Ryhmäprosessi

Alavireisen ryhmän mielialaa voi yrittää kohottaa niin, että jokaisella kokoontumiskerralla kysytään osallistujien kokemia ilon aiheita liittyen tähän päivään tai menneeseen aikaan. Jokaisen kertoma ilonaihe kirjataan isolle paperille tai ryhmässä pöytäliinana käytettävään lakanaan tai kuitukangaspöytäliinaan. Keräämistä jatketaan jokaisella kokoontumiskerralla. Ryhmän viimeistä kokoontumiskertaa varten ohjaaja poimii kaikki ilonaiheet ja jakaa osallistujille niistä luettelon. 

 

KOHTAAMINEN

  • Hienotunteisuus ja kunnioitus
  • Ystävällisyys
  • Rauhallisuus
  • Vanhuksen rytmin huomioiminen
  • Ensivaikutelma tärkeä

Vuorovaikutus

  • Lähtökohtana on ymmärtää ihmisten erilaisuutta
  • Oman käytöksen hallitseminen
  • Kommunikointiin kuuluu vuoropuhelun lisäksiäänen käyttö, kehon kieli, tunneviestinä, koskettaminen

Hyvä kuuntelija

  • On kiinnostunut
  • Keskittyy esillä olevaan tilanteeseen
  • Ei hallitse
  • Ei mitätöi eikä vaihda puheenaihetta
  • Ei tyrmää toisen esittämiä kantoja
  • Välttää arvostelua, tulkintaa, neuvontaa

Hyviä ohjeita ryhmän ohjaamisesta on VihreäVeräjä -hankkeen Ikääntyneiden luontotoiminnan vuosikellossa (s. 8-11).

Positiivinen palaute
Yksi vaikuttava tapa keskinäiseen positiiviseen palautteeseen on se, että jokaisen selkään kiinnitetään maalarin teipillä tai hakaneulalla lappu, johon muut vuorollaan kirjoittavat jonkin positiivisen asian tästä henkilöstä. Jokainen saa oman paperin mukaansa.

Keskusteluryhmämalli
Logoterapeuttiseen ajatteluun pohjautuva Mielen hyvinvoinnin silta -keskusteluryhmämalli sisältää kymmenen teemoitettua tapaamista. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämäntaitoja ja tarjota areena ajatusten vaihtamiselle ja oppimiselle. Malli on sovellettavissa erilaisille ryhmille, jotka ovat kiinnostuneet mielen hyvinvoinnin aihepiiristä tai elämäntaidollisista kysymyksistä. Oppaassa kuvataan keskusteluryhmämallin lähtökohdat eli tukijalat, kokonaisuus sekä kertakohtaiset teemat ja tavoitteet.