Sanataide

Sanataide on kieleen, kirjoittamiseen, lukemiseen ja luetun tai kerrotun kuuntelemiseen liittyvää taiteellista tai arkista ilmaisua ja kokemista. Se voi virittää mielikuvitusta ja luovuutta ja tarjota  elämään paljon sisältöä, joka on täysin riippumatonta fyysisestä kunnosta ja monista taidoista. Sanoilla, ajatuksilla ja lauseilla leikkiminen kuuluu myös sanataiteen piiriin. Samoin jutut ja tarinat, vitsit, aforismit, näytelmät, kuunnelmat, kirjallisuuden tekeminen ja siitä nauttiminen, riimittäminen. Sanataiteeseen voi yhdistää kuvataidetta, musiikkia ja teatteri-ilmaisua.

Yhteiset lukuhetket virkistävät ja piristävät, rauhoittavat ja rentouttavat, rohkaisevat jakamaan omia kokemuksia ja muistoja sekä kannustavat esittämään omia mielipiteitä. Joitakin ääneen luettaviksi sopivia kirjoja

 

Tarinat
Tässä yksinkertainen kaava, jolla voi rakentaa tarinan:
1) Olipa kerran...
2) Joka päivä...
3) Eräänä päivänä...
4) Siitä seurasi että...
5) Siitä seurasi että...
6) Siitä seurasi että...
7) Lopulta...
8) Tämän tarinan opetus oli...
Tarinan kertaaminen ulkomuistista käy muistijumpasta.
(Luukkonen 2014. Taulukko 1 – Satukaava – Sovellus Kenn Adamssin harjoitteesta Story Spine (Adams 2013.))

 

Lukutukitoiminta
Lukutuki on henkilö, jonka tehtävänä on auttaa lukemisessa. Lukutuki tekee yhteistyötä kirjaston kanssa ja avustaa kirjaston käytössä. Selkokeskus kurssittaa lukutukia ja ääneenlukijoita. Lukutukitoiminnasta on kirja Lukutuen käsikirja.  

Lahjoita lukuhetki -palvelupolku kirjastoille.

 

Vuodenkiertoon sijoittuvia kirjallisuuteen ja sanataiteeseen liityviä päiviä
Nämä ovat hyviä päiviä lempikirjanäyttelyn järjestämiseen.

5.2. Runebergin päivä (ks. Vuodenajat/Talvi)
8.2. Lainan päivä   (ks. Vuodenajat/Talvi) on kirjastojen nimikkopäivä
28.2. Kalevalan päivä Sanaristikot (ks. Vuodenajat/Talvi)
21.3. Maailman runouden päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
9.4. Agrikolan ja suomenkielen päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
18.4. Maailman kulttuuriperinnön ja Suomen aforismipäivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
10.10 Aleksis Kiven päivä
Marraskuun toinen viikko on Pohjoismainen kirjastoviikko  (ks. Vuodenajat/Syksy)

Sananlaskut
Suomalaisia sananlaskuja. Tulosta  100 suomalaista sananlaskua ja 126 sananlaskua lisää.
Wanhan ajan virikekorttikirjaset -kokoelma sisältää kolme kierreselkäistä, pientä kirjasta: 80 suomalaista sananlaskua, 80 suomalaista arvotusta sekä 80 suomalaista vertausta (Ukinkontti).

Aforismit
Asiaa aforismeista

Marjo Mäyrä on koonnut pelikorttien kokoiset Voimalausekortit (48kpl), joita voi käyttää kannustimina, keskustelun avaajina  ja posiivisuuteen virittäjinä. Käyttövinkkejä. Kortit sopivat henkilöille, joilla on hyvä näkö eikä hahmottamisessa ongelmia.

 

Runot

Runosto on harrastelijavoimin ylläpidetty sivusto, joka sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa: Aleksis Kiveä, Eino Leinoa, Kanteletarta, Saima Harmajaa.
Hoivakodin asukkaiden lausahduksia voi pitkältä ajalta kerätä talteen paperille ja koostaa niistä yhteiseen tapahtumaan tai juhlaan runon.

Kollektiivinen runo syntyy, kun kokoontumisen lopuksi, ikään kuin päiväkirjaksi tapaamisen tunnelmista ja tapahtumista kukin ryhmäläinen sanoo vuorollaan jotain, mitä on jäänyt tästä päivästä mieleen. Ryhmän ohjaaja kirjaa sanoja ja lyhyitä lauseita ylös paperille. Nämä lauseet ja sanat muodostavat runon siinä järjestyksessä ja muodossa, kuin ne on kirjoitettu. Kahdentoista ohjatun Ystäväpiirin jälkeen kootaan nämä runot kuvien kera yksiin kansiin, ja jokainen ryhmän jäsen saa kirjan muistoksi yhdessä kuljetusta matkasta. Esimerkki Ystäväpiiri-ryhmästä (ohjaajana Outi Korkalainen):

Päivän tunnelmia 
Tänään oli mukavaa.
Musisoitiin,
alkoi tanssijalkaa vipattaa.
Puhuttiin tulevasta retkestä,
minua alkoi jännittää.
Taas sai nauraa murheet ja vaivat pois.
Ystävältä sain vielä halauksen.
Nyt on hyvä näin.

