Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Sekatavarakauppa vuonna 1957 Sekatavarakauppa vuonna 1957 Sekatavarakauppa vuonna 1957

 

Kassakoneen päällä on myynnissä Fazerin Hangon lakritsia
ja Chymoksen Avaruus-Kippari –keräilypurukumia.

                   

CC BY 4.0 Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N156755

Sekatavaramyymälässä Sekatavaramyymälässä Sekatavaramyymälässä

Elannon sekatavaramyymälässä Helsingissä 50-luvulla
myyjättäret palvelevat tiskin luona olevaa miestä.

Kuva Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92110, Finna

 

Shakkia satamassa Shakkia satamassa Shakkia satamassa

Satamatyöläisiä odottamassa työtä Kotkan satamassa 1958.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Shakkiporukka koolla odottamassa 'keikkaa'.
Satamatyön suuriin haittoihin kuuluu jatkuvasti sen epämääräisyys,
joten odotusaikaa tulee melkoisesti."
Kuluttaja 48/1958, s. 13

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja Ensio Heikkilä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11194AxxH

 

Silakkasaalis Silakkasaalis Silakkasaalis

Kalastajia jäällä lapioimassa silakkaa nuotasta rekeen Rymättylä 1954.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9887

 

Silitysrauta ja liinavaatteita Silitysrauta ja liinavaatteita Silitysrauta ja liinavaatteita

Ennen sähköllä toimivia silitysrautoja silittäminen vaati aikaa ja vaivaa.
Painavat silitysraudat kuumennettiin joko puuhellan päällä
tai raudan sisään työnnettiin kuumennettu irtokappale eli luoti.

50-luvun lopulla Suomen markkinoille alkoi tulla sähkösilitysrautoja,
joiden lämpötilaa pystyi säätämään.

Hyvä emäntä silitti tyynyliinojen nauhat haitarille.
Haitari syntyi esimerkiksi vuollun lastan avulla, veitsen kärjellä
tai metallisella tähän tarkoitukseen suunnitellulla laitteella,
jossa nauha kiertyi kahden pyöritettävän telan välistä.

Ainakin 50-luvulle saakka lähes kaikki tekstiilit nimikoitiin eli niihin ommeltiin nimikirjaimet.
Tapa oli käytännön sanelema, koska ilman nimikirjaimia pyykit menivät sekaisin.
Maalla monta perhettä asui saman katon alla ja pesi pyykkiä yhdessä.
Kaupungissa nimikointia tarvittiin pesulaa varten.

Kaulukset, kalvosimet ja miesten juhlapaidat tärkättiin silittämisen yhteydessä.
Tärkki valmistettiin veteen sekoitetuista perunajauhoista.
Sopiva tärkkelysliemi oli valmiina ”hyvän maidon näköistä ja vahvuista”.

Sananlasku
Puhdas omatunto on pehmein päänalunen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 41.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Sokerin säännöstelystä suurkäyttöön Sokerin säännöstelystä suurkäyttöön Sokerin säännöstelystä suurkäyttöön

Sokerin säännöstely kesti yli 14 vuotta.
Säännöstely päättyi joulukuun lopussa 1953.
Pula-aikana sokeria sai vain
5 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Sokeri riitti paremmin perheissä,
joissa oli paljon pieniä lapsia,
sillä nuorimmat eivät vielä sokeria käyttäneet.

Säännöstelyn loputtua sokerin käyttö lisääntyi.
Sokeria käytettiin eniten 1970-luvun taitteessa.
Silloin sokeria käytettiin henkeä kohti
lähes 50 kiloa vuodessa.

Nykyään Suomessa kulutetaan sokeria noin
30 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Suurin osa sokerista nautitaan piilosokerina
makeisissa, leivonnaisissa ja virvoitusjuomissa.

1950-luvun puolivälistä lähtien myytiin
tomu-, rae- ja fariinisokeria pussitettuina.
Kilon pussit Talous-kidesokeria tulivat vuonna 1965.
Erikoissokerit saivat vuonna 1968 uudentyyppiset pahvirasiat.

Onko oma sokerinkäyttösi muuttunut elämän varrella? Miten?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Sompasaaren laiturilla Sompasaaren laiturilla Sompasaaren laiturilla

Poika viettää kesää Elannon työntekijöiden
lasten kesäsiirtolassa Sompasaaressa Helsingissä.

Kesäsiirtolan ohjelmaan kuului 1930-luvun lopulta lähtien
Sompasaaren kesäolympialaiset.
Lajeina olivat muun muassa juoksu, uinti ja pituushyppy.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92336, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Sompasaaren laiturilla Sompasaaren laiturilla Sompasaaren laiturilla

Elannon henkilökunnan lasten kesäsiirtola Sompasaaressa.
Nuoria rannalla ottamassa aurinkoa laiturilla istuen.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N94022, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 –luku.

 

Sputnik Sputnik Sputnik

Syksyllä 1957 Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen maailman ensimmäisen satelliitin eli tekokuun.
Sen nimi oli Sputnik.

Sananlasku
Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vie vain enemmän aikaa.

Sitaatti vuodelta 1895
Ilmaa raskaammat lentävät koneet ovat mahdottomia.
     - Lordi Kelvin

Sitaatti vuodelta 1863
USA laukaisee ensimmäisenä kulkuvälineen Kuuhun. Ensimmäisen kuuraketin miehistöön kuuluu kolme henkeä.
Ensimmäinen kuuraketti käyttää jarruraketteja ja miehistön paluu tapahtuu Tyyneen valtameren.
     - Jules Verne kirjassaan Matka kuuhun

Kasku
Amerikkalainen kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen totesi:
- Minäpä oon muannu auringossa. 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 24
luvussa 7. Sputnik

Kuva CC0 Wikimedia Commons

 

Suksia ja siteitä Suksia ja siteitä Suksia ja siteitä

Kuvan sukset ja siteet ovat 50-luvulta.
Kaksi ylintä sidettä ovat nimeltään Y-side.
Seuraavana on vaijeriside ja alimmaista kutsutaan rotanloukuksi.

Hiihtäminen oli kansalaistaito, jopa velvollisuus,
ja Suomessa järjestettiin joka vuosi kansanhiihdot.
Latukalenterissa julkaistiin tietoa viitoitetuista laduista, varusteista
sekä suurimpien paikkakuntien latukarttoja.
Kansanhiihtolatu merkittiin kyltein maastoon ja taukopaikoille.
Latujen varrella oli kansanhiihdon suorituskirjoja, joihin hiihdot merkittiin.
Toiminta rahoitettiin myymällä suoritusmerkkejä,
joita ihmiset kiinnittivät anorakkeihinsa.

Ennen varsinaisen suksiteollisuuden alkua oli tyypillistä kysyä,
kenen veistämillä suksilla hiihdät.
Tunnettuja suksenveistäjäsukuja ovat olleet mm. Heikkiset, Laasaset,
Lampiset, Pakkaset, Ritolat, Uusituvat, Väisäset ja Väyryset.
Monet lapset hiihtivät isän veistämillä suksilla.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 44.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Suksien voitelutarvikkeita Suksien voitelutarvikkeita Suksien voitelutarvikkeita

Kun karvapohjasuksista siirryttiin puusuksiin, alkoi suksivoiteiden käyttö.
Ensin käytettiin pelkkää tervaa, ja sen jälkeen lisättiin luistoa kynttilän tai sillinpään avulla.
Seuraava edistysaskel oli purkkivoiteet,
joita oli erilaisille keleille kuten vesikelille, vitikelille ja keskikelille.

Sälesukset eli liimapuusukset yleistyivät 50-luvun alkupuolella, säännöstelyn loputtua.
Sälesuksiin käytettiin tervaa, jota ei tarvinnut eikä saanut paahtaa.
Tällaista tervaa on kuvassa näkyvä Lyly.

Voidepurkeissa oli usein numero, joka kertoi millaiselle kelille voide sopi.
Kuvassa näkyvä punainen Vauhti-voide numero 4 sopi vesikelille ja Haka-voide pakkaskelille.
Pitovoide levitettiin joko purkin korkilla tai omalla kämmenellä.

Koska suksien voiteleminen oli haasteellista,
kehitettiin pitopohjasuksia, joiden voitelu on yksinkertaisempaa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 47.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Suksisauvoja Suksisauvoja Suksisauvoja

Hiihtäjät alkoivat käyttää ruokosauvoja 50-luvulla.
Sitä aiemmin käytettiin nuoresta kuusesta tehtyjä näresauvoja tai pyöreitä sauvoja.
Pyöreät sauvat höylättiin rimasta.
Sauvan alapään rengasta kutsutaan nimellä sompa eli kerkkä eli suovero.
Suksisauvoja kutsutaan myös porkka-sanalla.

Vanhojen sauvojen somparengas tehtiin katajasta, ruokosauvojen ruo’osta.
Somparenkaan keskellä oli kaksi nahkahihnaa ristikkäin.
Sompa lähti usein irti, ja monet muistavatkin etsineensä kadonnutta sompaa lumihangesta.

Suksisauvan alapäässä on terävä metallinen piikki,
joka pureutuu jäiseenkin maastoon ja mahdollistaa vauhdin työntämisen.
Toisessa päässä on nahkahihna, joka estää otteen liukumisen liian alas.

Nykyään käytetään kahden mittaisia sauvoja.
Perinteisen tyylin sauvat ovat lyhyempiä ja luistelutyylin sauvat pidempiä.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 46.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Suolaista ja makeaa kahvia Suolaista ja makeaa kahvia Suolaista ja makeaa kahvia

Kun pula-aikana mentiin kylään,
mukaan otettiin omat sokerit tai sakariinit.
Oli sopimatonta odottaa saavansa kortilla olevaa elintarviketta.
Sokeria pidettiin pienissä, kauniissa rasioissa.
Nimikirjaimilla ja lahjan saantivuodella varustettu rasia oli suosittu lahja.

Etualalla oleva pieni astia on tehty sakariineja varten,
mutta monet pitivät siinä myös suolaa.

Varsinkin saaristossa ja Pohjois-Suomessa
oli tapana laittaa kahvin joukkoon suolaa.
Saaristossa kahvi saatettiin keittääkin meriveteen.
Silloin kahvia kului vähemmän.
Suolainen kahvi myös auttoi korvaamaan
raskaan työn ja hikoilun kehosta poistamaa suolaa.

Onko sinulla ollut oma sokeri- tai sakariinirasia?
Oletko maistanut suolaista kahvia?
Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita Suomalaisen rauhanturvaajan tavaroita

Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin sekä Pohjoismaiden neuvoston että YK:n jäseneksi.

Vuonna 1956 Suomi lähetti Suezille ensimmäiset rauhanturvaajansa, lähes 450 miestä.
Puolueettoman maan sotilaina suomalaiset sopeutuivat rauhanturvatehtäviin hyvin.

Kuvassa on sininen YK-sotilaan baretti ja kaulaliina.
Vihertävänharmaaseen irtohihaan on ommeltu YK:n virallinen merkki ja Suomen YK-hihamerkki.

                       *  *  *

Yksi historian jännittävimmistä rauhanturvaamisoperaatioista tapahtui vuonna 1973.
Egypti hyökkäsi Israeliin tarkoituksenaan avata taas öljykuljetuksille Suezin kanava,
joka oli suljettu kuuluisan "kuuden päivän" sodan aikana 1967.

Kenraali Ensio Siilasvuo ohjeisti Kyprokselta pikavauhtia Kairoon komennettua pikkuista suomalaisjoukkoa:
”Menkää Sueziin – jos pääsette. Asettukaa osapuolten väliin – jos uskallatte. Lopettakaa taistelutoiminta – jos kykenette.”

Miehet noudattivat sangen poikkeuksellisia ohjeita
ja marssivat YK:n liput käsissään taistelevien osapuolten väliin.
Kolme rohkelikkoa haavoittui operaatiossa, mutta jälkeenpäin kävi ilmi,
että he olivat viime hetkellä estäneet suuren sodan syttymisen,
sillä venäläisiä laskuvarjomiehiä oli jo saapunut läheiselle lentokentälle.

Suomalaisjoukon operaatiotoimiston päällikkö Martti Jokihaara on koonnut
operaatioon osallistuneiden miesten kertomuksista kirjan "YK:n Palokuntana Suezille 1973".
Sen julkaisi Perinneyhdistys Kuneitran kojootit ja kirjaa on edelleen sekä myynnissä että kirjastoissa.

 

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 50.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa

Osuusliike Elannon ensimmäinen pikamyymälä avautumisensa aikoihin Helsingissä vuonna 1950.
Myymälä oli Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa, ja
se sijaitsi Elannon pääkonttorirakennuksen kivijalassa.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Pikamyymälöiden käyttöönotto oli viime vuoden huomattavin uutuus osuuskaupparintamallamme.
Kuvassamme Elannon ensimmäinen pikamyymälä Kaikukadun varrella."
Kuluttajain Lehti 4/1951, s. 1

Lapsus
Kauppiaan sydän on lihatiskillä.
       - Otsikko Kauppalehdessä

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9086

 

Suomen kieli 50-luvulla Suomen kieli 50-luvulla Suomen kieli 50-luvulla

 

Arvoitus Mikä sana on jokaisessa sanakirjassa kirjoitettu väärin?
                         sana väärin

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 70
kappaleessa 18. Kieli

 

Kuva © Kirsi Alastalo / Rudolf Koivun piirros

Suurkisat Suurkisat Suurkisat

Helsingissa järjestettiin vuonna 1956 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton eli SVUL:n suurkisat.
Kuvassa kisayleisöä matkalla kilpailupaikoille Stadionin edustalla.
Väki on matkalla Suomi-Islanti -jalkapallomaaotteluun.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_5.tif

 

Suurkisoissa Suurkisoissa Suurkisoissa

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Arvoitus
Ympäri maailman ääni kuuluu, mutta kukaan ei ole vielä nähnyt. Mikä se on?    (Ukkonen)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

 

Syksyn ensimmäinen koulupäivä Syksyn ensimmäinen koulupäivä Syksyn ensimmäinen koulupäivä

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. 
Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä.

Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku
- Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä.
- Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
- Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi.
- Kokemus on paras koulu.
- Tyvestä puuhun noustaan.          
Kannustusta opettelun alussa.
- Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
- Ei kukaan ole seppä syntyessään.
- Oppia ikä kaikki.
- Nuorena on vitsa väännettävä.
- Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.
- Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella.
- Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

 

Sähkövatkain Sähkövatkain Sähkövatkain

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46
kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys.

Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto

 

Säästöt säästökassaan Säästöt säästökassaan Säästöt säästökassaan

Osuusliike Savonseudun säästökassanhoitaja vastaanottaa tytön säästölippaan tyhjennettäväksi.

1955  

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11293A

 

Taimien istutusta Taimien istutusta Taimien istutusta

Työntekijöitä istuttamassa sirkkataimia kasvatuslaatikoihin
Backaksen kartanolla 1958  Helsingin maalaiskunnassa.
Osuusliike Elanto omisti Backaksen suurtilan
ja tuotti siellä elintarvikkeita myymälöitään ja ravontoloitaan varten.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8892B

 

Taiteilija ohjaa kutojaa Taiteilija ohjaa kutojaa Taiteilija ohjaa kutojaa

Tekstiilitaiteilijja Kirsti Ilvessalo neuvottelemassa kutojan kanssa 1956.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_5863

 

Takojat Takojat Takojat

Kaksi työntekijää takomassa tankoa
Insinööritoimisto Saarion leipomouunitehtaalla
Hyvinkäällä 1950-1960-luvulla.

Sananlasku
Laiskan nimen saa, vaikkei mittään teekkään.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7570A

 

Taksinkuljettaja tolpalla Taksinkuljettaja tolpalla Taksinkuljettaja tolpalla

Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun.
Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki.
Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Eero Markkula/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.8.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9498_1-2.tif