Ryhmän ohjaaminen

Vahvikkeen tähän osaan kerätään tietoa mm.

  • määräaikaisen ryhmätoiminnan käynnistämisestä, organisoinnista ja lopettamisesta sekä erilaisia ryhmäkertojen aloituksia ja lopetuksia.
  • verkostoitumisen keinoista

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää koulutusta ryhmien ohjaamiseen ja hoivatyöhön limittyvään viriketoimintaan nimikkeillä Innostusta ryhmänohjaukseen sekä Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen.

 

Hyvin järjestetty ryhmätoiminta voi

  • vähentää masennusta
  • nostaa mielialaa
  • vähentää ahdistuneisuutta
  • kohentaa elämänlaatua
  • kohentaa elämänhallinnan kokemusta
  • lisätä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen
  • johtaa yksinäisyyden kokemiseen vähemmän haitalliseksi
  • kohentaa välineellistä toimintakykyä

(MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. MielenMuutos –tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti. Vanhustyön keskusliitto 2011. s.8)

 

Aiheita ryhmän kokoontumisiin
Aarrekartta, aforismit ja sananlaskut, Aleksis Kivi (tai joku muu kirjailija), autoilu, hampaiden hoito, hiihto, huivien sidonnat ja kravattisolmut, huoneentaulun tekeminen, kukkaiskieli, lapsuuden lelut, lapsuuden ystäväni, muistovärssyt, oman käyntikortin tekeminen, origami ja servettien taittelumallit, perinneruoka, postikortit, profiilin piirtäminen, runot, sauna, tarinat, ulkomaanmatkat, värianalyysi
Vuodenkiertoon liittyviä, ajankohtaisia aiheita ja perinnetietoa löytyy Vahvikkeen vuodenajoista Kesä, Syksy, Talvi ja Kevät.

Esimerkkejä yksinäisyyden ja ystävyyden teemoihin liittyvistä taidemuodoista, joita voi käyttää ryhmässä

  • Yksinäisyyden kuvat: tutustuminen yksinäisyyden teemaan kuvataiteissa
  • Musiikki: kuuntelu, levyraati, yhteislaulu, muusikko vierailijana
  • Runot: muiden tekemät, omat tuotokset, lausuntataiteilija vieraana
  • Elokuva: vanha kotimainen elokuva, uusi kotimainen elokuva, dokumentti
  • Kuvataide: taidemuseo, näyttelyt, luontokuvat, taidekirjat, oma tuotos maalaamalla, korttien talo
  • Teatteri: improvisaatioteatteri, tarinateatteri, teatterikäynti
  • Kirjallisuus: klassikot, lapsuuden kirjallisuus
  • Tanssi: tanssitaiteilija vieraana
  • Taidemuotojen yhdistäminen: klassinen musiikki ja kuvataide, musiikki ja tanssi, taidekuvat ja runot, taiteilija vieraana
  • Kukat: lempikukka
  • Valokuvat: taidevalokuviin tutustuminen, omat valokuvat, valokuvaaminen
  • Silkkimaalaus, posliinin maalaus, kankaan painanta, keramiikkatyö
  • Muut: leipominen, retket, kahvikupit, omat esineet, kirjat

(Routasalo ja Pitkälä 2007, 66-77)

 

Viriketoiminnan perusteita                                              Virikkeet ja niiden merkitys

Kun ihmisen sisäiset tai ulkoiset olosuhteet muuttuvat merkittävästi, virikkeiden rooli ja vaikutukset elämässä muuttuvat samalla. Kunnon heikkeneminen, muuttaminen kodista toiseen, läheisten menettäminen voi merkittävästi vähentää mielekästä toimintaa ja stimulaatiota. Monet ilmiöt, joita on pidetty vanhuuteen tai sairauteen liittyvinä, ovat osoittautuneet sopimattoman virikeympäristön aiheuttamiksi.

Sopivien virikkeiden avulla voidaan ehkäistä ja parantaa mielekkään toiminnan ja aististimulaation puutteesta aiheutuvia oireita. Ihmistä voidaan auttaa pois ahdistavista ajatuskehistä ja vähentää näin psyykelääkkeiden tarvetta. Unettomuutta voidaan lievittää virikkeiden ansiosta syntyvän luonnollisen väsymyksen seurauksena. Käytösoireita voidaan parantaa tai ainakin lievittää vastaamalla ihmisen psykososiaalisiin tarpeisiin. Epänormaaliin ympäristöön (esim. liikaa taustamelua, huutavat potilaat, ovien paukutus, radio tai TV jatkuvasti päällä) on normaalia ja tervettä reagoida epänormaalilla käytöksellä. Joidenkin tutkijoiden mukaan esimerkiksi muistisairaiden vaeltelu pitää ymmärtää tarkoituksellisena, ihmisen itselleen järjestämänä virikkeenä. Stressaavissa elämäntilanteissa viriketoiminta voi toimia myös leppoistajana.

Viriketoiminta on ympäristötekijöiden muuttamista siihen suuntaan, että ihminen voi saada enemmän psykofyysistä tyydytystä eli hän "saa elä­mästä enemmän irti". Se on elämän laadun maksimointia.
Viriketoiminnan tulisi vastata ihmisen perustarpeisiin; ymmärretyksi tulemiseen, turvallisuuden tunteen kokemiseen, hyväksytyksi tulemiseen sekä tarpeeseen tuntea itsensä kykeneväksi. Viriketoimin­nan perimmäinen tarkoitus on tukea iäkkään ihmisen normaaleja ja terveitä rooleja sekä ehkäistä liiallista potilaan roolin omak­sumista eli laitostu­mista. Onnistunut viriketoiminta huomioi iäkkään ihmisen sekä yksilöllisenä persoonana että yhteisön jäsenenä ja ottaa huomioon myös hänen kulttuuritaustansa. 
Nykysuomen sanakirjan mukaan virike tarkoittaa sytykettä, alkusysäystä, impulssia; uuden ajatuksen, ajatuskulun, idean tai keksinnön herätettä, aihetta tai ”siementä”.  Ihmisessä liikahtaa jotain virikkeen ansiosta. Tämä tuntemus voi olla luonteeltaan positiivista tai negatiivista. Siksi ohjaajan on tärkeää opetella ymmärtämään, minkälaisia merkityksiä eri toiminnoilla ja materiaaleilla voi erilaisille ihmisille olla.

Viriketoiminnalla vaikutetaan

  • Ympäristöolosuhteisiin
  • Vuorovaikutussuhteisiin
  • Toiminnan sisältöön, määrään ja laatuun

Viriketoiminta on

  • psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ympäristötekijöiden muuttamista siten, että ihminen voi kokea elävänsä mahdollisimman täysipainoisesti.
  • erilaisten psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten, henkisten ja hengellisten elämysten tuottamista käyttäen monipuolisesti osallistujien tarpeista lähteviä keinoja: sosiaalisia, liikunnallisia, musiikillisia, luontoperäisiä, esteettisiä, kulinaristisia...
  • keskittymis­kyvyn, aistien, muistin, sosiaalisten taitojen ja fyysisen kunnon tukemista.
  • uteliaisuuden herättämistä ja mielenkiinnon virittämistä.
  • toimintaa, jolla estetään tai vähennetään virikkeettömän ja väärävirikkeisen ympäristön haittavaikutuksia.
  • toimintaa, joka auttaa ihmisiä löytämään toisensa.

Viriketoiminta ei ole

  • kaikille saman sisältöistä
  • itsetarkoitus eli päämäärätöntä säpinää
  • vain sitä toimintaa, johon osallistuu koko yhteisö
  • yksinomaan virike-, askartelun- tai vapaa-ajanohjaajan järjestämää ohjelmaa
  • yksinomaan järjestettyä toimintaa (kerhot, retket, juhlat, vierailut, näyttelyt, konsertit)

Viriketoiminnan yleiset tavoitteet

  • hyvän vuorovaikutuksen syntyminen
  • hyvien elämysten kokeminen, mahdollisuus mielihyvän kokemuksiin
  • menetettyjen kykyjen kompensoituminen
  • jäljellä olevien kykyjen käyttö
  • huomion suuntaaminen sairauksien ja menetysten sijaan positiivisiin asioihin
  • onnistumisen ja omanarvon tunteiden kokeminen