Muista, että laulujen sanatkin ovat runoutta, laulurunoutta.
Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokannasta voi etsiä runoja haluamistaan aiheista.
Sanataideyhdistys Yöstäjän runorobotilla voi tehdä haikuja.
Sanariihen runokortit ovat syntyneet yhteistyössä muistisairaiden kanssa: 20 lyhyttä runoa värillisillä korteilla isolla fontilla sekä ideaopas, jonka avulla voi kuka tahansa toteuttaa erilaisia runotuokioita pienryhmässä tai kahdestaan oman läheisen kanssa.


Tarinakarusellin sanataiteiluun innostavat Runoratsu-pelikortit sisältävät viisi eriaiheista korttipakkaa (yhteensä 140 korttia), peliohjeen ja runokaavan. Korttien avulla tuotetaan ja jaetaan tekstiä, josta luodaan runoja. Korttien tuella tutustutaan kanssapelaajiin, tempaudutaan oman elämäntarinan pyörteisiin, inspiroidutaan valokuvista ja runoillaan joko runokaavojen tuella tai vapaasti. Kortit sopivat myös ikäpolvien yhteiseen käyttöön kaikille luku- ja kirjoitustaitoisille - avustettuna myös lukemaan opetteleville sekä niille, joille kirjoittaminen tuottaa haasteita. Tarinakarusellin runogeneraattorilla voi rakentaa omaelämäkerrallisia runoja.

Korvarunot ovat Turun Sanataideyhdistyksen kehittämä menetelmä, jossa runo tehdään kahdestaan tai pienessä ryhmässä. Valitaan aihe, esimerkiksi lapsuusmuisto. Sanataiteilija (ohjaaja) esittää kysymyksiä, johdattelee ja kirjaa vanhuksen puheen muistiin sanasta sanaan. Teksti ryhmitellään uudelleen runoksi. Tarkemmin Anu Taivaisen ja Helena Malmivirran kirjassa Hymykuopat sivulla 4.

Ollaranta, Jorma (2009): runokokoelma Poimintoja polun varrelta, RUNOVERSO.  Sisältää runoja ja riimejä arkeen ja juhlaan sekä merkkihenkilöarvoituksia mm. kuuluisista suomalaisista säveltäjistä, kuvataiteilijoista ja kirjailijoista.

Kahdesti lapsi - runoja. Myyryläinen Marja, Skripta-kustannus 2001

 

Kuunnelmien tekeminen

Kuunnelmien tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, koska on niin paljon laitteita, joilla voi tallentaa ääntä. Äänitehosteita on helppo löytää netistä ja niitä voi kehitellä kotoa löytyvillä tavaroilla, mikään ei mene pilalle eikä toiminta maksa mitään. Vanhat kansansadut ja hölmöläistarinat sopivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen ja erilaisista ääniongelmista on vain hyötyä roolijakoa tehtäessä. Valmiit satukuunnelmat voi lahjoittaa lapsenlapsille ja päiväkodeille tai laittaa ladattavaksi hoivakodin nettisivulta.

 

E-kirjat eli sähköiset kirjat

Tietoa e-kirjoista ja niiden lukulaitteista löytyy sähköinenkirja.fi-sivustolta. Joistakin kirjastoista on saatavana lainaan sekä sähköisiä kirjoja että niiden lukulaitteita (mm. Espoo, Turku). Sähköisiä kirjoja voi lainata myös omalle päätelaitteelle, joka voi olla varsinaisen lukulaitteen lisäksi esimerkiksi tietokone. Lukulaitteen voi kiinnittää nivel- tai joustovarrella pöydän tai sängyn reunaan sopivaan asentoon (kuva).

 

Murteet
Oma murre liittyy ihmisen identiteettiin. Mukava keskustelu samaa murretta puhuvien kesken voi luoda voimaannuttavan osallisuuden tunteen. Suomen murteet (linkki ääninäytteisiin sivun vasemmassa reunassa)

 

Alkusanat
Alkusanojen avulla voidaan selittää periaatteessa kaikkien maailman kielten kaikki sanat ja asiat. Alkusanoja ovat mm. minä, sinä, tietää, tahtoa, tuntea, ajatella, hyvä, paha, iso, pieni, sama, osa, lähellä, kaukana, ehkä, jos, ei. Yhteensä alkusanoja on vain noin 60–70 kappaletta (suomenkieliset alkusanat). Niitä itseään ei voi määritellä enää sen yksinkertaisemmin, joten ne ovat kuin luonnontieteiden alkuaineet. Alkusanat voidaan löytää kaikista luonnollisista kielistä ja kaikkien sanojen merkitykset voidaan palauttaa alkusanoihin. Ne ovat ajattelun yksiköitä.