Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
"Maitotyttöjä"

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää. Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

"Nuori kapinallinen"

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys. Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa. Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu ja se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla  kolmesta lukiolaisesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

14-vuotias kengänkiillottaja

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Aapisia ja lukukirjoja

Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen.
Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja.
Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S.

Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja,
jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin.
Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta
moni muistaa Aamukahvin ääressä -runon alun:

Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?

Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.

Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen,
Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20.

 

Aarniometsä

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlaskuja
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.

- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

 

Afrikan tähti -peli

Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta.
Sen kehitti 19-vuotiaana Kari Mannerla vuonna 1951.
Peliä valmistetaan edelleen.

Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi.
Jokainen pelaaja saa alussa 300 puntaa.
Pelaajat etenevät Afrikan kartalla nopan silmäluvun mukaisesti.

Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa.
Yksi kiekoista on Afrikan tähti, lopuissa on rubiineja, smaragdeja ja
topaaseja, rosvoja ja hevosenkenkiä.
Osa kiekoista on tyhjiä.

Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi
tai maksua vastaan nopeammin.
Lentotie on nopein ja kallein.
Kun pelaaja löytää Afrikan tähden,
hänen pitää viedä se Tangeriin tai Kairoon.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12.

 

Aikakauslehtiä 50-luvulla

Kotiliesi on ilmestynyt vuodesta 1922. Sen irtonumero vuonna 1953 maksoi 60 mk. Kotiliesi sisältää nimensä mukaisesti asiaa kodista, ruoasta, sisustuksesta, perheen arkisista asioista sekä perhejuhlien järjestämisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Kotilieden Kummikerho auttoi vähäosaisia perheitä.

Suomen Kuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1916. Lehti on keskittynyt ajankohtaisiin kotimaan ja ulkomaan tapahtumiin, yhteiskunnallisiin asioihin, talouden ja politiikan aiheisiin sekä kulttuuri-ilmiöihin.

Ensimmäinen Seura ilmestyi 1934. Seura on tuonut julkisuuden henkilöiden elämää lähelle tavallista lukijaa.

50-luvulla Kotiliesi oli selvästi suunnattu perheenemännille, Suomen Kuvalehti virkamiesisännille ja Seura koko perheelle.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 34.

 

Airamin tunnetut termarit

Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla.
Kahvi pysyi lämpimänä termospullossa
tai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa,
joka laitettiin villasukkien sisään.

Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä.
Monella oli salkussaan Airamin termospullo
ja voipaperiin käärittyjä voileipiä.

Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934.
Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa.
Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana.
Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla.
Aluksi korkki oli valmistettu korkkitammesta.
Myöhemmin sen korvasi tiivis muovikorkki.

Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko.

Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana?
Entä kylmän juoman kylmänä?
Onko sinulla muistoja, joihin liittyy Airamin termospullo? Haluatko jakaa sen?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

 

Aitta

Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona.

Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa.

Kuukin se kurkisti aitan takaa, 
kun tulin sinua tapaamaan,
Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit:
”Omasi olen minä ainiaan.”
(laulusta Jos sais kerran reissullansa)

Amalian aittaan se aurinko paistaa

 

Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla
Aku Korhonen

Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959.

Helsinki 5.2.1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Aku Korhonen

Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960).

Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta.

Kasku
  Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä
  eikä yritä olla joku normaali ihminen.
                                             - Per-Ola 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Alennusmyynnissä

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961. Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä, joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Alennusmyynnissä leninkejä

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sananlaskuja
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Alennusmyynti

Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat 1960-luvulla vasta tammikuussa. Näyteikkunassa tarjouksia molemmilla kotimaisilla kielillä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Alli ja Juho Kusti Paasikivi

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Alustaminen

Jauhojen lisäämisen jälkeen juuri aluksi nousee,
mutta laskeutuu sitten alas.
Silloin se on valmista alustettavaksi.

Taikina alustetaan käsin.
Huonosti alustettu taikina kohoaa huonosti,
lässähtää uunissa ja leivän pinta halkeilee.

Pula-aikoina Suomessa lisättiin ruisjauhojen jatkeeksi pettua.
Sitä saatiin männyn jälsi- ja nilakerrosta kuivamalla ja jauhamalla.
Pettu on tutkimuksissa osoittautunut monessa suhteessa
jopa ravintorikkaammaksi kuin kotimaiset viljalajimme.
Se sisältää runsaasti ravintokuitua, rautaa, mangaania ja sinkkiä.
Petussa on myös runsaasti flavonoideja, joilla on positiivisia terveysvaikutuksia.
Se on siis terveellinen elintarvikkeiden raaka-aine.
Petun määrä tuotteessa ei saa kuitenkaan ylittää 25 painoprosenttia.
Liian suurina määrinä se aiheuttaa vatsavaivoja.
Pula-aikoina vaivoja ilmeni.
Siksi petun terveellisyys on tullut monelle suurena yllätyksenä.

Nykyään on myynnissä sekä pettujauhoa
että männyn samoista osista tehtyä terveysjuomaa.

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

 

Ansa Ikonen

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. 

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlaskuja
Kylmä kahvi kaunistaa.
 ...muttei sekään ihmeitä tee.
 ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Apteekin makeiset

Apteekeissa myytiin makeisia. Kuvassa on Apteekin salmiakkia ja Merimiesmälliä.

Salmiakki eli ammoniumkloridi on valkoinen ammoniakin suola. Salmiakkia on myyty apteekeissa jauheena, pastilleina ja nestemäisissä yskänlääkesekoituksissa. Salmiakkimikstuura oli erityisen suosittu yskänlääke 50-luvulle saakka.

Apteekin salmiakin muoto on klassinen vinoneliö, jota nykyään kutsutaan salmiakkikuvioksi. Lahtelainen perheyritys valmistaa edelleen apteekin salmiakkia liikesalaisuutena vaalitulla reseptillä, jossa on ammoniumkloridia niin paljon kuin laki sallii. Lääkehiili värjää apteekin salmiakin mustaksi.

Merimiesmälli on puhdasta 100 % lakritsiuutetta. Lakritsiuutetta saadaan lakritsipensaan puumaisista ja monihaaraisista juurista. Samaa ainetta lisättiin yskänlääkkeisiin. Lakritsi on edelleen tehokas aine moneen vaivaan. Se estää tulehduksia, lievittää ylähengitysteiden ja ruoansulatuksen vaivoja sekä helpottaa liman irtoamista. Tosin se nostaa myös verenpainetta.

Muita apteekin myymiä makeisia olivat rintasokeri ja salmiakkijauho. Rintasokeri oli ruskehtava ja kirkas sokerikide, joka maistui hieman palaneelta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Annosjauheita ja pulveria

Annosjauheiden suosio oli suomalainen ilmiö. Niitä käytettiin melkein joka vaivaan ja usein vähän liikaakin. Muissa pohjoismaissa niitä käytettiin vähemmän. Usein sanottiin: ”Mitä pahemmalta maistuu, sen tehokkaampaa”

Näitä käsin pakattuja pulvereita esiintyi vielä 1970-luvulla. Pulverimassa sekoitettiin yleensä morttelissa huhmareella. Sen jälkeen se punnittiin vaa’alla tai annosteltiin pulverilusikalla pergamiinista taiteltuun kuoreen.

Tavallisimmin pulvereilla hoidettiin yskää, flunssaa, särkyä, kuumetta ja vastavaivoja. Erittäin vahva särkypulveri oli nimensä mukaisesti erittäin vahva, varsinainen särkypulvereiden dynamiitti.

Hota-pulveri tuli markkinoille 1929. Hota-pulveripakkauksen nimi ja intiaanin kuva tulivat Hota-kukasta. Hota oli Etelä-Amerikan intiaanien pyhä kukka. Siitä saatiin guarana-tahnaa, jonka kuivauute oli kuin kofeiinia, mutta tehokkaampaa. Sotien aikana ei tätä saatu, joten jauhe korvattiin kofeiinilla ja kolapensaan siemenistä saadulla kuivauutteella.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Eläinten aiheuttamat vaivat

Kuvassa on Koposen lapamatolääke.
Lapamatolääkkeitä tuli 1900-luvun alkupuolella.
Suomen ensimmäisen lääketehtaan perusti apteekkari Albin Koponen Nurmijärvelle vuonna 1899.
Koposen tunnetuin valmiste oli kotimaisesta alvejuuresta valmistettu Filicin-matolääke.

Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta ja se oli suomalaisten kansantauti aina 1960-luvulle saakka.
SPR:n piiriterveyssisar Alli Vaittinen (Mato-Alli) aloitti 1953 ratkaisevan kampanjan lapamadon häätämiseksi.

1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi:
”Kiusaavatko liikakilot? Jaa ateriasi lapamadon kanssa!”

Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta.

Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 3.

 

Apteekki: Flunssa ja yskä

Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta. Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke. Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa. Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna.

Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi. Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi, vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia.

Loru
Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa.
Siitä ei nouse kun aikain takaa.
Otahan lapseni, lääkettä nauti,
kohta on poissa pipi ja tauti.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

 

Apteekki: Flunssa ja yskä

Kuvassa on flunssa- ja yskänlääkkeitä enimmäkseen 60–70-luvuilta.  Vilustop ja Lentsu olivat tabletteja, samoin Rinasin ja Codesan.
Starin nuhasalvaa voideltiin nenän alueelle. Formol-vanua laitettiin sieraimiin. Lääkevanuja on käytetty myös nenäverenvuodon tyrehdyttämiseen.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Kalanmaksaöljy

Norjalainen liikemies Peter J. Möller perusti yrityksensä vuonna 1854. Kalanmaksaöljy oli sen ensimmäinen ja tunnetuin tuote. Suomessa sitä on myyty vuodesta 1928.

Toisen maailmansodan jälkeen kalanmaksaöljy oli tärkeä ravintolisä, koska monipuolisesta ruoasta oli pula. Suomessa kalanmaksaöljyä annettiin kouluruokailun yhteydessä.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 4.

 

Apteekki: Kamferi

Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke.
Sitä sai vaikka millaisessa muodossa: kamferina, kamferispriinä, kamferitippoina, voiteina ja tabletteina.
Luonnonkamferia saadaan tislaamalla kamferipuun lastuista, synteettistä kamferia tislataan tärpättiöljystä.
Kamferipuu kasvaa Aasiassa, varsinkin Borneossa ja Taiwanissa. Kamferia käytetään edelleen.

Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla.
Tipat nautittiin sisäisesti, sprii ulkoisesti.
Kamferitipoilla kostutettu pumpulituppo toimi ensiapuna myös korvasärkyyn.
Kamferitippojen resepti on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä.

Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen.
Sisäisesti kamferitipat virkistävät sydämen toimintaa ja ehkäisevät alhaisen verenpaineen oireita.
Ulkoisesti sitä käytetään lihaskipuihin, lihasten lämmittämiseen ja rentouttamiseen.
Kamferia käytetään myös avaamaan hengitysteitä höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa.

Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin.
Lapsille tippoja annettiin sokeripalaan tiputettuna.
Kamferitippojen lisäksi tavallisia tippoja olivat Inosemzeffin tipat, Thielemannin tipat
ja Törnrothin vatsantipat. Punaisia tippoja eli Mixtuura simplexiä otettiin flunssaoireisiin.

Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin.

Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri.
Se ja tarkkojen sääntöjen mukaan solmittu solmu antoivat lääkepullolle juhlallisen ulkonäön Pullohattu myös suojasi pulloa ja piti korkin paikallaan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 1.

 

Apteekki: Kauneudenhoito

Böömiläisessä kristallipullossa on ollut belladonnaa. Belladonna on erittäin myrkyllinen koisokasvi. Sen muita nimiä ovat myrkkykoiso ja lemmonmarja.

Belladonnaa käytettiin ennen kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Se on saanut nimensä italian kielen sanoista bella donna, joka tarkoittaa kaunista naista.

Kasvista saadaan ainetta nimeltä atropiini. Sitä käytetään silmäterää laajentamaan silmätutkimuksissa.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Lasipullot ja purkit

Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä. 1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas.

Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi.

Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti)

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  

 

Apteekki: Linimentit

Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä. Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin. Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa.

Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä. Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla), Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti.

Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä. Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin tuntumaan polttavalta tai kihelmöivältä.

Tunnetuimpia linimenttejä oli Sloan’in linimentti. Sitä mainostettiin näin:

”Vaivaako teitä reumatismi?
Lopettakaa tuskanne heti.

Sloan’in Linimenttiä käytetään kaikkialla maailmassa Lihas- ja Hermokipua, Reumatismia, Ischiasta, Lannekipua, venähdyksiä ja Kolauksia vastaan.”

