Terveys

Terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat elintavat ja tottumukset, kuten ravinto, liikunta, uni ja lepo, ihmissuhteet ja tunteet sekä harrastukset ja luovuuden käyttö. Tälle sivulle kootaan vinkkejä ja linkkejä keskustelun pohjaksi sekä oman ja läheisen terveyden vaalimiseen. Sairauksien hoitamisessa tulee noudattaa terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää Toimintakyky-sivustoa, jonne on koottu monipuolisesti tietoa toimintakyvystä. Omahoitopolut on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama palvelu, joka tarjoaa tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja testejä valtimosairauksista, toimintakyvystä, päihteistä ja mielenterveydestä. 

Miehen huoltokirja sisältää painavaa asiaa pilke silmäkulmassa. Huoltokirjan avulla voi pohtia omaa terveyttä ja hyvinvointia. Se sopii niin ryhmäkäyttöön kuin yksilölliseen ohjaukseen. Huoltokirjan voi antaa myös kotitehtäväksi tapaamisten välillä. Vastauksista nousseet keskustelualoitteet otetaan puheeksi ryhmässä tai kahden kesken. (Käyttöohje) Tulosta väritettäviä kuvia terveys-teemasta.

TerveysInfo on UKK-instituutin ylläpitämä terveysaineistojen tietokanta ja hakupalvelu, joka sisältää tietoja Suomessa saatavilla olevasta, yleisölle suunnatuista terveyden edistämisaineistoista. Se sisältää tietoja noin 200 eri tuottajan valmistamista aineistoista.

 

Ruoka                                                                                       Vahvikkeen ruokakuvia     

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on koostanut monipuolista tietoa antavat ravitsemussuositukset. Niistä saa tietoa laihtumisesta ja lihomisesta, nestetasapainosta, ummetuksesta, erityisruokavalioista, vitamiineista, ravitsemushoidosta, ruokakolmiosta, ravinnon merkityksestä lihasvoimalle jne. Suositukset koskevat sekä itsenäisesti asuvia iäkkäitä ihmisiä että kuntonsa vuoksi hoitokodeissa tai sairaaloissa olevia - kuin myös niissä työskenteleviä ammattilaisia.

Kuluttajaliitolla on Syö hyvää-materiaalipankki, josta löytyy tietoa terveellisestä ruuasta, lisäaineista, lautasmallista, tuotevertailuja jne. Kasvisten ravintosisällöistä löytyy tietoa Kotimaiset kasvikset ry:n sivustolta; samoin kasvisten vaikutuksesta terveyteen ja kasvispitoisia ruokaohjeita. Finelistä löytyy tarkkaa tietoa siitä, minkä verran kutakin ravintoainetta olisi hyvä saada ja mistä ruuista niitä saa. Ruuan lisäksi veden laadulla ja määrällä on iso vaikutus. Juo vähintään 1,5 litraa vettä päivittäin.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry edistää ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ravitsemuksen, liikunnan ja sosiaalisen toiminnan avulla. Yhdistyksen Voimaa ruuasta -sivustolla kerrotaan ikääntyneen ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tutustu Voimaa ruuasta -lehtiin, eri sairauksiin sopiviin ruokavalioihin ja tutkimustuloksiin ruuan vaikutuksista. 

Suomi syö ja juo -hanke avasi museoiden valokuvakokoelmia kaikkien käyttöön (sulje mainos rastista, klikkaa ensimmäinen kuva suureksi ja kelaa nuolilla): joulu, makkaran ja leivän tekoa, happaman leivän teko,

Hyviä ravitsemukseen liittyviä kirjoja.

Ikäpolvien yhteisiä ruokaan ja liikuntaan liittyviä tapahtumia

  • marja- ja sieniretket metsään
  • leivonta-, ruuanlaitto- ja säilömistyöpajat
  • perinneruokapäivät, jossa ruokia maistellaan ja ikäihmiset kertovat lapsuutensa ruokailutavoista ja ruoan valmistuksesta
  • viljelypalstat ja -laarit
  • siivous-, kohennus- ja korjaamistapahtumat
  • talkoopäivät, joissa lapset auttavat ikäihmisiä pihatöissä tai ulkoilussa, käyvät kaupassa tai pitävät muuten seuraa

Yhteistyötä näiden tapahtumien järjestämisessä voivat tehdä järjestöt, kylä-, kaupunginosa- ja asukasyhdistykset, päiväkodit, koulut, palvelutalot, kunnan senioritoiminta ja yritykset.

