Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
 Linja-auto Scania-Vabis  Linja-auto Scania-Vabis Linja-auto Scania-Vabis

Helsingin kaupungilla oli 1950-luvulla käytössään monenmallisia autoja.
Yksi ryhmä oli tämän näköisiä Scania-Vabis -autoja.

Näitä linja-autoja hankittiin 1950-luvun alkupuolella
Helsingin kaupungille 40 kappaletta.
Kuvassa on Scania-Vabis B62 / Helko vuosimalli 1954.
Helsingin kaupungin liikennelaitos 172.

Kasku
Savolaisukko seisoi tien reunassa kilometripylvään kohdalla.
Pylväässä oli numero kolme.
Auto pysähtyi ukon kohdalla ja kuski kysyi: 
- Mihin tästä mahtaa olla tuo kolme kilometriä?
Ukko vilkaisi ympärilleen ja totesi:
- Eiköhän tuo liene ihan joka suuntaan.

Kuva cc Bo Ahlnäs

 

 Peltomaisema Tohmajärvellä  Peltomaisema Tohmajärvellä Peltomaisema Tohmajärvellä

Suomalaisilla pelloilla kasvatetaan leipä- ja rehuviljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä ja rapsia.
Kesantoaikana pelto lepää. Silloin siellä voi kasvaa ohdakkeita ja ruiskaunokkeja.
Nykyään kylvetään kukkapeltoja, joista kuka vain voi käydä poimimassa itselleen kimpun.

  • Oletko sinä kasvattanut perunaa tai juurikkaita?
  • Oletko tehnyt kukkaseppelettä?

Laulu Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu & Sunnuntaiaamuna (On kesän kirkas huomen...)
& Ken on luonut sinitaivaan

LUONTO-kuvapakan kuva numero 38

Lisätietoa mtk.fi > viljely

Kuva CC0 Pixabay Annei Leino

 

"Luonto tyyntyy lepohon, maa jo himmeneepi" "Luonto tyyntyy lepohon, maa jo himmeneepi" "Luonto tyyntyy lepohon, maa jo himmeneepi"

 

Kuva CC0 Pixabay Letgo

 

"Maitotyttöjä"

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta.
Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää.
Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff

 

"Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet..." "Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet..." "Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet..."

 

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

 

"Murheesi suista, ilmasta puista, soi riemuvirsi, tuoksuu jo maa" "Murheesi suista, ilmasta puista, soi riemuvirsi, tuoksuu jo maa" "Murheesi suista, ilmasta puista, soi riemuvirsi, tuoksuu jo maa"

 

Kuva CC0 Pixabay Josef Zenner

 

"Nuori kapinallinen" "Nuori kapinallinen" "Nuori kapinallinen"

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause")
tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys.
Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa.
Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu.
Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta.

Amerikkalainen näyttelijä James Byron Dean (1931 – 1955)
näytteli pääosaa kolmessa Hollywood-elokuvassa:
Eedenistä itään (1955), Nuori kapinallinen (1955) ja Jättiläinen (1956).

Dean harrasti autoilua. Hän mursi niskansa ja kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana
ajaessaan uutta Porscheaan ylinopeutta.

SITAATTI
Unelmoi kuin eläisit ikuisesti. Elä kuin kuolisit tänään.
                                     - James Dean

      Kasku
      Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla.
      - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua?
         Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan.
      - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun!

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif

 

"Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa"

 

Kuva CC0 Pixabay

 

"Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki" "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki" "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki"

 

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

 

100 heinäseivästä 100 heinäseivästä 100 heinäseivästä

 

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

 

14-vuotias kengänkiillottaja

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja.
Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Sananlasku
Työ tekijäänsä neuvoo.
Työ tekijäänsä kiittää.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif

 

Aallokko kutsuu Aallokko kutsuu Aallokko kutsuu

 

Kuva Sirpa Pursiainen

 

Aamu merellä Aamu merellä Aamu merellä

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aamulla rajuilman jälkeen Aamulla rajuilman jälkeen Aamulla rajuilman jälkeen

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Aamusumua Aamusumua Aamusumua

 

Kuva CC0 Pixabay

Aamuvarhaisella soutamaan Aamuvarhaisella soutamaan Aamuvarhaisella soutamaan

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Aapisia ja lukukirjoja

Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen.
Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja.
Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S.

Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja,
jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin.
Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta
monen muistissa on vielä Aamukahvin ääressä runo

Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?

Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.

Kukko:
Kahvi on hyvää – mitä mä kuulen?
Huonolla tuulella, rouvani, luulen.

Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi mitä unissa nähdä sainkaan!

Kukko:
Kerro se mulle, kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.

Kana:
Mull’ oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät, ai, ai, ai!
Rintani haikean haavan sai.

Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta,
eihän se ollut edes totta.

Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.

Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen,
Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Aarniometsä Aarniometsä Aarniometsä

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlasku
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.

- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Afrikan tähti -peli

Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta.
Sen kehitti 19-vuotiaana Kari Mannerla vuonna 1951.
Peliä valmistetaan edelleen.

Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi.
Jokainen pelaaja saa alussa 300 puntaa.
Pelaajat etenevät Afrikan kartalla nopan silmäluvun mukaisesti.

Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa.
Yksi kiekoista on Afrikan tähti, lopuissa on rubiineja, smaragdeja ja
topaaseja, rosvoja ja hevosenkenkiä.
Osa kiekoista on tyhjiä.

Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi
tai maksua vastaan nopeammin.
Lentotie on nopein ja kallein.
Kun pelaaja löytää Afrikan tähden,
hänen pitää viedä se Tangeriin tai Kairoon.

Kymmenet tuhannet suomalaislapset ovat pelanneet Afrikan tähteä
ja kiinnostuneet samalla kaukaisesta maanosasta.
Peli on synnyttänyt positiivisia mielikuvia.
Afrikan tähteä on myyty miljoonia kappaleita.
Se on käännetty yli kuudelletoista kielelle.
Pelistä on tehty myös digitaalinen versio.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Ahkeruuslaatikko

Ahkeruuslaatikko
Alakansakoulun askarteluvälineitä
Lukemisen ja laskemiseen opetteluun.

 

MIRRIT KOULUSSA

Tässä on taulut
ja tässä on sienet,
ja tässä on opissa
ystävät pienet.

Nyt sietäs olla
sukkelat tuumat,
Mirrillä aivan
on korvat kuumat.

Tästäpä tulee
lystikäs juttu:
aa, aa, aa –
se on vanha tuttu.

Mutta sitten se
tuleekin tenä,
voi, sua pikkuinen
nykerönenä!

Mikä ne kaikki
koukerot kummat?
Niin ne on eessä
kuin pilvet tummat.

Alku on hankala,
ahkera voittaa –
kyllähän Missukat
parhaansa koittaa.

Keiltä vain läksy
liukkaasti luistaa,
sille se kukkokin
munia muistaa.

- Immi Hellén. Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
1930. Valistus, Helsinki.

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko,
Napialan Wanha koulu, Janakkala

Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen
kuuluu monen maaseudulla kasvaneen lapsuusmuistoihin.
Nykyään ahomansikkaa kasvatetaan kaupunkipihoissa
maanpeiteperennana ja parvekelaatikoissakin.
Luonnossa se on vähentynyt niin paljon,
ettei siitä enää keitellä mansikkahilloa kuten ennen.  

Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa,
joissa sitä korkeammat kasvit valtaavat alaa.
Se viihtyy kuivahkoissa rinteissä, lehtomaisissa metsissä,
niityillä ja kedoilla.
Mansikka lisääntyy pitkien ja hentojen pintarönsyjen avulla.

Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille
- pienet lapset vielä useammin kuin aikuiset.
He voivat saada mansikasta nokkosrokkoa eli urtikariaa:
iho punottaa ja siinä on pieniä kutisevia näppylöitä.
Jos henkilö on todettu allergiseksi koivun siitepölylle,
on mansikkaa syytä maistaa varovasti ja reaktioita kuulostellen.
Oireisiin annetaan antihistamiinia.

Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan
sekä nesteen poistamiseen.
Mansikassa on C- ja K-vitamiineja ja se on hyvä ummetukseen.

Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin.

Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”
korostaa kotimaarakkautta.

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay