Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Coca-Cola-auto Coca-Cola-auto Coca-Cola-auto

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

Helsingin olympialaisiin 1952 Hartwall toi markkinoille
maailman ensimmäisen valmiiksi pullotetun long drink -juoman.
Se sisälsi ginin ja greippimehun sekoitusta.
Tarkoituksena oli säästää kisapaikoilla baarihenkilökunnan aikaa,
kun juomia ei tarvinnut sekoittaa erikseen.
Long drink -nimi vaihtui asiakkaiden suussa nopeasti lonkeroksi.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

 

Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta

Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa
eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia
majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle.

Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota.
Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955

 

Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955.
Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys.
Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta.
Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon.
Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho,
jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa.
Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita
ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956
ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958
aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset.
Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla.
Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa,
joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset.
Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia,
Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 20.5.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-2947_9.tif

 

Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita

Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita
aikana, jolloin kaikki pyykit pestiin käsin.
Myös koulussa monilla tytöillä oli esiliina,
ja niitä tehtiin koulukäsitöissä itse.

Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta.
Myös koristeluun käytettiin aikaa.
50-luvulla värikkäät ristipistokuviot ja ketjusilmukat olivat muotia.
Moni emäntä saikin lisäansioita esiliinoja ompelemalla.

Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään,
että vanha esiliina herättää heti mielikuvia kodista, äidistä,
mummosta tai arkipäivän askareista.

Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta,
ja se on suojannut varsinkin vatsassa olevaa lasta.
Esiliinaa onkin pidetty turvan ja suojelun symbolina.
Sanonta ”lähdetään jonkun esiliinaksi”
tarkoittaa, että ollaan jonkun tukena tai suojana.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 79.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Evästauko Sompasaaressa Evästauko Sompasaaressa Evästauko Sompasaaressa

Lapset syömässä eväitä Sompasaaren rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93254, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Fortuna-peli Fortuna-peli Fortuna-peli

Fortuna-peli on suomalainen klassikko.
Sitä on valmistettu vuodesta 1926 lähtien.

Yleisin pelimalli on koivuvanerista valmistettu pöydälle asetettava malli.
Pelilaudassa on erikokoisia nauloilla rajattuja alueita.
Puisella kepillä annetaan vauhtia lasi- tai metallikuulille
ja pisteitä saa sen mukaan, mihin kuula jää.

Fortuna-pelin kehitti jyväskyläläinen kansakoulunopettaja Juho Jussila.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 13.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Harjannostajaiset

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa 
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon
harjannostajaisissa Helsingissä 1956.  

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B

 

Hedelmätiskillä

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä
itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957.
Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif

 

Heinäkuun hellettä 1956

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto.
Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956.

Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

 

Heinäkuun hellettä 1958

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä.
Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt.
Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 1.7.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12539_1.tif

 

Helsingin linja-autoasema

Vuonna 1958 juhannukseen hiljentyvän pääkaupungin ruuhkaisin paikka oli linja-autoasema.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r58-12470_1.tif

 

Helsingin olympiastadion

Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34
luvussa 11. Olympialaiset.

Kuva © Urheilumuseo

 

Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa.

Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko.
Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi
ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi.

Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa.
Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa.
Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli,
joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin.

Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset,
itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus
sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia.
Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä,
joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa.

Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlasku
Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.  (pitkään ja hartaasti)
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

 

Helsinkiläiset nuohoojat

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O

 

Helsinkiläislapsia kadunkulmassa

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla              
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä.                       

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna

 

Herrainmuotia 1958

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Yrjö Taurovaara, Helsingin kaupunginmuseo, Elanto -lehden kuva. FINNA

 

Heteka Heteka Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlasku
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
                

Kuva CCO Outi Mäki     

 

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
joka sisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

------- 

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

Kuva CCO Outi Mäki

 

Hota-pulveri

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.

Hota-mainos:

"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"

Hota-mainos:

"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."

Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Hotelli-ravintola Carlton

Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953.
Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin
johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif

 

Huoltoasema 50-luvulla Huoltoasema 50-luvulla Huoltoasema 50-luvulla

 

Huoltoasemien määrä viisinkertaistui 50-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 73
kappaleessa 19. Henkilöautot.

 

Kuva c  Jussi Kangas / Vapriikin kuva-arkisto

 

Hymypoika ja Hymytyttö

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa
alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia
hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

 

Aforismi
Elannon saat siitä, mitä ansaitset,
mutta elämän saat siitä, mitä annat.

Kuva CC BY 4.0  Outi Mäki

 

Iloiset emaliset kahvipannut

Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla
60-luvun loppupuolelle saakka.
Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin. 

Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla.
Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita
valmistettiin Järvenpään Emalissa.
Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti.
60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua.
Teräs korvasi emalin.

Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle
ja kuvio on nimeltään Primavera.
Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni
ja kuvio on nimeltään Kehrä.
Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla.
Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen.

Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia.
Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa.
Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin.

Millainen on sinun lempikahvipannusi?
Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa?
Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Imuri

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46
kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys.

Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto

 

Iranin lähettiläs Paasikiven ja Kekkosen välissä

Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi,
Iranin (entinen Persia) lähettiläs Fazlollah Nabil
ja ulkoasianministeri Urho Kekkonen juhlallisessa audienssissa,
jossa lähettiläs jätti valtakirjansa (Helsinki 16.9.1954).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2421_3