Samoin kuin C-vitamiinilla ei voi paikata D-vitamiinin puutosta, ei hyvälläkään perushoidolla voi korvata niitä vaikutuksia, joita oikein suunnitellulla ja järjestetyllä viriketoiminnalla saadaan aikaan. Ilman viriketoimintaa työntekijät pitäytyvät hoitajan roolis­sa, jolloin vanhukselle jää potilaan rooli silloinkin, kun hänen sairauteensa liittyvät hoitotoimenpiteet ovat vähäisiä ja/tai hänellä on paljon terveitä alueita ja kykyjä jäljellä. Näin vanhuksen normaalit ja terveet roolit eivät saa toteutumismahdollisuutta ja kokoaikainen potilaan roolin omak­suminen johtaa laitostu­miseen. Sen myötä monet hänen kykynsä näivettyvät ja identiteetti muuttuu. Perushoito pitää ihmisen hengissä ja puhtaana. Sen lisäksi jokainen iäkäs ihminen tarvitsee yksilöllisen taustansa pohjalta nouseviin viriketarpeisiin vastaamista. Yksilöllisen viriketoiminnan suunnittelussa voi käyttää viriketoiminnan lomaketta.

Viriketoiminta toteutuu

  • hoito- ja hoivatyön auttamistilanteissa arkisen työn lomassa.
  • yhteisön luonnollisessa toiminnassa synnyttäen positiivisen virikeympäristön.
  • tuokioissa, jotka voivat olla kertaluotoisia tai toistuvia. Ne eivät vaadi etukäteissuunnitelmaa ja niiden kesto voi olla vaihteleva. Tuokiot ovat usein spontaanisti syntyviä ja luovat tehokkaasti normaalin elämän ilmapiiriä.
  • tavoitteellisissa ryhmissä, jotka kokoontuvat säännöllisesti sovitun ajan ja tietyn ajanjakson.
  • organisoidussa viriketapahtumassa kuten kerhot, juhlat ja retket.

 

Muistisairaiden viriketoiminnasta

Muistisairaiden ryhmätoiminnat edistävät muistin, muiden älyllisten kykyjen, fyysisen toimintakyvyn ja mielialan säilymistä pitkään.
Muistisairaalle henkilölle järjestetyn toiminnan tulisi olla terapeuttista ja parantaa elämän laatua (mm. Walker 1995). Toiminnan tulisi:

  • tuottaa välitöntä iloa;
  • palauttaa henkilön arvokkuuden tunne;
  • tuottaa järkeviä tehtäviä;
  • palauttaa roolit ja mahdollistaa ystävyys (Mace 1987, Hutchinson & Marshall 2000).

Walker, S. (1995):  Caring through activities. Caring Magazine 14, 54-58.
Mace, N. (1987): Principles of activities for patients with dementia.  Journal of Gerontological Nursing 22, 33-38.
Mace, N. L. (1987): Principles of activities for persons with dementia. Physical and Occupational Therapy in Geriatrics, 5(3), 13-27.
Hutchinson, Sally A. & Marshall, Melody (2000): Responses of family caregivers and family members with Alzheimer´s disease to an activity kit: an ethnographic study. Journal of Advanced Nursing, 31 (1), 44-50.

Epäonnistuminen toimintojen tuottamisessa muistisairaille voidaan määritellä huonoksi kohteluksi (Crump, A. 1991: Promoting self-esteem. Nursing the Elderly 3, 19-21).

Hakusanoja: stimulating activities, leisure activities, recreational activity, everyday (home-like) activities, activities, recreational therapy

Stimulating = stimuloida, kannustaa, kiihottaa, piristää, virkistää, ärsyttää, antaa virikkeitä jollekin
Activities = toiminta, toimet, riennot
Stimulating activities on suoraan käännettynä "virikkeidenantotoiminta"
Leisure = vapaa-aika, joutoaika
Recreational  = ajanvietteellinen, virkistys, huvi, viihde

Sanaristikoissa virikkeen synonyymejä ovat elvyke, piriste, yllyke ja heräte.

 

Tunnetaidoista Markku Karman väitöskirjassa.

Vapaaehtoistoiminnan verkostolla on Ohjaajan taikalaatikko, joka on paikka ohjaajakokemusten ja vinkkien jakamiselle. Se sisältää ryhmiin sopivia toteutusideoita tutustumisharjoituksiin, ryhmäytymiseen, vertaisryhmän toimintaan, vertaisryhmäkerran lopettamiseen ja palautteiden keräämiseen. Verkostolla on ohjeita myös vertaisryhmän perustamiseen.

Ystäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton kehittämää iäkkäille ihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa. Ystäväpiiri-toiminta lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Keskusliitto järjestää Ystäväpiiri-ohjaajien koulutusta kaikille ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille. Mallin mukaista ryhmätoimintaa järjestetään koulutettujen ohjaajien toimesta ympäri Suomea. Koulutettuja Ystäväpiiri-ohjaajia on 670.