Tutkimustuloksia

Useissa tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin, kuten

  • havaintokyky, huomiokyky
  • avaruudellinen ja visuaalinen hahmottaminen
  • työmuisti
  • ongelmanratkaisutaidot
  • silmän ja käden yhteistyö
  • kielitaito

AAL hankkeessa nimeltä Join-In -(Senior Citizens Overcoming Barriers by Joining Fun Activities 2012-2013) kehitettiin vanhuksille sosiaalisia toimintoja tukevia digitaalisia pelejä. Sellaisia, joiden avulla voidaan jakaa kokemuksia muiden sukupolvien sekä ystävien kesken. Netistä löytyy tutkimustuloksia ja jatkosuunnitelmia hankkeen nimellä.

 

Pelaaminen ja muisti

Muistisairaan henkilön kognitiivisia kykyjä ja elämänlaatua on voitu kokeellisesti parantaa kognitiivisten stimulaatio-ohjelmien avulla. Esimerkiksi laajassa englantilaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa kokeessa, joka oli sekoitus reaaliorientaatiota ja kognitiivisia harjoituksia (aiheina raha, sanapelit, tämä päivä ja kuuluisat kasvot), teho vastasi koliiniesteraasin estäjällä saatua vaikutusta. Interventioryhmässä kognitiivinen suorituskyky säilyi 50%:lla entisellään, vertailuryhmässä (n = 86) 37%:lla. Elämänlaatu parani hoitoryhmässä ja heikkeni vertailuryhmässä. Interventiolla oli vaikutusta kognitioon, elämänlaatuun, kommunikointiin, käyttäytymiseen, yleiseen toimintakykyyn, depressioon ja levottomuuteen (Spector ym, 2003). Norman Alm tutkimusryhmineen on julkaissut useita tutkimuksia, jotka liittyvät muistisairaille kehitettyihin tietokoneohjelmiin, ks. CIRCA (Computer Interactive Reminiscence and Conversation Aid). 

 

Sari Tallberg käytti terveydenhoitajakoulutuksen (AMK) opinnäytetyössään Stakesin Laatupeliä materiaalin keräämiseen: Tyytyväisyyskysely Lapinjärven Palvelukodin asukkaille 2010. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata asukkaiden kokemuksia liittyen palvelukoteihin fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä.