaan
maidon 'virtaamista' maakunnasta liikkeen meijeriin."
Kuluttaja 38/1958, s. 10

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451C

 
Tyttöjen alushame Tyttöjen alushame Tyttöjen alushame

Pitsillä somistettu tyttöjen alushame
oli pakattu lapsiin vetoavaan myyntipakkaukseen.

Vaaleansininen Silo-merkkinen alushame oli ommeltu viidestä kappaleesta.
Yläosa on koristeltu reunapitsein.
Pahvipaketin kannessa valkoisen hevosen selässä istuivat prinssi ja prinsessa.
Alushameen väri oli merkitty paketin päälle vetämällä lyijykynällä
rasti oikean värisen pystyraidan päälle.
Näitä alushameita valmistettiin 50- ja 60-luvuilla.

Malli K 3-4-vuotiaille (koko 50 cm) Hinta 3:84.

 

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus FINNA