Kuvalista | Page 12

Tulosta sivu

		Pesäpallo, maila ja räpylät Urheileminen oli kansakouluissa suosittua, varsinkin pallopelit kuten pesäpallo. Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämää pesäpalloa pelattiin väli- ja urheilutunneilla. Tytöt hyppivät välitunneilla pitkää narua, vaihtoivat kiiltokuvia ja leikkivät viimeinen pari uunista ulos. Pojat leikkivät ja pelasivat yleensä erikseen. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 68 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo
		Pieni tyttö maksaa ostoksensa Kuva Helsingin kaupunginmuseo
		Pieni tyttö ostaa kermaa Kuva Helsingin kaupunginmuseo
		Pienviljelijä hevosensa kanssa Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E
		Piippu oli muotia Vuonna 1957 yhä useammat ihmiset siirtyivät piippuun tupakan hinnan noustessa. Kysynnän kasvaessa piipuille myönnettiin tuontilisenssejä, mm. Ranskasta saatiin tuoda 450 000 markan ja Englannista 160 000 markan arvosta piippuja. Kuva ja tietoa vanhoista tupakkamerkeistä; kuva ja tietoa tupakan suodattimista; kuva ja tietoa piipputupakasta;kuva toisesta piippua polttavasta miehestä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 8.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9993_1.tif
		Pikkupoika ongella Helleasuinen poika rantakalliolla. Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.
		Pikkupoikien vaatemuotia 1951 Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43 kulmauksessa vuonna 1951. Kasku Mies meni lääkäriin ja valitti, että hänen polvensa on kipeä. - Tehkää poika, neuvoi lääkäri. - Mitä? mies ihmetteli. - Ettekö tiedä, että pojasta polvi paranee. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA
		Pirkko Mannola Miss Suomi Pirkko Mannola on palannut kotiin Miss Eurooppa -kilpailuista Turkista (Helsinki 6.9.1958). Neiti Mannola sijoittui viidenneksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13046_3.tif
		Pojat kaupan urheiluosastolla 1958 Pojat ihailemassa luistimia Osuusliike Hämeen keskustoimipaikan suurmyymälän urheiluosastolla. Julkaistu Kuluttaja-lehdessä vuonna 1958 Alkuperäinen kuvateksti: "Eri kivat pelit nämä hokkarit! Pojat mielityössään urheiluosastolla." (Kuluttaja 50/1958, s. 8) Kuva CC0 Valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9349
		Poljettava ompelukone Vaikka ensimmäiset sähkökäyttöiset ompelukoneet oli esitelty jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867 ja Singer oli tuonut kotikäyttöön tarkoitetun sähköompelukoneen markkinoille 1920-luvulla, tavallisissa kodeissa polkuompelukoneet olivat 50-luvulla vielä hyvin yleisiä. Koneissa oli vain tikin pituuden säätö, ei sik-sak-tikkiä. Mutta ei ollut joustavia kankaitakaan, joissa jousto-ommelta tai siksakia olisi välttämättä tarvinnut. Saumat huoliteltiin joko käsin tai ompelemalla ensin nurjat puolet vastakkain ja kääntämällä kangas niin, että seuraavalla tikillä kankaan reuna jäi kahden tikkirivin väliin. Ompelukoneen oikeassa reunassa olevasta pyörästä pyöräytettiin itseen päin ja kun poljin pöydän alla alkoi heilua, liikettä jatkettiin nilkoilla pumppaamalla. Polkuompelukoneet olivat kestäviä ja tikistä tuli kaunis niin ohuelle kuin paksulle kankaalle. Ompelukonemerkkejä ovat Bernina, Pfaff, Husqvarna viking, Singer, Janome, Brother, Elna, Eva ja Juki. Kuva CC0 Outi Mäki
		Polkuauto Kuva CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, N191268
		Polkupyörä, lasten istuin ja puinen istumatuki Kuvassa on naisten Crescent vuodelta 1952. Se oli yleinen, mutta kallis laatupyörä, jonka laakeritkin kestivät. Crescentin lisäksi polkupyörämerkkejä olivat mm. Jaguar, Tammer, Peto, Tunturi, Pyrkijä, Haka, Tarmo ja Helkaman Hopeasauma. Ulkolaisia pyörämerkkejä olivat ruotsalainen Monark sekä englantilainen Raleigh ja Hercules. 50-luvun alussa Jaguarista tuli Suomen suosituin pyörämerkki. Tamperelaisen Kone ja Terä Oy:n ilmoituksista muistetaan lentäväksi lauseeksi muodostunut iskulause “Ketterästi polkee vaari, vaarilla on Jaguaari”. Pyöränkorjaus oli jokamiehentaito, toki pyörätkin olivat 50-luvulla yksinkertaisempia. Vaihteita ei pyörissä ollut, joten rattaat ja ketjut kestivät paremmin kuin nykyään. Tarakan tai satulan alla oli yleensä työkalukotelo, josta paikkaustarvikkeet löytyivät. Pumppua säilytettiin usein käden ulottuvilla tangon etuosassa. Polkupyörän puhjenneet sisäkumit paikattiin vaikka kesken matkan. Kunnolla kuluneet kumit leikeltiin napakoiksi kuminauhoiksi. Koska lastenpyöriä ei ollut, lapset harjoittelivat pyöräilyä aikuisten pyörillä. Kuvassa ruohikolla näkyy lauta, jonka päihin on vuoltu syvennys. Lauta asetettiin tangon notkoon, ja lapset harjoittelivat pyöräilyä sen päällä istuen. Lastenistuimet olivat hyvin vaatimattomia, eikä kuvan pyörässä ole hameverkkoa. Lapsen jalat saattoivat siis luiskahtaa pyörän pinnojen väliin. Suomessa on jäljellä kaksi polkupyörien valmistajaa, Tunturi ja Helkama. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 48. Kasku Poliisi: Valonne ei toimi. Nouskaa pois pyörän selästä! Pyöräilija: Kokeilin sitä jo. Ei se auta. Kuva © Kirsi Alastalo
		Polkupyörän lamppu ja dynamo Polkupyörän valo oli erityisen tärkeä silloin, kun katuja ja teitä ei valaistu. Vielä 50-luvulla pyöräilijät kiinnittivät pyöriin taskulamppuja. Pyörän lamppuja ja dynamoita valmistava Solifer aloitti toimintansa vuonna 1954. Sen ensimmäinen tuote oli dynamo, joka muutti polkupyörän renkaan liikkeen sähköksi, jopa pyörää taluttaessa. Solifer olikin maailmankuulu siitä, että jo kävelyvauhdissa lamppu valaisi hyvin. Kuvassa vasemmalla on karbidilamppu 30-luvulta. Sen polttoaineena käytettiin sammuttamattomasta kalkista ja hiilestä tehtyä, sepelin näköistä kalsiumkarbidia. Käytön aikana lampussa paloi pieni liekki. Lain mukaan polkupyörässä on käytettävä valoja hämärässä ja pimeässä. Valojen puuttumisesta saattaa saada sakkoja. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 49. Kuva © Kirsi Alastalo
		Postikortti: Helsingin suurkirkko Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta. Keskustelun aiheita Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat? Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja? Kerro niiden herättämistä muistoista! Mikä saamasi kortti on ollut sinulle erityisen mieluinen? Mistä postikortteja sai ostaa? Teitkö itse postikortteja? Lähetitkö ennen paljon kortteja? Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja? Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja? Millaisia ja kenelle niitä lähetät? Millaisen postikortin itse haluaisit saada? Tultiinko ennen kutsumatta kylään? Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla? Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan? Mitä vieraille tarjottiin? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
		Potkukelkkoja ja suksia koulun pihalla 1955 Potkukelkka oli ennen yleinen kulkuväline talviaikaan. Sillä saattoi kuljettaa tavaroita ja yhtä ihmistä. Postinkantajatkin käyttivät potkukelkkaa. Pilkkionkijat pääsivät liikkumaan potkukelkalla jäällä nopeasti ja kelkan päällä oli mukava onkiessa istua. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10196A
		Potkulauta ja kolmipyöräinen Lastenpyörät yleistyivät vasta 60-luvulla. Kuvassa on venäläinen lastenpyörä 50-60-luvulta. Kun sen kanssa lähdettiin kotipihan ulkopuolelle, runko oli tukevalla narulla kiinni äidin tai isän kädessä. Kuvan potkulauta on valmistettu Suomessa 40-luvulla. Suuri osa potkulaudoista oli kokonaan puisia. Hienoimmat olivat metallisia. Ennen potkulautoja tehtiin vain lapsille. Nykyään niitä käytetään monessa tehtaassa ja kansanedustajatkin viilettävät potkulaudoilla eduskunnan pitkiä maanalaisia käytäviä. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 14. Kuvauskohteet: Loimaan Pyörähuolto, Risto Heinonen Kuva © Kirsi Alastalo
		Presidentti J.K. Paasikivi vaimonsa Allin seurassa Suomen seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi onnittelukukkineen valitsijamiesvaalin ratkettua. Helsinki 15.2.1950. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1218_4.tif
		Presidentti JK Paasikivi ja rouva Sylvi Kekkonen Presidentti J.K. Paasikivi saattaa rouva Sylvi Kekkosen Valtiosaliin Neuvostoliiton presidentin Kliment Voroshilovin kunniaksi järjestetyille päivällisille. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 16 luvussa 4. Paasikivestä Kekkoseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r56-6433_5_j1
		Presidentti Paasikivi ja Lebedev Eroava presidentti J.K. Paasikivi hyvästelee presidentinlinnassa diplomaattikunnan, vuorossa Neuvostoliiton suurlähettiläs V.Z. Lebedev. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.3.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_10.tif
		Presidentti Urho Kekkonen ja Risto Orko Suomi-Filmin värielokuva, Valentin Vaalan ohjaama Nummisuutarit esitettiin kutsuvieraille elokuvateatteri Kino-Palatsissa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen saapui näytökseen Suomi-Filmin johtajan, kauppaneuvos Risto Orkon seurassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.2.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7803_3.tif
		Presidentti Urho Kekkonen, rouva Sylvi Kekkonen sekä Matti ja Marja Kekkonen Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen poikansa Matin ja tämän puolison Marjan kanssa kotonaan Kampinkatu 4:ssä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_13.tif
		Puinen leikkijunanvaunu Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm. Leikkikaluja Finnassa. Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18240
		Puinen leikkijunanvaunu Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm. Leikkikaluja Finnassa. Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus
		Puinen ritsa ja papupyssy Ritsa oli sekä leikkikalu että pienase. Se valmistettiin oksanhaarasta, johon solmittiin kuminauha. Hyvää kumia sai leikattua punaisesta pyörän sisäkumista, joka oli venyvämpää kuin musta. Joskus keskelle kumia kiinnitettiin nahanpala, johon ammus sovitettiin. Ritsalla ammuttiin pieniä kiviä, kuivia herneitä, hauleja sekä rautalangasta tai paperista itse taivuteltuja ”paukkuja”. Kohteena saattoi olla räkättirastaskin. Yksinkertaisin ritsa rakennettiin pingottamalla kuminauha sormien väliin. Niin ammuttiin paperitolloja. Nykyään on myynnissä muovisia ritsoja. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 17. Esineiden tekijä Risto Heinonen, Loimaa Kuva © Kirsi Alastalo
		Puistotyöntekijöitä Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa. Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc ValokuvaajaTeppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.4.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_5.tif