Ote Hota-linimentin reklaamista:

”Iskiakseen HOTA-linimenttiä”

”Heittelehdittekö unettomana vuoteessanne vuoteellanne, kun jalkanne särkee kuin tulessa? Pääsette tuskasta, kun ryhdytte HOTA-hoitoon. HOTA-linimentti vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa ruumiista pahan veren aiheuttajat.”

Hota-linimenttiä tunnetumpi oli Hota-pulveri.

Saatavilla on edelleen Ojan isännän muistolinimenttiä, joka tuoksuu voimakkaalta vanhan ajan linimenttien tapaan. Muistolinimentti on päivitetty versio tunnetun kansanparantajan, Ikaalisten Iso-Röyhiön kylässä asuneen Juho Yli-Ojan kehittämästä linimentistä.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  

 

Apteekki: Lääkehiili

Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa. Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta. Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin.

Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin lääkkeisiin vielä runsaat sata vuotta aiemmin käytetty savupiippuun muodostunut 'korsteenin noki'.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Löysän vatsan hoito

Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla.

Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri. Niitä käytettiin Suomessa vuoteen 1973. Jokaisen apteekin signatuuri oli yksilöllinen, eräänlainen oma mainos.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Vaimon oksentelu hävisi iltapäivällä, samoin mies.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

 

Apteekki: Matkapahoinvointi

Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi ja yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen. Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin.

Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä ja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen.

Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta. Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä, jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen. Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton. Travel-lääke on 60-luvulta.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Neogel-mainos

Liikahappoisuuteen

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Pektylin-mainos

Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste. Näitä valmisteita syntyi apteekkien ja lääketeollisuuden yhteistyö- ja kehityshankkeen tuloksena. Valmisteen resepti suunniteltiin usein yhteisvoimin ja apteekit tekivät sekoituksia itse reseptien perusteella.

Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

Tauti ja rohto  - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon. Sanasto kortteihin.

 

Apteekki: Piristeet

Nämä kofeiinitabletit ovat 50-luvulta. Silloin kofeiinitabletteja pakattiin usein pahvipakkauksiin. Monesta asiasta oli sotien jälkeen puutetta ja myös lääkepakkauksissa käytettiin sitä materiaalia, joka oli saatavana.

Lähes kaikki särky- ja flunssalääkkeet sisälsivät kofeiinia. Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannos aiheuttaa päänsärkyä. Kofeiinitabletteja myydään edelleen, varsinkin opiskelijoille.

Yleinen rauhoittava lääke oli valeriaana eli rohtovirmajuuri. Valeriaanatinktuura oli vahvasti vaikuttava reseptilääke. Valeriaanaa myydään edelleen. Unilääkkeenä käytettiin esimerkiksi bromisuoloja ja meprobamaattia. Unilääkkeiden kauppanimiä olivat Valamin ja Valural. Niitä myytiin 3 tabletin pakkauksissa, koska jotkut käyttivät niitä liikaa. Nykyiset unilääkkeet ovat aivan muita aineita.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: SPR:n ensiapulaukku

Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia. Molempia käytettiin desinfioimiseen.

Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon. Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine. Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka.

Desinfiointiaineita oli erittäin paljon. Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka. Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella. Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”.

Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Suunhoito

Hammaspulveri Tandpulver on vanhempi tuote, muut ovat 70-luvulta. Hammaspulveri sisälsi usein liitujauhetta. Tavallista oli myös jauhettu seepiankuori. Valkoista seepiankuorta kerättiin rannoilta ja kuoret olivat peräisin kaskelottien päästä.

Bocosept-annosjauheella ja Ascoxal T -purutableteilla puhdistettiin suu.  Annosjauhe sekoitettiin pieneen määrään vettä ja purskuteltiin. Purutabletit pureskeltiin hyvin ja syljettiin pois.

Dr. Wernet’s Powder ja Super Wernet ovat jauheita, joilla hammasproteesi kiinnitettiin.

Appelsiininkukkaöljyä käytetään vartaloöljynä. Macassar-öljyä käytettiin ”vahvistamaan ja edistämään hiusten kasvua”.

Apteekkien myymiksi kauneudenhoitotuotteiksi voi myös luokitella kasvojen ihon vaalentamiseen käytetyn valkaisuveden, ruusuveden, auringonkukkaveden ja viiksivahan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  

 

Apteekki: Särkylääkkeitä

Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä. Aikaisemmin apteekkareita kutsuttiinkin pillerinpyörittäjiksi *. 30-luvulla keksittiin tablettikone, joka puristi yhden tabletin kerrallaan. Se oli silloin merkittävä askel lääkevalmistuksessa. Nämä särkylääkepakkaukset ovat 70-luvulta.

Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta, mutta vasta 1897 siitä kehitettiin tehokas lääke Aspirin. Seliran ja Iskial sisältävät myös aspiriinia.

Sananlasku
Aika parantaa haavat.

* Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia, joka pyörittää lehmänlannasta palleroita.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Tippapullot

Tippapullon mekanismi oli kekseliäs, toimiva ja kaunis. Pullossa ja korkissa oli kummassakin puoliväliin ulottuva ura. Kun urat olivat samalla kohdalla, tippa tippui pullon nokasta. Kun urat eivät olleet samalla kohdalla, täsmällisesti hiottu lasi teki pullosta tiiviin.

Moni nestemäinen lääkevalmiste oli vaikea annostella, koska pipettejä ei ollut. Tippapullosta tiputettaessa tipat olivat hyvin samankokoisia, joten voimakkaasti vaikuttavien lääkkeiden annostelu oli turvallista ja helppoa.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa  tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Ummetuksen hoito

Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta. Suklaa oli houkuttelevina paloina tinapaperiin käärittynä. Dulcolax ja Metamucil tulivat myöhemmin. Metamucil on nestettä sitova psylliumin ja dextroosin seos. Vastaavia tuotteita on edelleen markkinoilla.

Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa.

Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa. Ummetusta voi ehkäistä liikkumalla säännöllisesti ja käyttämällä runsaasti kuitupitoisia kasviksia. Nestettä pitää juoda vähintään kaksi litraa joka päivä. Samalla kannattaa välttää ummetusta aiheuttavia ruoka-aineita kuten banaani ja juustot. Lääkärin neuvoja ummetuksen hoitoon on Duodecimin Terveyskirjastossa.

Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

 

Apteekki: Vatsavaivat

Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote. Sitä käytettiin närästykseen, happovaivoihin ja se oli särkylääkkeenä vatsalle hellävaraisempi kuin aspiriini.

Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä. Se oli kuin toffee-karamelli, joka sisälsi happoa neutraloivia suoloja.

Lubric oli ummetuslääke.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Vitamiinit

Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta.

Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa ja se pakattiin tölkkeihin apteekeissa (kuvassa takana keskellä).

Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä. Tunnettuja helmivitamiineja ovat myös Vitol ja Devisol. Hellaksen Jekovit-suklaa oli valkoinen ja makea D-vitamiinivalmiste. RaMaVit tulee sanoista rautaa, maksaa ja vitamiineja.

D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille. A-vitamiinin nimi tulee siitä, että vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla aloitettiin aakkosten ensimmäisestä kirjaimesta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

 

Apteekki: Voiteita eli salvoja

Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva.

Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon,
myös lääkeaineiden välittäjänä ihon kautta.

Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun.

Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin.

Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä.

Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa.
Vaseliinilla suojataan ärtynyttä tai lievästi vahingoittunutta ihoa.
Boorisalva on antiseptinen salva, joka estää haavoja tulehtumasta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 2.

 

Apteekki: Yskä ja käheys

Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen. Se on tehokas aine, jos ääni häviää. Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen. Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois. Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä.

Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat, lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen. Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää. Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa. Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus. Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

 

Asutusta maaseudulla 1940-luvulla

Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Asutustilaa rakennetaan

Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua. Kaivo on saanut renkaansa. Asutustilaa rakennetaan. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Auringonottajia meren rannalla

Kuva on otettu Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210571, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1960.

 

Auringonottajia rannalla

Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella
Uuninsuun rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.

 

Auringonottoa meren rannalla

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla.

Oikealla Jutta Zilliacus,
vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

 

Auringonpimennyksen tarkastelua

15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja.

Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä.

Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Auto: Chrysler

Chrysler 1950-luvulta vai vanhempi?

Oulun automuseon sivustolla on kuvia vanhoista autoista. 

 

Auton kunnostusta

Auton perusteellinen kunnostus menossa.

Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari...

Sananlasku
Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä.     tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu.