 

Liikunta

Liikunta, terveys ja toimintakyky kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin. Kohonneen verenpaineen samoin kuin veren rasva-aineiden (kolesteroli, triglyseridit) häiriöiden eli dyslipidemioiden hoidossa liikunta- ja ruokavaliotottumusten muutokset ovat keskeinen osa hoitoa (tarkemmin Duodecim). Liikunnasta Vahvikkeen Liikunta-osiossa ja Ikäinstituutin sivustolla.
Niveliin liittyvää monipuolista tietoa sekä asiantuntijoiden luentotallenteita on Nivelyhdistyksen sivustolla.

 

Muisti
Suomella on kansallinen muistiohjelma, jonka tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Siinä kuvataan tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi, tavoitteet muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikea-aikaisen tuen ja palvelujen turvaavasta tuki- ja palvelujärjestelmästä ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä toimeenpanosuunnitelma (vastuutahot, aikataulu) vuosille 2012 - 2020. Muistiliiton yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa julkaisema raportti Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi on osa Kansallisen muistiohjelman toimeenpanoa ja se tuottaa osaltaan tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta.

Muistin toiminnasta ja harjoituttamisesta saa tietoa ja materiaalia näiltä tahoilta: Muistiasiantuntijat, Muistiliitto ja sen paikalliset yhdistykset ympäri Suomen sekä Papunetti ja Aivohuoltamo. Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys suojaavat muistisairauksilta. Muistia voi harjoituttaa kuten lihaksia. Tästä vinkkejä Vahvikkeen Aivojumppa-osiossa. Muistiliitto on koonnut muistin käyttö- ja huolto-ohjeet sekä aivoterveellisiä kulttuurisuosituksia kulttuuriuntuvikoille, taiteentuntijoille ja  muistisairaille ihmisille.

Muistisairaiden ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia ja toimintakykyä parannetaan viereisessä kuvassa näkyvillä toimenpiteillä (Ulla Eloniemi-Sulkava, 2011). Klikkaa suureksi. Muistiliiton mukaan "mielekäs, mukava ja eläväinen arki on parasta mahdollista kuntoutusta, sillä aivoja ja muistia hellii kaikenlainen mukavalta tuntuva ja sopivan haasteellinen tekeminen, joka tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia" (kuntoutusopas). Laki velvoittaa tekemään  muistisairauteen sairastuneelle kirjallisen, henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman.

 

Selkä ja ryhti

Suomen Selkäliitto tuottaa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa oppaita selänhoitoon eri elämäntilanteissa. Oppaita voi tulostaa. Duodecim Terveyskirjastossa tietoa osteoporoosista ja sen ehkäisystä. 

 

Uni

Aivot tarvitsevat syvää unta paitsi lepoon myös opitun tiedon ja kokemusten muistiin siirtämiseen. Unenpuute eli unideprivaatio vaikuttaa muistiin ja mielialaan. Syvä uni on tärkeää varsinkin aivojen otsalohkon toiminnalle, sillä se säätelee toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, ennakointia ja tarkkaavaisuutta. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on koonnut tärkeää tietoa unen ja terveyden yhteyksistä. Selkäliiton sivustolta voi tulostaa vihkon Nukkumisergonomian kartoitus ja -opas (sivut 1-6). Duodecim Terveyskirjastossa on hyviä neuvoja unettomuuteen. Pitkään jatkunut univaje on yhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin ja jopa kohonneeseen diabetes-, ylipaino- ja depressioriskiin. YLE Areenassa on 11 min haastattelu sarjassa Aivot - tärkein pääomasi: Unettomuus on monen sairauden takana. Haastattelu paljastaa, että unettomuus on monien kroonisten sairauksien iso riskitekijä. Käytännöllisiä ohjeita, harjoituksia ja esimerkkejä unettomuuden pelosta vapautumiseen, nukkumista vaikeuttavista ajattelumalleista ja tunteista irrottautumiseen sekä itsetuntoa, elämänhalua ja tyyneyttä lisäävien toimintatapojen omaksumiseen löytyy kirjasta Pihl, Susan & Aronen, Anna-Mari (2015): Unentaidot - Löydä uni ilman lääkkeitä. Duodecim. Saatavana myös e-kirjana. Käypä hoito -suositus antaa paljon aineistoa unettomuuden pohdintaan ja siitä keskustelemiseen. Ulkoilma lisää unen laatua ja määrää, vaikkei ulkona liikuttaisi.

 

Tunteet ja mieliala

Myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus hyvinvoinnin kokemukseen. Mielihyvähormoonien (endorfiini, oksitosiini, dopamiini) tuotantoon voi vaikuttaa itse. Elimistön saa tuottamaan endorfiinia kuuntelemalla mieluisaa musiikkia, liikunnalla ja nauramalla. Myös suklaa lisää elimistössä endorfiinia. Endorfiini lievittää kipua. Oksitosiini liittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja sitä erittyy halatessa ja helliessä. Oksitosiini vähentää masennusta, ahdistusta ja stressiä. Myös karvaisen lemmikin halaaminen heruttaa ihmisen kehossa oksitosiinia. Eläinten terveysvaikutuksista lisää Vahvikkeen Luonto-osiossa. Kehon dopamiinitasoa voi kohottaa syömällä hyvin, kuuntelemalla hyvän konsertin, tanssimalla ja tekemällä muuta itselle mieluisaa. Kiinnostavan ja mukaansa tempaavan pelin pelaaminen saattaa lisätä dopamiinia jopa niin voimakkasti, että syntyy addiktio. Siitä ei ole mitään haittaa, ellei häiritse muuta elämää.

Tunteet voivat aiheuttaa kehossa voimakkaita tuntemuksia. Tunteet voivat puristaa rintaa, salvata hengitystä, rentouttaa tai lämmittää koko kehoa, lamauttaa toimintakykyä. Nauraminen on erityisen rentouttavaa. Siihen kannattaa etsiä syitä. Tee asioita, jotka tuottavat mielihyvää, sekä isoja että pieniä. Kuuntele ja katsele lempiohjelmiasi, käytä puhelinta seurustellaksesi mukavien ihmisten kanssa, kutsu puhekaveria kahville, valmista lempiruokaasi, osta jotain pientä piristävää, auta kaveria ja aiheuta hyvää mieltä muille, lue mieleistäsi kirjaa ja katsele hyviin muistoihin liittyviä valokuvia. Valitse jokin liikuntalaji, joka tuntuu itselle sopivalta ja jokin kiinnostava harrastus. Myös vapaaehtoistyö lisää tutkimusten mukaan tekijänsä mielihyvää ja hyvinvointia. Toisen ihmisen mielenterveyttä voi tukea pienillä asioilla: kysy kuulumisia, kannusta, lohduta, tee yhdessä, älä kulje ohi vaan huomioi. Hassuttele - ei toisen kustannuksella vaan hänen kanssaan. Tulee molemmille hyvä mieli.

Koska mieliala on yhteydessä immuniteettiin ja stressi, tukahdutetut negatiiviset tunteet ja sydänsurut sairastuttavat, kaikki mielialaa nostava ryhmä- ja viriketoiminta on terveyttä edistävää.

Tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi on kehitetty kuvalliset MAHTI-tunnekortit (Kvtl). Ne sopivat kaikenikäisille ryhmä- ja yksilökäyttöön. ohjeet

Sattumanvaraiset taudit ja hullunkuriset hoidot  -kortit on tehty karkoittamaan alakuloa; matalan mielialan lääkkeettömään hoitoon.

Minna Laineen kirja Mielen Voimaa, Logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen on opas, joka kirkastaa tarkoituksellisten asioiden etsimisen ja löytämisen voimaa sekä tarkoituksellisuuden kokemusten merkitystä ihmiselle. Ikäinstituutti 2013. Kirja on sekä netissä, paperisena että äänikirjana.

 

Mielenterveys

Mielenterveyttä suojaavia ja tukevia tekijöitä ovat mielekäs tekeminen ja toiminta, ystävät ja muut sosiaaliset suhteet sekä muilta saatu arvostus, opinto- ja/tai harrastusmahdollisuudet. Mielenterveyttä kuormittavat traumaattiset kokemukset, pitkään epävarmana jatkuva elämäntilanne sekä huonona koettu kohtelu. Asuinyhteisön ilmapiirillä on iso merkitys myös mielenterveydelle.

Ikääntyneiden mielenterveyden edistämiseen keskittyneeseen Mielellään-verkostoon kuuluvat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Suomen Mielenterveysseura ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli. Verkostossa kehitettyjä tulostettavia materiaaleja: Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli ohjeineen ja nappuloineen. Pelissä käydään tehtävien avulla lävitse mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Yleistä tietoa iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemisesta on Mielenterveysseuran kustantamassa ja Ilka Haarnin toimittamassa kirjassa Ikääntyvä mieli, mielen hyvoinvointia vanhetessa. Vanhuuden Mieli -hankkeessa kehitetty mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettuun ryhmämalliin Mielen hyvinvoinnin silta löytyy Ohjaajan opas.

Ikäinstituutin materialia mielen hyvinvoinnista: oppaita, tietokirjoja, Mielipakka (korttien tilaus).  

Neuvokkaat naiset® -ryhmätoiminnan piirissä kerättyä mielen hyvinvointiin liittyvää materiaalia

Ilka Haarnin kokoama Elämän konkari -kirjoituskokoelma (2013) sisältää elämänmakuisia tarinoita yli 60-vuotiaiden suomalaisten kriisikokemuksista ja niistä selviytymiskeinoista. Mikä auttoi vastoinkäymisten ja kriisien yli? Kukaanhan ei selviydy vastuksitta, mutta joillekin ne voivat kasvattaa elämäntaitoja. Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveysseura on myös tuottanut Hyvä mieli -kortit.


Haarni, Ilka & Fried, Suvi (2017): Mielen hyvinvointia miettimässä - opas varttuneiden vertaisryhmille. Ikäinstituutti. 

Mielenterveystalo.fi-sivustolla on työkaluja iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen sekä tietoa psykiatrisista ongelmista ja erilaisista palveluista. Materiaalit sopivat niin ikääntyneelle kuin hänen läheiselleen ja ammattilaiselle.

 

Elintavat

Hyvinvoinnin lisäksi elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ehkäisyssä. Suomessa on menossa laaja "Finger" -tutkimus, josta on lupaavia tuloksia. Tehostettu elintapaohjaus suojaa muisti- ja ajattelutoimintoja. Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella muistisairauksiin sairastumisen alkua voisi siirtää 5-10 vuotta. Siten muistisairaiden määrä puolittuisi. Tutkimuksen neljä tärkeää kohtaa ovat ravitsemus, liikunta (lihasvoima, tasapaino, kestävyys), sosiaalinen aktiivisuus ja aivojumppa. Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kolmas Alzheimerin tauti olisi vältettävissä elintapojen muutoksilla. Tämän tutkimuksen mukaan liikunnan lisääminen on tärkein sairastumisriskiä vähentävä tekijä (tutkimus on julkaistu arvostetussa Lancet-lehdessä). Aivoterveyteen pätevät samat ohjeet kuin muuhunkin terveyteen. Kognitiivisia toimintoja treenattiin tietokoneharjoituksilla. Pelit, musiikin soittaminen ja uusien asioiden opettelu todettiin hyvinksi tavoiksi pitää mieli terässä. (Vahvikkeen Pelit, Musiikki, Aivojumppa, Liikunta)

Hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakka, liiallinen alkoholin käyttö, huolimaton hampaiden harjaus, liian vähäinen liikunta ja liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö ruokavaliossa.
Sininauhaliiton vihkonen Ikääntyminen ja päihteet antaa tietoja mm. alkoholin käytön suositusrajoista sekä lääkkeiden ja alkoholin yhteensopivuudesta. Vihko sisältää luettelon keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja muista ns. kolmiolääkkeistä, joiden kanssa alkoholi ei sovi.

 

Voimavarat

Yllä oleva kuva iäkkään ihmisen voimavaroista on Järvenpään kaupungin Voimavaralähtöinen kotona asuminen -hankkeen työstämä kuvaus. Hanke palkittiin 2016 Vanhustenviikolla Vuoden vanhusteko -palkinnolla.

Hoitosuositukset ja lääkkeet                           Vahvikkeen kuvia terveyteen ja sairauteen liittyen

Duodecim Terveyskirjaston Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Voit selata niitä valitsemalla ensin 55 lääketieteellisestä erikoisalasta ja sitten kuhunkin kuuluvista aiheista.

Lääkkeiden käytöstä löytyy tutkittua tietoa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämästä iäkkäiden ihmisten lääkityksen tietokannasta (linkki sivun oikeasssa reunassa). Muutoksia lääkityksiin ei saa kuitenkaan tehdä omatoimisesti vaan aina pitää keskustella lääkärin kanssa. Ohjeet tietokannan käytöstä löytyy YLE:n sivuilta. Fimea julkaisi 2015 kansallisen itsehoitolääkeohjelman.

Luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä löytyy myös Hyvis-sivuilta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaasta.

Vahvikkeen kuvapankissa on kuvasarja Apteekkimuseon aarteita. Siihen liittyy tulostettavat Tieto- ja kysymyskortit.