Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Opetustaulu: lintuja
Opetustaulu: makeiset
Ostokortteja

Vuonna 1953 lähes kaikki ostokortit olivat jääneet historiaan,
mutta erityisesti länsimaista tuotujen kulutustavaroiden tuontia säännösteltiin.
Kahvin säännöstely jatkui kaikkein pisimpään, vuoteen 1954.

Kahvin ostamiseen tarvittiin ostokortti, josta myyjä leikkasi pois pienen ruudun.
50-luvun alussa kortilla sai kuukaudessa neljänneskilon kahvia henkeä kohti.
Ruokakunnan kahvikorttiannoksessa otettiin huomioon myös lapset,
vaikka kahvia lapsille ei yleensä tarjottu.

Kahvin säännöstelyä kierrettiin järjestämällä erilaisia hyväntekeväisyys-tilaisuuksia,
joihin hankittiin arpajaispalkinnoksi kahvia poikkeusluvalla.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 37.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 14
luvussa 3. Säännöstely.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Paasikivi ja Kekkonen

Eroava tasavallan presidentti J.K. Paasikivi ja virkaansa astunut uusi presidentti Urho Kekkonen
poistumassa eduskuntatalosta juhlallisen istunnon jälkeen.

Saman päivän aamuna oli alkanut yleislakko (Helsinki 1.3.1956).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_6.tif

 

Paasikivi, Kekkonen ja Norjan suurlähettiläs Paasikivi, Kekkonen ja Norjan suurlähettiläs Paasikivi, Kekkonen ja Norjan suurlähettiläs

Norjan uusi lähettiläs Hans Olav jättää valtakirjansa.
Juhlallisessa audienssissa presidentti J.K. Paasikivi (vas.),
lähettiläs Olav ja vt. ulkoministeri, pääministeri Urho Kekkonen.

Helsinki 16.9.1953.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2023_2.tif

 

Paavo Nurmen vaatetusliike Paavo Nurmen vaatetusliike Paavo Nurmen vaatetusliike

Suurjuoksija Paavo Nurmen omistama miesten vaatetusliike sijaitsi Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.
Kuvassa liikkeen näyteikkuna.

Turun Urheiluliittoa edustanut Paavo Nurmi (1897-1973) juoksi
yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa.
Legendaarisella Amerikan kiertueellaan keväällä 1925 Paavo Nurmi osallistui 44 hallikilpailuun
ja 11 ulkokilpailuun voittaen 51 kertaa.
Amerikkalaiset nimesivät hänet silloin lentäväksi suomalaiseksi (the Flying Finn)
ja suomalaiseksi aaveeksi (the Phantom Finn).

Turussa on Wäinö Aaltosen veistämä Paavo Nurmen patsas. 
Pronssiveistoksella on ollut suomalaisille suuri symboliarvo.
Se oli Helsingin olympialaisten julisteessa ja 10 markan setelissä.
Sen pohjalta tehtiin myös Paavo Nurmen muistopostimerkki,
joka julkaistiin Nurmen kuoltua lokakuussa 1973.

Turun yleisurheilustadion on nimetty Paavo Nurmen mukaansa. Helsingissä on Paavo Nurmen tie.
Turun Urheiluliitto on järjestänyt Paavo Nurmi Marathonia vuodesta 1992 alkaen.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1357_1-2.tif

 

Paavo Nurmi Paavo Nurmi Paavo Nurmi

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos?    Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1-r50-1357_2-2.tif

 

Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 35
luvussa 11. Olympialaiset.

Urheilumuseon sivustolla voi tehdä 360°-virtuaalikierroksen Paavo Nurmen kotitalossa
Turun Jarrumiehenkadulla, jossa Paavo Nurmi asui lähes 30 vuoden ajan.
Täältä hän lähti juoksulenkeilleen, joilla rakentui pohjakunto kymmeniin maailmanennätyksiin ja yhdeksään olympiakultaan.
Nurmen perheen omistama asunto on nyt kotimuseo,
jonka Urheilumuseo on sisustanut 1920-luvun asuun, osittain alkuperäisillä esineillä.
Tartu kotitalon kuvaan hiirellä ja liikuta näkymää.