 

Coca-Cola-auto

Erityisesti Coca-Colan kuljettamiseen suunnitellun kuorma-auton lastia puretaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa. Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961. Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin, älykänny, palvelunumero,

 

Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.
Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlaskuja
- Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Ensimmäisiä televisiolähetyksiä

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955. Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys. Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta. Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon. Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho, jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa. Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956 ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin. Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958 aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset. Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla. Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa, joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset. Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia, Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Enso-Gutzeitin toimitalo

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka. Rakennus kuvattuna kanavan takaa. Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Esiliina ja ompelutarvikkeita

Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita
aikana, jolloin kaikki pyykit pestiin käsin.
Myös koulussa monilla tytöillä oli esiliina,
ja niitä tehtiin koulukäsitöissä itse.

Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta.
Myös koristeluun käytettiin aikaa.
50-luvulla värikkäät ristipistokuviot ja ketjusilmukat olivat muotia.
Moni emäntä saikin lisäansioita esiliinoja ompelemalla.

Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään,
että vanha esiliina herättää heti mielikuvia kodista, äidistä, mummosta tai arkipäivän askareista.

Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta,
ja se on suojannut varsinkin vatsassa olevaa lasta.
Esiliinaa onkin pidetty turvan ja suojelun symbolina.
Sanonta ”lähdetään jonkun esiliinaksi”
tarkoittaa, että ollaan jonkun tukena tai suojana.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40.

 

Evakkoemäntä arkipuuhissaan

Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä

Emäntä leipoo. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista

Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947, jolloin sanomalehtimiesretkikunta teki tutustumismatkan siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalaan ja Savoon.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Evakkoäiti ja lapset

Evakkoäiti lapsineen. Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlaskuja
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Evästauko Sompasaaressa

Lapset syömässä eväitä Sompasaaren rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93254, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Fortuna-peli

Fortuna-peli on suomalainen klassikko.
Sitä on valmistettu vuodesta 1926 lähtien.

Yleisin pelimalli on koivuvanerista valmistettu pöydälle asetettava malli.
Pelilaudassa on erikokoisia nauloilla rajattuja alueita.
Puisella kepillä annetaan vauhtia lasi- tai metallikuulille
ja pisteitä saa sen mukaan, mihin kuula jää.

Fortuna-pelin kehitti jyväskyläläinen kansakoulunopettaja Juho Jussila.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 13.

 

Georg Ots

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin "Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Halonhakkuutalkoot

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

 

Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri

Entsyymien teho pyykinpesussa on tunnettu jo 1800-luvun alkupuolelta saakka. TEO oli yleissiivousaine ja Burnus enzym pyykinpesuaine.

Mestariliisteri on vesiliukoinen liima tapettien kiinnitykseen. Se on veteen sekoitettava jauhe. Liisteri sopii sanomalehtiaskarteluun. Revittyjä sanomalehtisuikaleita liimataan puhalletun ilmapallon päälle monta kerrosta ja annetaan kuivua. Ilmapallo tyhjennetään ja poistetaan. Kovettuneen sanomalehtipallon työstämistä jatketaan leikkaamalla ja liimaamalla tarvittavia lisäosia. Puolipalloa voi jatkaa naamariksi, amppeliksi, hatuksi/kypäräksi, nuken keinuksi tai astiaksi. Lopputulos maalataan (ja lakataan).

Liistereitä voi keittää itse perunajauhoista, maissijauhoista tai vehnäjauhoista kiisselin reseptillä.

Perunajauholiisteri
Keitä 3dl vettä. Sekoita 4rkl perunajauhoja kylmään vesitilkkaan ja vispaa kuumaan veteen. Nosta kattila seoksen paksuunnuttua heti pois hellalta. Liisteri säilyy jääkaapissa noin viikon.

Vehnäjauholiisteri
Laita kattilaan 1 dl vehnäjauhoja ja 1 dl vettä. Sekoita tasaiseksi. Lisää 2–4 dl vettä ja kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Sammuta liesi. Jäähtynyt liisteri on valmista. Vehnäjauholiisterillä on kiinnitetty tapetteja ja pinkopahveja. Siihen tarkoitukseen liisteriä voi keittää 10 minuuttia.

Koulujen kemian tunneilla valmistetaan joskus liisteriä maissijauhosta.

Kotitekoinen liimapuikko syntyy keitetystä, halkaistusta perunasta. Sitä on käytetty mm. kiiltokuvien liimaamiseen.

Sanastoa: pikaliima, paperiliima, kontaktiliima, kaksikomponenttiliima, yleisliima, puuliima, epoksiliima

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Hannes Kolehmainen

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen" esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948).

Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti. Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Happaneminen

Valmis taikina jätetään happanemaan yön yli.

Penkillä oleva korvo on peitetty valkoisella liinalla.

Kuvan jauhovakka on punottu tuohesta.

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

 

Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

 

Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi, tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

 

Harjannostajaiset

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa 
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon
harjannostajaisissa Helsingissä 1956.  

 

Hedelmätiskillä

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957. Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Heiniä navetan parvella

Heinät ajettiin navetan päädystä toiseen kerrokseen ja pudotettiin talven kuluessa parven lattiassa olleesta luukusta alakertaan lehmille, lampaille ja sioille.

Kuivaamisen rinnalla toinen rehun säilömistapa on ollut AIV-liuos. AIV-rehu on nautakarjan säilörehua. Rehu on saanut nimensä kehittämistyössä mukana olleen Artturi Iivari Virtasen nimikirjaimista. Rehu käsitellään AIV-liuoksella (muurahaishappoa), joka saa aikaan maitohappokäymisen ja rehusta tulee hapanta. AIV-rehua tehdään nurmikasveista, apilasta, ohrasta, kaurasta ja vehnästä.

 

Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
                             

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Heiniä seipäille 2/6

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Heiniä seipäille 3/6

Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962.
Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla

Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Heiniä seipäillä 4/6

Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen.

Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta – usein kuusesta – ja teroitettiin molemmista päistään.
Seipääseen porattiin pari reikää poikittaisia tappeja varten.

Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka.

 

Heiniä seipäillä 5/6
Heiniä seipäillä 6/6

HEINISSÄ KEITTÄMINEN

Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä. Ruoka-aineet pantiin kattilaan, jossa oli tiivis kansi. Kat­tila kuumennettiin hellalla kiehuvaksi ja nostettiin puu­laatikkoon. Laatikko täytettiin heinillä ja laatikon puinen kansi painettiin tii­vi­isti päälle. Näin haudutettiin lihakeittoa, vatkulia ja puuroja. Puuro valmistui 3–4 tunnissa.

 

Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla

Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Heinäkuun hellettä 1956

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto. Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Heinäkuun hellettä 1958

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä. Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt. Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Heinäpellolla
Heinäseipäitä eli kärväitä ladon seinustalla

Nykyään vanhoista heinäseipäistä tehdään taulunkehyksiä, naulakoita ja muita sisustuselementtejä.

Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

 

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

 

Hellekesän riemuja hiekkarannalla

Kuva on otettu Helsingissä Pihlajasaaren hiekkarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211672, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.


 

Helsingin linja-autoasema

Vuonna 1958 juhannukseen hiljentyvän pääkaupungin ruuhkaisin paikka oli linja-autoasema.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Helsingin Tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa.

Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko. Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi.

Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa. Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa. Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli, joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin.

Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset, itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia. Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko. Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä, joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa.

Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlaskuja
Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.  (pitkään ja hartaasti)
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Helsinkiläinen taksikuski

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960.

Huomaa virkalakki

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Helsinkiläiset nuohoojat

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

 

 

Helsinkiläisiä puluja

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kaskuja

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan Romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista
.

 

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 

Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa. Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas, josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.

...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen, kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlaskuja
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
                     

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin, oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen. Hetekoita mainostettiin narinattomina, vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä: toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja (kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö). Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua), joka sisälsi puuvillaa ja villaa. Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

------- 

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte (yleinen vielä 1950-luvulla). Se oli halpaa ja helppo vaihtaa, mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi. Patjantäytteiksi valittiin parhaat, pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet. Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten, että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle. Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi. Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni. Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

 

Hevonen metsätöissä

 

Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Suomenhevonen metsätyössä matka historiasta nykypäivään. Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa.

 

 

Hevonen vetää niittokonetta

Sadonkorjuu alkoi näin 1940-luvulla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla

Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961.
Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Hevosen valjaat

Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, joukossa erilaisia hevosten valjaita.   

Sananlasku
Kerran ne kiesitkin keikahtaa.           Tarkoittaa epäonnistumista               Kuvia kieseistä.

Sanastoa: kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi