Vinkit

Laulujen sanoja ja aiheita

Tampereen kirjasto on koonnut sivuilleen ammattiaiheisia lauluja.

Lauluja, joissa esiintyy naisen nimi (alkukirjaimet A-L) ja (alkukirjaimet M-Ö), on koonnut Jari J. Marjanen.

Ulrika Juselius on koonnut lauluja mm. Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja-kirjasta (WSOY, 1924) sekä useista muista tunnetuista, vanhoista laulukirjoista sivustolle Kotikirjaston uumenista. Sivustolta löytyy satojen laulujen luettelo aakkosjärjestyksessä nimien ja alkusanojen mukaan sekä näistä linkit itse laulujen sanoihin. Lisäksi löytyy tyttöjen lauluja ja poikien lauluja.

Teijo Pöyhönen on koonnut nettiin kaksi isotekstistä, vapaasti tulostettavaa laulumonistetta Kansan lauluhetki 1 (23 laulua) ja Kansan lauluhetki 2 (21 laulua). Kappaleiden nuotit löytyvät teoksesta Uusi Kultainen laulukirja. 

Kotiseutulauluja Pohjois-Pohjanmaalta

Sähköinen nuotillinen virsikirja sekä tietoja virsistä, niiden sanoittajista ja säveltäjistä sekä vuodenkiertoon sopivista virsistä.

Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ylläpitää yhdessä Musiikkikustantajien kanssa Internetissä laulunsanojen välityspalvelua. Sieltä löytyy sekä sanoituksia että tarvittaessa niiden kopiointiluvat suoraan omaan sähköpostiosoitteeseen.

Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO on tuottanut vuodenaikoihin liittyviä musiikki- ja tarinatuokioita ikäihmisille. VirkistysVERSO. WS Bookwell Oy, Porvoo. Kevään aika (2007), Kesän aika (2007), Syksyn aika 2009) sekä Talven aika (2009).

Sibelius-Akatemia ylläpitää Laura-tietokantaa klassisen musiikin lauluteksteistä (runoilijat, suomentajat, säveltäjät, tekstien alkuperäiskielet). Voit etsiä runoja myös laulun alkusanojen mukaan ym. Täältä löytyy haasteellisia tietokilpailukysymyksiä ja omaperäisiä tekstejä onnittelukortteihin.

Laulutaulut on musiikkiterapeutti Terhi Lehtovaaran kehittämä menetelmä, jossa käytetään mattalaminoituja A4-kokoisia laulukortteja. Toiselta puolelta korttia löytyy laulun sanat ja toiselta puolelta lauluun liittyvä kuva. Sanat ja kuvat toimivat keskustelun ja laulamisen tukena kahdenkeskisissä tuokioissa. Mieluinen laulukortti on mahdollista säilyttää esim. yöpöydällä tai pienenä tauluna oman huoneen seinällä, mistä se on helposti otettavissa esille, kun pieneen lauluhetkeen on taas mahdollisuus.  Laminointi lisää käsittelykestoa. Korttia voidaan käyttää myös ilman laulua esim. keskustelemalla kuvasta sekä lukemalla ja muistelemalla sanoja. Laulutauluja voi hyvin käyttää myös pienen ryhmän kanssa. Laulutauluja on saatavana valmiina, mutta niitä voi myös tehdä itse. Kuvan voi tehdä piirtäen, maalaten, valokuvaten tai lehdestä leikaten. Muidenkin laulamisen tukena käytettävien korttien ja taulujen tekemisestä on vinkkejä Papunetissa.

Ruokolahtelainen F.O. Virtasen perinneyhdistys on tuottanut vanhoihin kansakoululauluihin pohjautuvan nuotillisen laulukirjan Tiedän paikan armahan (kuva>). Kirjan kuvitus on Rudolf Koivun satukirjoista. luettelo lauluista

 

Tallennettuja lauluja ja säestyksiä

Tiedän paikan armahan -laulukirjaan kuuluu kaksi CD:tä. Toisella CD:llä noin sata koululaista laulaa kirjan sisältämiä perinteisiä lastenlauluja ja toisella CD:llä on samat laulut soitettuna, säestyksenä.  luettelo lauluista

Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -hankkeen tuottaman laulukirjan kaksi uutta laulua Laulun mahti ja Voi tuota muistia löytyvät YouTubesta.

Tammen isolla kirjainkoolla painettu ja nostalgisesti kuvitettu Ikivihreä soiva laulukirja (2015) sisältää 50 kansanlaulua, tuttua viihdelaulua, isänmaallista laulua ja hengellistä laulua. Säestykset soivat kirjan nappia painamalla. Kuulokeliitännällä musiikkia voi soittaa kaiuttimista isommallekin joukolle.

Positiivarit on kustantanut 26 Sinun vuotesi -muistelukirjaa alkaen vuodesta 1941. Kuhunkin kirjaan liittyy saman vuoden musiikki-CD nimellä Teinivuosiesi suomihitit. Esim. vuosi 1941 mm. Laila Kinnunen, Olavi Virta, Tapio Rautavaara, Johnny Forsell, Lasse Liemola ja Vieno Kekkonen.

Kansalliskirjaston digitoitujen äänitteiden tietokanta Raita sisältää kotimaisia äänitteitä vuosilta 1901-1961. Netissä niistä on kuunneltavissa 302 tekijänoikeusvapaata kappaletta ja loput 5 000 kpl musiikkikirjaston tiloissa Helsingissä. Äänitteen suoja-aika on Suomessa 50 vuotta julkaisusta. Sanoittajien, säveltäjien ja sovittajien tekijänoikeudet ovat voimassa vielä 70 vuotta asianomaisen henkilön kuoleman jälkeen.

Vanhusten Ystävät ry on koonnut Joulun lumoa -paketin, joka sisältää 102 joululaulua ikäihmisille sopiviksi yhteislauluksi sovitettuna ja laulettuna. Viiden cd:n lisäksi pakettiin kuuluu tukevat, isotekstiset lauluvihkoset ja opas yhteislauluhetken vetäjän avuksi. Oppaassa on laulujen sanojen lisäksi tietoa laulujen tekijöistä sekä joulun perinteistä.

Kaj Chydenius ja Pauli Ylitalo ovat tehneet Kotiseudun laulun, jota käytetään Suomen Kotiseutuliiton ja sen jäsenjärjestöjen tilaisuuksissa. Oulaisten Nuorisokuoron esittämänä se löytyy YouTubesta sanoineen. Videon avulla laulu on helppo opetella.

Muistojen lähteellä -cd-levy on tehty Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -musiikkikerhossa 2013. Cd-levyllä on tuttuja kansanlauluja sekä kaksi uutta kappaletta. Levy sopii yhteislaulujen taustalle.

Luterilaisia virsiä -kirjan laulujen ensimmäiset säkeistöt ovat netissä kuunneltavissa ja harjoiteltavissa.

 

Oppaita musiikkituokioiden ohjaamiseen

Eläkeliiton TunneMusiikki -opas antaa vinkkejä ikääntyneiden ja heikkoaististen musiikkitoimintaan (sis. 2 CD:tä). Kirjan ohjeet sopivat myös näkö- ja kuulovammaisille. Eläkeliiton toinen opas Sävel soikoon − Musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan kertoo musiikin käyttämisestä vapaaehtois- ja ryhmätoiminnassa (sis. CD). Oppaan ovat tehneet  Riina Lilja, Jennie Lillandt, Altti Rannikko ja Ava Numminen.

Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -hanke tuotti musiikkituokioiden ohjaajan oppaan sekä tutkimusraportin.

Raija Tynin opinnäytetyö Musiikki auttaa surussa (2012) tarkastelee musiikin auttavaa voimaa surutyön eri vaiheissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Musiikin koulutusohjelma.

 

Painettuja laulukirjoja

  • Ukinkontin Lauletaan yhdessä -lauluvihko on kierreselkäinen ja isotekstinen. Käytön tueksi on tehty CD, joka sisältää 16 tuttua entisaikojen iskelmää ja kansanlaulua. Levyllä on selkeä pianosäestys sekä laulu.
  • VirkistysVerson laulukirja sisältää vuodenaikojen mukaan jaoteltuja suomalaisia kansanlauluja ja laulusävelmiä, viihdelauluja, isänmaallisia lauluja, maakuntalauluja sekä hengellisiä lauluja. Sovituksissa on huomioitu matalampi laulukorkeus.
  • Musiikkipalvelu Ikäheimo on tuottanut Selkolaulukirjan. Säestäjän selkolaulukirjassa on samat laulut, mutta lisäksi helpot sointumerkit säestämistä varten. Sävelalat on valittu niin, että kaikkien on helppo laulaa mukana. Kaikki laulujen säkeistöt on soinnutettu, joten säestäjänkin on helppo osallistua koko laulun laulamiseen.
  • Kultainen laulukirja (F-Kustannus) sisältää 400 laulun sanat, melodiat ja soinnut, sisällysluettelo.
  • Leskelä Timo (toim. 2011): Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta. Tammi. Kirja sisältää kolmesataa suosittua lastenlaulua, kansanlaulua, isänmaallista laulua ja joululaulua nuotteineen ja sanoituksineen. Laulut on varustettu helpoilla sointumerkeillä. Kuvituksena on kansakoulusta tuttuja, tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden laatimia opetustauluja.
  • Leskelä Timo (toim. 2009): Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään. Tammi. Lähes 300 rakastetuinta koululaulua viime vuosikymmeniltä. Kirjassa on nostalginen, koulujen mustavalkoisista arkistovalokuvista koottu kuvitus sekä cd, jossa on pianosäestys osalle lauluista.
  • Teijo Pöyhösen kokoamassa Laulun sankarit -kokoelmassa on 42 laulua. Isossa ja pienessä vihkossa on samat sisällöt, mutta isommassa on säestystä varten sointumerkit.

 

Ystäväpiiri-ohjaajien   Musiikki-ideoita

 

Äänen huoltoa
Äänitreeni

 

Vinkki pianon omistajalle, joka asuntonsa ahtauden, kerrostalossa asumisen tai muun syyn vuoksi tarvitsee pianolle säilytyspaikkaa: sopiva tila saattaa löytyä hoivakodista tai palvelutalosta. Tilavuokraksi sopii musisointi tai yhteislaulujen säestäminen silloin tällöin.

 

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) on luonut nettiin vapaasti ladattavan ja käytettävän Moniaistisen keittokirjan. Sieltä löytyy mm. virikevinkki Miltä ruoka kuullostaa ja musiikki maistuu (s. 15). Kolmevuotisen KUMURU-projektin tavoitteena oli tuottaa "KUlttuuri, MUsiikki ja RUoka" -teemasta uutta tutkimusta ja uusia tapahtuma-aihioita.