Kuvalista | Page 13

Tulosta sivu

		Pullaa lapsille Äiti leipoo lapsille pullaa 1950-luvun lähiökerrostalon keittiössä. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä 1950-luvulla. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 50 kappaleessa Arjen ateriat. Kuva CC0 Valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10785
		Purkukuntoinen puutalo Helsingissä Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä. Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4312_1.tif
		Purkutalon asukkaita Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä. "Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo. Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif
		Purukumien keräilykuvat Buffalo Bill 50-luvun lopulla julkaistiin ensimmäinen purukumin mukana tullut keräilysarja, Buffalo Bill. Jenkki-paukkutyynyjen keulakuvaksi nousi legendaarinen Paukku Pave. Kuvakorttien taustapuolella oli jatkotarina. Joukossa oli myös erittäin raakoja kuvia. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 84. CC Outi Mäki. Kuvattu Hyvikkälän kauppamuseossa, Janakkalassa
		Purukumilaatikko Turkulaisen Hellas-tehtaan Jenkki-purukumilaatikko N:o 2001 vuodelta 1958. Laatikossa oli 120 purukumipakettia. Hellas toi Jenkki-purukumin kauppoihin 1951. Hyvin nopeasti Jenkistä tuli maan eniten myyty purukumi ja sitä se on edelleen tänä päivänä. Ensimmäinen Jenkki oli kiiltäväpintaiseen "voipaperiin" pakattu palapurukumi. Purukumin jauhamista pidettiin aluksi niin rumana tapana, että siitä sai koulussa jälki-istuntoa. CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus, inventaarionumero TMM22874:1279
		Purukumin syöntiä Kolme tyttöä portailla, ilmeisesti syömässä purukumia. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 85. CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo / Elanto-lehden kokoelma Finna
		Puucee Kuva CC0 Outi Mäki, kuvauspaikka Amurin työläismuseokortteli
		Puuliiteri Kuva CC0 Outi Mäki, kuvauspaikka Amurin työläismuseokortteli
		Pyykinpesukone maatalousnäyttelyssä Osuusliike Oraan järjestämän maatalousnäyttelyn kävijä katselemassa pesukonetta Somerolla 1950-luvulla.
		Päiväkodissa 1956 Lapsia ja hoitaja Launeen lastentalossa, joka on Lahden vanhin päiväkoti. Se on perustettu vuonna1956. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8431A
		Pääministeri Kekkonen ja vaimonsa Sylvi Pääministeri Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen saapuvat Tuntematon sotilas -elokuvan juhlanäytäntöön Bio Rexiin. Helsinki 22.12.1955. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_3.tif
		Rahaa 1950-luvulta Taiteilija Tapio Wirkkala suunnitteli setelisarjan, joka otettiin käyttöön 1955. Uudessa 100 markan setelissä oli rukiintähkiä, 500 markan setelissä männynoksia ja 1000 markan setelissä silloisen presidentin J. K. Paasikiven kuva. Markasta tuli pienin käytössä oleva kolikko vuonna 1951. Pennit poistettiin, koska inflaatio oli niin voimakasta, että markan arvo putosi poistetun pennin tasolle nopeasti. Vuonna 1951 työmiehen tuntipalkalla sai 500 g voita tai 10 kg perunaa. Vuonna 2017 työmies sai tuntipalkallaan 3,5 kg voita tai 18,5 kg perunaa. Saadakseen kilon kahvia työmies joutui vuonna 1951 työskentelemään yli 4 tuntia. Vuoden 2017 tuntipalkalla hän sai yli 4 kiloa kahvia. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 5. Muistoisamme 50-luku -kirjassa sivulla 18. Kuvattavat esineet: Käpylän merkki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
		Rahanvaihtajia pankissa Vuonna 1956 tulivat käyttöön itsenäisyyden ajan ensimmäiset hopeiset käyttörahat ja hopeaseoksiset uudet 100 ja 200 markan lantit otettiin käyttöön. Uusissa kolikoissa hopean osuus oli 50 prosenttia. Suomen Pankissa neiti Kyllikki Kuusisto palvelee rahanvaihtajia. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Pentti Kangas/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6669_1.tif
		Rahastajan laukku Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 77 kappaleessa 20. Linja-auto. c Kirsi Alastalo / Esine: Risto Heinosen yksityiskokoelmat
		Rainakone Kuva cc Outi Mäki
		Rakennustyömaalla Nainen sekoittamassa laastia rakennustyömaalla Lahdessa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11332CxxA
		Rantaelämää Aurinkoisen kesäpäivä viettoa Sompasaaren rannalla. Mies voimistelee rekkitangolla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93255, Helsingin kaupunginmuseo, 1950-luku.
		Ratsupoliisit yleislakoa hillitsemässä Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956. Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon, liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä. Arvoitus Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää ja kuusi jalkaa. Mikä se on? (Ratsastaja hevosen selässä) Neljä jälkeä, vaikka kuusi jalkaa. Mikä se on? (Hevonen ja ratsastaja) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.-20.3.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5130_27.tif
		Rauta ahjossa Työntekijä kuumentamassa rautaa ahjossa Osuusliike Savonseudun autokorjaamolla Mikkelissä 1955. Sananlasku - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Sitä varten seppä pihtiä pitää, ettei hyppyset pala. - On taottava silloin, kun rauta on kuumaa. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11266B
		Rihvelitaulu ja viivain Monessa alakoulussa oli pienet liitutaulut eli rihvelitaulut käytössä vielä 50-luvulla. Jokaisella oppilaalla oli omansa. Välitunnin aikana järjestäjä pyyhki luokan edessä olevan ison liitutaulun ja tuuletti luokan. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 67 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo
		Roskakuski työssään Roskatynnyrin tyhjennys Helsingin Punavuoressa 1950 -luvun alussa. Asuinkorttelin sisäpihalla on pyykkejä kuivumassa samaan aikaan kuin jätteitä tyhjennetään kuorma-auton lavalle. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen (1950–1953) Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N21804
		Ruokakaupan myyjä 1950-luvulla Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa. Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja. Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia. Sananlasku Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi. Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 27.1.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-11029_1.tif
		Räsymatolla Valmis räsymatto Helsinkiläisen kodin lattialla 1950-luvulla. Kuva CC BY 4.0 Valokuvaaja Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N151772, Finna
		Sakariinikiteet ja sakariinitabletit Sakariini on vanhin keinotekoinen makeutusaine. Sitä on käytetty 1900-luvun alusta asti. Sakariinin makua on kuvattu metalliseksi. Pieniä sakariinitabletteja käytettiin kahvin ja kahvinkorvikkeiden kanssa. Myös sakariini oli vaikeimpina aikoina kortilla. Astran sakariinia myytiin puisissa rasioissa. Sitä salakuljetettiin Ruotsista Suomeen. Teollisuus osti sakariinia ja makeutti sillä mehuja, kotikaljaa ja limonadeja. Oletko ostanut sakariinilla makeutettuja herkkuja? Millaisia? kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto
		Sarjakuvalehtiä Yksi ensimmäisistä Suomessa ilmestyneistä sarjakuvalehdistä oli nimeltään Sarjakuvalehti. Kuvan lehti on numero 17 ja se on vuodelta 1952. Lehdessä oli paljon lyhyitä, enintään sivun pituisia sarjakuvia kuten Teräsmies, Riku seikkailuissa, Pekka Pikanen, Mirkku, Kulmalan kaverit, Timo Terävä, Jonni Huimapää, Kova-Kalle, Apusheriffi Sämpylä, Verneri, Sitting Bull ja Mustanaamio. Lehden joka toinen aukeama oli värillinen ja joka toinen mustavalkoinen. Aku Ankka ja kumppanit -lehden näytenumero ilmestyi joulukuussa vuonna 1951. Se toi väriä mustavalkoiseen maailmaan ja nousi Suomen suurimmaksi sarjakuvalehdeksi. ”Akkarin” hinta oli 50 markkaa. Vuosina 1953–1957 lehti ilmestyi kerran kuussa. Sen lisäksi ilmestyi runsaasti erikoisnumeroita, kuten Aku Ankan Jouluparaati. 50-luvun alkupuolen lehdet ovat haluttuja keräilykohteita. Pekka Puupää on hyväntahtoinen sarjakuvahahmo, jota muiden on helppo jymäyttää ja käyttää hyväkseen. Sarjan tärkeimmät sivuhenkilöt ovat Pekan pirttihirmuvaimo Justiina ja hänen ovela kaverinsa Pätkä. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 15. Kuvan lehdet: Sarjakuvadivari Kulku-Katin Poika Kuva © Kirsi Alastalo