Tutkimustuloksia

Kognitiivinen stimulaatio-ohjelma
Dementoituneen henkilön kognitiivisia kykyjä ja elämänlaatua on voitu kokeellisesti parantaa kognitiivisten stimulaatio-ohjelmien avulla. Esimerkiksi laajassa englantilaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa kokeessa , joka oli sekoitus reaaliorientaatiota ja kognitiivisia harjoituksia (aiheina raha, sanapelit, tämä päivä ja kuuluisat kasvot), teho vastasi koliiniesteraasin estäjällä saatua vaikutusta. Interventioryhmässä kognitiivinen suorituskyky säilyi 50%:lla entisellään, vertailuryhmässä (n = 86) 37%:lla. Elämänlaatu parani hoitoryhmässä ja heikkeni vertailuryhmässä. Interventiolla oli vaikutusta kognitioon, elämänlaatuun, kommunikointiin, käyttäytymiseen, yleiseen toimintakykyyn, depressioon ja levottomuuteen. (Spector A, Thorgrimsen L, Woods B, Royan L, Davies S, Butterworth M & Orrell M 2003. Efficacy of an evidence-based Cognitive stimulation therapy programme for people with dementia: Randomised controlled trial. Journal of Psychiatry, 183: 248-254.)

 

Kognitiivinen harjoittelu
Kognitiivinen eli tiedonkäsittelyä, ajattelua ja havainnointia koskeva harjoittelu on hyödyllistä ainakin lievästi muistisairaille ja terveille henkilöille. Tutkimuksessa, johon osallistui 127 keski-iältään 72-vuotiasta lievästi muistisairasta henkilöä, oli kolme ryhmää:
        1. tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta koskevia harjoituksia 4–5 hengen pienryhmissä 2 tunnin ajan viikoittain 8 viikon ajan
        2. ohjattua toimintaa, jonka tavoitteena psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen
        3. vertailuryhmä, jolle ei ohjattu mitään toimintaa eikä harjoituksia
Ensimmäisessä ryhmässä viivästetty mieleen palauttaminen parani verrattuna kahteen muuhun ryhmään. Vaikutus oli todettavissa vielä puolen vuoden päästä. Myös muististrategioiden käyttö parani tässä ryhmässä kohtalaisen paljon. Keskimmäisessä ryhmässä ei tapahtunut muutoksia. Psyykkisessä hyvinvoinnissa, masennuksessa tai ahdistuneisuudessa ei tapahtunut muutoksia missään ryhmässä.
Belleville, Sylvie; Hudon, Carol; Bier, Nataie; Brodeur, Catherine; Gilbert, Brigitte; Grenier, Sebastien; Ouellet, Merie-Christine; Viscogliosi, Chantal & Gauthier, Serge (2018): MEMO+: efficacy, durability and effect of cognitive training and psychosocial intervention in individuals with mild cognitive impairment. Journal of the American Geriatric Society 2018;66:655–63.

”Koulutuksen ja kognitiivisten haasteiden ajatellaan lisäävän aivojen reservejä ja siten ehkäisevän muistisairautta. Terveiden ikääntyneiden kognitiivisella harjoittelulla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia sille kognition osa-alueelle, jota on harjoiteltu, ja vaikutus säilyy vuosia (lähde). Kognitiivista harjoittelua voidaan tehdä joko kynällä ja paperilla tai tietokoneella. Tyypillisiä harjoitteita ovat esimerkiksi mekaaniset muistin- tai ongelmanratkaisunharjoitukset sekä nopeutta harjoittavat tehtävät. Kognitiivinen harjoittelu ylläpitää päivittäistaitoja, ja ajattelun nopeuden sekä päättelykyvyn harjoittelun havaittiin kuuden vuoden seurannassa myös vähentävän auto-onnettomuuksia (Lähde 1, lähde 2). Muistin lievästä heikkenemisestä kärsivillekin kognitiivisella harjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia (Lähde). Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, voidaanko harjoittelulla ehkäistä muistisairautta.”
Pitkälä, Kaisu & Strandberg, Timo (2018): Sairauksien ehkäisy kannattaa vielä vanhanakin. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2018;134(11):1141-8. 

 

Harrastusten yhteys kognitiivisten kykyjen säilymiseen
Aivotutkija Minna Huotilainen ja toimittaja Leeni Peltonen kertovat pitkäkestoisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin niiden henkilöiden elämäntapaa, joiden muisti, havaintokyky ja tarkkaavaisuus toimivat erinomaisesti vielä yli 80 vuotiaana. Tutkimuksessa nousi esille kolme harrastusta, jotka olivat tyypillisiä näille iäkkäille ihmisille. Ne olivat kortti- ja lautapelit, musiikki (kuorossa laulaminen, bändissä soittaminen, konserttikäynnit ja monenlaiset yhteismusisoinnit) sekä tanssiminen.
Huotilainen, Minna & Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava.

 

Opettavat harrastukset muokkaavat aivoja
Henkisesti haastava toiminta voi muuttaa ihmisen aivojen toimintaa. Tutkimuksessa, johon osallistui kahdenlaisia 60-90-vuotiaita ihmisiä, todettiin että aivotoiminnan suurempaa aktiivisuutta vaatineissa harrastuksissa parani muisti, kehittyi aivojen kyky säännellä toimintaansa ja tehostui koko hermoverkon toiminta. Vain harrastukset, jotka edellyttivät aktiivista oppimista, olivat tässä mielessä merkitsevässä määrin hyödyllisiä. Tällaisia toimia olivat esimerkiksi valokuvaaminen (digitaalikuvaus ja kuvankäsittely) sekä tilkkutöiden kaltaiset tekstiilikäsityöt. Musiikin kuuntelun ja yksinkertaisten pelien pelaamisen vaikutus oli positiivinen, mutta ei niin vahvasti. Toinen tutkimusryhmä harrasti vaativia ja toinen vähemmän vaativia aktiviteetteja. Vähemmän vaativat harrastukset olivat ruuanlaittoa, matkustamista ym. mikä ei vaatinut uuden opettelua. Harrastuksiin käytettiin aikaa keskimäärin 15 tuntia viikossa 14 viikon ajan. Vaikutukset näkyivät vielä vuodenkin kuluttua tutkimukseen osallistumisesta.
McDonough, Ian M. ; Haber, Sara ; Bischof, Gérard N. & Park, Denise C. (2015): The Synapse Project: Engagement in mentally challenging activities enhances neural efficiency. Restorative Neurology and Neuroscience, vol. 33, no. 6, pp. 865-882, 2015.

 

Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksellä on Aivotreenit-hanke (2016-2018), jossa kehitettiin tutkimustietoon pohjautuvia tehtäviä aivojen aktivointiin sekä koulutettiin ohjaajia ajattelumallien muokkaamiseen, ratkaisumallien pohtimiseen ja harjoitettujen taitojen viemiseen arjen elämään. Tehtävät olivat pääasiassa kynä-paperitehtäviä ja niitä tehtiin ohjatusti.

 

Katso 4 minuutin video muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja Finger-tutkimuksesta!

Tietokoneharjoituksista apua muistihäiriöihin
Tiia Ngandu tutki, voidaanko säännöllisillä tietokoneharjoituksilla ennaltaehkäistä ikääntyvien muistiongelmia. Ngandu kehitti tietokoneohjelman, jossa on muistia tukevia harjoitteita. Sitä testattiin noin 1260 koehenkilön FINGER-hankkeessa vuosina 2009-2013. Tutkimukseen osallistuneet olivat noin 70-vuotiaita ihmisiä eripuolelta Suomea. Puolet heistä tekivät tietokoneella noin puolen tunnin muistiharjoituksia vähintään pari kertaa viikossa. Aivojumppa jatkui kahden vuoden ajan. Sen lisäksi potilaat saivat ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua sekä ohjausta sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan. Aivojumppatehtävät olivat yksinkertaisia, mutta ne vaikeutuvat sitä mukaa, mitä paremmin henkilö pärjäsi. Pelien kaltaisissa tehtävissä testataan työmuistia, episodista eli tapahtumiin liittyvää muistia, nopeutta ja toiminnanohjauskykyä. Ne ovat niitä kognition osa-alueita, jotka ikääntymisen myötä yleisimmin heikentyvät. Joukossa oli esimerkiksi perinteinen muistipeli, jossa käännetään kortteja. Yhdessä tehtävässä piti muistaa vaihtelevan pituisista kirjain- ja numerosarjoista neljä viimeistä merkkiä oikeassa järjestyksessä. Lisäksi oli tehtävä, jossa piti tehdä nopeita vaihtelevia päätöksiä, esimerkiksi onko numero pienempi vai isompi tai parillinen vai pariton. Assosiaatioharjoituksessa piti luoda mielikuvia kolmen eri sanan välille, jotta muisti ne myöhemmin saadessaan vihjeenä jonkun sanoista.