Kuva © Räshid Nasretdin, Historian kuvakokoelma, Museoviraston kuvakokoelmat

 

Paikatut sukset

Puusukset ja sälesukset menivät aika helposti poikki.
Tuvan lämmössä sukset kuivuivat, ja pikainen lähtö ladulle kostautui.
Monien pikkupoikien ilo loppui lyhyeen, kun hurja lasku hyppyristä katkaisi suksen.
Katkenneet sukset paikattiin kotona ohuella pellillä, jota saatiin vaikka kahvipurkeista.

Nykyään suurin osa suksista on muovipohjaisia, mutta umpihangessa puusukset ovat edelleen parhaat.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 45.

      Kasku
      - Miksi blondit eivät harrasta vesihiihtoa?
      - He eivät ole löytäneet järveä, jossa olisi rinne.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Paketoinnin opetusta Paketoinnin opetusta Paketoinnin opetusta

Opettaja näyttämässä,
miten ostokset paketoidaan
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Osuuskauppakoulun
myyjäkurssilla Helsingissä 1950-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_12068A

 

Pannukahvista suodatinkahviin

Saksalainen Melitta Benz kehitti
kahvinsuodattimen jo vuonna 1908.
Suppilon ja suodatinpaperin avulla
kahvinpurut erotettiin kahvijuomasta.

Paulig aloitti Melitta-suodattimien ja
suodatinpapereiden tuonnin 1956.
Samaan aikaan markkinoille tuli suodatinkahvia.
Pauligin valikoimaan kuuluivat keraamiset suodattimet.
Myöhemmin tulivat peltiset ja muoviset suppilot.

Konsulentit esittelivät uutta kahvinvalmistusmenetelmää
ja taivuttelivat perheenemäntiä luopumaan kahvin keittämisestä pannussa.

Koska sinun perheessäsi siirryttiin suodatinkahviin?
Löytyykö kaappisi perukoilta suodatinsuppilo? Millainen se on?
Millä perusteella valitset suodatinpussin nykyään?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Paperinukke

Paperinukeilla leikittiin paljon jo 20- ja 30-luvuilla,
mutta sotien jälkeen harrastus levisi entisestään.
Kirjan ohella paperinukke oli yksi tavallisimmista joululahjoista.

Amerikkalaiset filmitähdet olivat suosittuja paperinukkien aiheita.
Filmitähtien kuvia kerättiin muutenkin ahkerasti.
Kuvan paperinukke esittää todennäköisesti amerikkalaista näyttelijää Jane Powellia.

Lapset leikkivät myös pahvikulisseilla,
jotka esittivät esimerkiksi intiaanikylää, sirkusta tai autoja.
Kulissit saattoivat olla dioraamoja eli osittain kolmiulotteisia maisemia,
asetelmia tai historiallisten tapahtumien kuvauksia.
Lapset tekivät paperinukkeja usein itse.
Kun vaurastumisen myötä markkinoille tuli kalliimpia leluja,
paperinuket vähenivät vähitellen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 8.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Paperipussitehtaassa

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton paperipussitehtaan työntekijä
valvomassa paperinauhaa putkeksi taittavaa konetta Helsingissä 1954.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Lähikuva vaiheesta, jolloin paperinauha taittuu
liimautuakseen hetkistä myöhemmin pussiksi.
Vaikka kone pyörii valtavalla nopeudella,
ei paperi katkeile eikä kone tee 'stoppia',
vaan kaikki käy kuin tanssi."
Kuluttajain lehti 5/1954, s. 7

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 22
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7831I

 

Paperirullia Summan tehtaalla

Kaksi työntekijää siirtämässä valmista paperirullaa pois koneelta
Summan paperitehtaalla Vehkalahdella 1957.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Työ alkaa olla loppuvaiheessaan.
Muhkeat paperirullat odottavat vain suojaavaa pakkauskäärettä ympärilleen."

Kuluttaja 12/1957, s. 8

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7696B

 

Paperitehtaalla

Servettejä pakkaava työntekijä väistää pahvilaatikkolastissa olevaa trukkia
Mäntän paperitehtaalla Mäntässä 1950-1953.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7684C

 

Pastellivärit

Kansakoulussa käytössä olleita taululiituja.

Porvoon Teknillinen tehdas perustettiin Porvooseen vuonna 1907.
Ensimmäisiä tuotteita olivat kenkävahat.
Sittemmin alettiin valmistaa taululiituja ja öljyväriliituja.

Nykyään yrityksen nimi on A. Wennström Oy
ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat öljyvahaliidut, akvarelliliidut,
mehiläisvahaliidut, muovailuvahat, sinettilakat, fiksatiivi, taululiidut,
teollisuuden merkkausliidut ja yleisliima.

Valikoimissa on myös tekstiileille tarkoitettuja painovärejä
ja tekstiilien värjäykseen käytettäviä värejä
sekä kankaanvärjäykseen sopivia silkkikankaita ja -huiveja
ja erivärisiä merinovillalevyjä huovutukseen.

Kuva CC Outi Mäki

 

Paukkupurukumi

 

Turkulaisen suklaatehdas Hellaksen Neekeri-Jenkki Paukkupurukumia -mainoslaatikko
(nigger bubble gum) N:o 2004 on vuodelta 1956.

Kun Mainos-TV alkoi lähettää televisiomainoksia 1957,
Jenkki-purukumin mainos oli yksi kolmesta ensimmäisellä
mainoskatkolla esitetyistä mainoksista.
Se sai aikaan Neekeri-Jenkin myynnin huikean nousun (historiaa).

                 

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus, inventaarionro TMM22874:1248

 

Paula-kahvit ja kahvipannu

Tuttu näky oli kansallispukuinen Paula-tyttö,
joka kaatoi kahvia kiiltävästä kuparisesta pannusta.
Paula-tyttö on hyvän kahvin lähettiläs
ja erilaisten tapahtumien toivottu vieras.

Piirretty Paula esiintyi Pauligin pakkauksien etiketeissä
ja mainosjulisteissa ensimmäisen kerran 20-luvulla.
Kilpailuissa valittujen Paula-tyttöjen valokuvat
ilmestyivät etiketteihin 50-luvulla.

Joskus kahvipakettiin painettiin olympiarenkaat.
Silloin osa myyntihinnasta meni olympialaisten,
esimerkiksi Stadionin rakentamisen hyväksi.

Kupariset pannut olivat usein kyläsepän tekemiä.
Pannujen sisäpuoli tinattiin säännöllisesti.
Tinurit kulkivat tinaamassa talosta taloon.
Joissakin kuparipannuissa oli nokan päällä läppä.
Se esti torakoiden pääsyn pannuun sisälle.

Kuparipannun puhdistaminen vaati työtä.
Ensin pannussa keitettiin tuhkaa ja vettä.
Sitten pannu pestiin joka puolelta lipeävedellä.
Lopuksi pannu kiillotettiin Sampo-kiillotuspulverilla
tai piimällä ja puolukkahillolla.
Yksi tapa saada kahvipannu kirkkaaksi
oli keittää se soodavedessä.

Mikä tapa on mielestäsi paras tapa puhdistaa kahvipannu?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Paula-nukke

 

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Vilkkimäen kahvimuseossa eli "muistinvirkistysmuseossa" kuvattuja valokuvia videona Youtubessa.
Videon avulla voi herätellä keskustelua tai luoda tunnelmaa kahvihetkeen.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Paula-tyttö-postikortteja

 

Kuva c Kirsi Alastalo

 

Pauligin kuuluisat keräilykuvat

Paulig painatti kortteihin 216 erilaista autojen,
moottoripyörien, skoottereiden ja traktoreiden kuvaa.
Kulkuneuvojen ohella korteista oppi liikennemerkkejä,
kansallisuustunnuksia ja vieraskielisten sanojen ääntämistä.

Paulig sai alkuperäiset kuvat maahantuojilta.
Siksi samat kuvat toistuvat eri valmistajien autosarjoissa.
Helsinkiläinen Uusi Kivipaino painatti kortit.

Autokuva oli kovaa valuuttaa.
Kuvien vaihtoarvo riippui auton arvosta ja kortin harvinaisuudesta.
Länsiautojen arvo oli suurempi kuin itäautojen.
Kerrotaan, että innokkaimmat keräilijät
lisäsivät kotona kahvin menekkiä
ja kaatoivat kahvia likaämpäriin.

Keräilyinnostus johti myös rikollisiin puuhiin.
Turun Pauligin varastoon murtautujat
veivät kahvipaketeista vain autokuvat.

Lapsille suunnattujen keräilykorttien kausi loppui nopeasti 1955.
Ilmeisesti vanhemmat vastustivat vetoavaa markkinointia.

Millaisia ajatuksia Pauligin keräilykuvat sinussa herättivät lapsena?
Entä nykyään?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 30.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Pauligin Paula-tyttö oli aikansa julkkis

Vuonna 1950 ensimmäistä Paula-tyttöä
etsittiin lehti-ilmoituksella:
"Jos olette esiintymiskykyinen,
hyvävartaloinen ja -ryhtinen,
jos luulette omistavanne
ns. filmikasvot ja radioäänen,
ja jos ikänne on 16–30 vuotta,
Teillä on mahdollisuudet tulla
valituksi Paula-tytöksi."

Ensimmäinen Paula-tyttö oli nimeltään Sinikka Kekki.
Paula oli erittäin suosittu 50–60-luvuilla.
Hän oli aikansa julkkis ja korvasi
kuninkaallisten puutteen Suomessa.

70-luvulla avattiin Paula-palvelu.
Puhelimessa ja kirjeitse neuvottiin kuluttajia.
Paula kiersi kaupoissa ja kahviloissa opastamassa.
Paula tunnetaan Sääksmäen kansallispuvusta.
Vuonna 2015 valittiin 19. Paula, Maija Niemi.
Hänellä on uusi tyyli, rempseä ja nuorekas Flora.
Uutta työasua käytetään Sääksmäen puvun rinnalla.
Paulaa ei saa enää tytötellä.
Häntä kutsutaan hyvän kahvin lähettilääksi.

Oletko tavannut Paulan? Kerro lisää.
Onko joku Paula sinusta se ”ainoa oikea Paula-tyttö”?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Peltipurkkeja Peltipurkkeja Peltinen tyhjiöpakkaus eli vakuumipakkaus

Avaruusteollisuus keksi 50-luvulla
tyhjiö- eli vakuumipakkaukset.
Tyhjiöpakkauksesta imetään ilma
ennen kannen sulkemista.
Silloin ylimääräinen happi poistuu
pakkauksen sisältä. 
Näin kahvirasva ei pilaannu.

Onnellinen oli se, jolla oli tuttavia Amerikassa.
Hän sai käteensä tyhjiöpakattua kahvia ennen muita.
Maxwell Housen purkki löytyi usein Amerikan paketeista.

Paulig otti ensimmäisenä käyttöön
ilmatiiviin peltipurkin ja SOK seurasi.
SOK kutsui pakkausmenetelmää
nimellä AAA eli Aito Amerikkalainen
Aromipaahtomenetelmä.

Tiedätkö, miten tyhjiöpakkaus avattiin?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Penkinpainajaiset 1956

Vuonna 1956 noin 5000 abiturienttia
212 yliopistoon johtavasta oppikoulusta
oli viettämässä penkinpainajaisia ympäri Suomea.
Ressulaisten penkinpainajaisriemua Helsingin keskustassa.

Aforismi
Älä anna sen, mitä et osaa tehdä,            
häiritä sitä, mitä osaat tehdä.
               - John Wooden

 

Sitaatti
On hauskaa, kun nuoret napisee:
uus helkkää, vanha rapisee.
 - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5004_2-2.tif

 

Perunannosto

Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956.

Sananlasku
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Kelalla on Kuumat perunat -niminen nettisivu, jossa Kela vastaa mediassa esiin nousseisiin ajankohtaisiin kysymyksiin sosiaaliturvasta.

Kuuma peruna -leikissä osallistujat istuvat piirissä ja ”kuuma peruna” eli hernepussi tai pallo kulkee leikkijältä toiselle,
kunnes perunanetsijä, joka seisoo piirin ulkopuolella kasvot poispäin käännettyinä, huutaa: ”Kuuma peruna!”.
Se, jolla on peruna kädessään, liittyy etsijöihin.
Uusi perunanetsijä valitsee jonkin numeron, johon asti perunanetsijät laskevat yhdessä hiljaisella äänellä ennen kuin huutavat ”Kuuma peruna!”
Leikkiä jatketaan, kunnes viimeinenkin osallistuja on siirtynyt perunanetsijöihin.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif