Tutkimustuloksia

Musiikkiin sitoutuu tunteita ja muistoja

Jokaisella kuulevalla ihmisellä musiikkiin sitoutuu tunteita ja muistoja. Musiikki auttaa käsittelemään emootioita, minäkuvaa ja identiteettiä. Sen avulla voidaan käydä läpi kokemuksia ja muistoja. Musiikki vaikuttaa meihin halusimme sitä tai emme. Se tunkeutuu nukkuvankin ihmisen aivoihin ja muuttaa aivosähkökäyrää toisin kuin puhe, jota ei unen läpi rekisteröidä. Musiikki voi tehostaa opiskeltavan asian tallentamista pitkäkestoiseen muistiin. Laulaminen stimuloi aivojen eri alueita kuin puhe. Musiikkiin on tallentunut aikaa ja tuntemuksia, kokonaisia tarinoita elämän tärkeistä jaksoista. Musiikin kuuntelua tai sen avulla kommunikointia käytetään fyysisen ja psyykkisen terveyden palauttamiseen, ylläpitoon ja parantamiseen. Aihohalvauksessa puhekykynsä osittain menettänyt henkilö saattaa laulaa täysin virheettä.

Musiikin avulla voidaan vähentää lihasjännitystä, lisätä rentoutta ja jopa vähentää kipulääkkeiden tarvetta ihan musiikkia kuuntelemalla tai ääniresonanssia eli värähtelyä hyväksi käyttämällä. Tuotetun äänen korkeudesta ja voimakkuudesta riippuen keho värähtelee eri paikoista. Eri vokaalitkin vaikuttavat kukin eri tavalla.  Ääni voi tuntua rintakehässä, huulissa tai muualla kehossa. Se on kuin sisäistä hierontaa. Mieleisen musiikin kuuntelu alentaa verenpainetta ja vaikuttaa hengitysnopeuteen. Laulaminen harjoittaa kurkunpäätä ja äänihuulia. Musiikki voi auttaa saamaan yhteyden omaan sisäiseen minään. Se voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja laukaista lukkiutuneita tunnetiloja. Musiikin harrastaminen ylläpitää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta sekä ehkäisee yksinäisyyttä. Mieluinen musiikki parantaa muistia ja mielialaa. Musiikin harrastaminen, soittaminen tai tanssiminen vähentävät dementoitumisriskia.

Mieluinen musiikki aktivoi aivoja laajalti sekä vaikuttaa positiivisesti mielialaan, stressin kokemiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Musiikki saattaa edistää kuntoutumista aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa.

Varsinkin kuorolaulusta on positiivisia tutkimustuloksia. Se lisää subjektiivisesti koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa elämänlaatua. Tuloksista löytyy tarkempaa tietoa mm. THL:n sivuilta.

Soittaminen on erinomaista aivojumppaa ja sitä voi alkaa opetella minkä ikäisenä tahansa.

Musiikki ja muistisairaudet

Muistisairauksiin kohdistuvissa tutkimuksissa on selvitetty laulamista, instrumenttien soittamista, tanssimista ja musiikkiliikuntaa, musiikkipelejä, improvisaatiota ja säveltämistä (Brotons, 1994) sekä taustamusiikin vaikutuksia (mm. Gerdner & Swanson, 1993). Musiikissa vaikuttavat niin melodia kuin rytmi, dynamiikka ja käytetyt instrumentit (Silber, 1999). Useiden tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että musiikilla voidaan onnistua vähentämään muistisairauden aiheuttamia emotionaalisia, sosiaalisia, kommunikatiivisia ja fyysisiä ongelmia (Kneafsey, 1997). Lukuisten positiivisten tutkimustulosten ja hyvien kokemusten pohjalta Brown & co lanseerasivat uuden termin music-therapeutic caregiving (MTC) kuvaamaan musiikin aktiivista käyttöä hoitotyössä (Brown ym. 2001). Dementiassa ei ole kyseessä oikeastaan muistojen menettäminen, vaan se, että menetetään yhteys niihin - ja musiikin avulla voidaan ennen kaikkea saada uudelleen aikaan pääsy muistoihin, luoda avain, jonka avulla avataan ovi menneisyyteen, ovi, joka ei vie vain joihinkin tiettyihin mielentiloihin ja muistoihin, vaan koko menneeseen ajatusrakenteeseen ja persoonallisuuteen. (Sacks, 1991)

Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin systemaattisessa katsauksessa koottiin kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka selvittivät musiikin vaikuttavuutta muistisairauksien hoidossa tai kuntoutuksessa. Julkaistu oli 17 kontrolloitua tutkimusta, joiden aineistossa oli mukana yhteensä 857 muistisairasta. Systemaattisen katsauksen perusteella voidaan sanoa, että musiikilla on moninaisia aktivoivia ja positiivisia vaikutuksia muistisairaan terveyteen. Osana kuntoutusta musiikki vähentää käytöshäiriöitä, lisää keskittymiskykyä, parantaa muistin toimintaa ja mielialaa sekä vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta. (Sihvonen, A. J., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2014;130(18):1852-53. )

Särkämö, Teppo ; Laitinen,  Sari; Numminen, Ava ; Tervaniemi, Mari; Kurki, Merja & Rantanen, Pekka  (2011): Muistaakseni laulan: musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään säätiön julkaisuja A:10.

Musiikin merkityksestä muistisairaille henkilöille kertoo Ava Numminen Suomen muistiasiantuntijoiden sivustolla.

Tutkimuksissa musiikkia on käytetty myös ääniympäristön luomiseen (taustamusiikki rauhoittamiseen tai stimulointiin) tai muista hoitotilanteista irrallisena terapeuttisena menetelmänä (musiikkiterapia).

 

Musiikin kuuntelu aktivoi
”Musiikin kuuntelu aktivoi laajan bilateraalisen aivojen verkoston, joka käsittelee mm. tarkkaavaisuutta, muistia, motorisia toimintoja ja emootioita. Musiikin avulla voidaan virkistää dementoituneen potilaan aivotoimintaa avaamalla ovet tutun musiikin kautta ensin aivojen emootioita käsitteleviin osiin. Päivittäisen musiikin kuuntelun on osoitettu edistävän myös aivohalvauspotilaiden kognitiivista toipumista. Varsin vahvaa näyttöä on myös musiikkiterapian tehosta depression hoidon osana. Suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet standardihoitoon liitetyn yksilöidyn musiikkiterapian lisäävän hoidon vaikuttavuutta niin depression oireiden, ahdistuksen kuin toimintakyvynkin osalta.”
LKT, professori Eija Kalso, HUS:n kipuklinikan ylilääkäri: Musiikin voima. Potilaan lääkärilehti 30.7.2014.

 

Musiikki tunteiden säätelijänä
Suvi Saarikallio selvitti väitöstutkimuksessaan musiikin psykologisia merkityksiä ja musiikin käyttöä tunteiden säätelynä nuorten arkielämässä. Musiikki osoittautui keinoksi edistää nuoruuden psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita neljällä osa-alueella: identiteetin rakentumisessa, itsemääräämisen ja hallinnan kokemuksissa, ihmissuhteiden muutoksissa sekä tunnekokemuksissa ja tunteiden säätelyssä. Saarikallio määritteli seitsemän musiikin avulla tehtävän tunteiden säätelyn strategiaa: viihdyke, elpyminen, elämykset, irtautuminen, purkaminen, mielikuvatyöskentely ja lohtu. Tunteiden säätelyn näkökulmasta merkittävimmäksi musiikilliseksi toiminnaksi osoittautui musiikin kuuntelu. Saarikallio, Suvi (2007): Music as mood regulation in adolescence. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 67.
Musiikin käyttö vanhuudessa on siten muistojen kautta yhteydessä em. nuoruuden prosesseihin.

 

Leikkauspotilailla musiikin kuuleminen laskee sykettä, vakauttaa verenpainetta ja vähentää levottomuutta. Musiikkia on käytetty hyvin tuloksin saattohoidossa ja vastasyntyneiden teho-osastolla.

Musiikki parantaa kirurgin työ laatua
Leikkaussaleissa soitetaan usein musiikkia. Tutkimuksessa, jossa 15 plastiikkakirurgia sulkivat samanlaiset haavat lempimusiikkia kuunnellen ja ilman musiikkia, haavan sulku nopeutui musiikin kera 10% ja henkilökunnan arvioiden mukaan suljetut haavat olivat laadullisesti parempia. (SR Lies & Zhang AY (‎2015): Prospective Randomized Study of the Effect of Music on the Efficiency of Surgical Closures. [Randomized Controlled Trial] Aesthet Surg J. 2015 Sep;35(7):858-63.))

 

Laulaminen

Vaikka äänen laatu iän myötä muuttuu ja sävelkorkeus laskee, melodia ja rytmiikka ovat usein kohdallaan. Hyvin usein myös laulujen sanat muistuvat kohtuullisen oikein. Tuttujen laulujen laulaminen nostaa mieleen kaukaisia muistoja, joka voidaan kokea hyvin mielihyvää tuottavana. Tunnistettava ja kokemuksia herättävä musiikki tukee kokemusta omasta itsestä eheänä kokonaisuutena. Äänellinen ja sanallinen osallistuminen yhteislaulutilanteessa on aktiivisempaa kuin keskustelutilanteessa (Millard & Smith, 1989). Muistisairaalle musiikkikokemus tarjoaa keinon itsetutkiskeluun ja minuuden aktivoitumiseen muistojen ja mielikuvien kautta.

Sanonta "Kirkkokuorolaiset elävät muita pitempään", ei ole tuulesta temmattu lause.
Virsien laulaminen rakentaa yhteisöllisyyttä, jolla on yhtymäkohtia sekä perinteisiin että nykypäivään. Laulut voivat tukea toipumisprosesseja, kuten päihteistä vapautumista. Spiritualiteetilla on vaikutusta kuntoutumisprosessiin, mutta hengelliset laulut ovat Lundin tutkimuksen mukaan tuoneet erityistä henkilökohtaista merkitystä kunkin omaan elämäntarinaan. (Innanen, Tapani & Salminen, Veli-Matti (2016) Hymn, Song, Society. Teoksen artikkelit pohjautuvat kansainvälisen hymnologian alan konferenssin esitelmiin, joka järjestettiin Espoossa syksyllä 2014)

 

Mielimusiikkia tunti päivässä
”Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että musiikin käyttö kuntoutuksessa voi tehostaa esimerkiksi Parkinson- ja aivoinfarktipotilaiden motoriikan säätelyä, tehostaa aivoinfarktin jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten häiriöiden paranemista ja vähentää muistisairaiden neuropsykiatrisia ja -kognitiivisia oireita, hän kertoo. Suomen Akatemian tutkijatohtorin Teppo Särkämön mukaan mielenkiintoinen ja myönteinen havainto on, että musiikki kuntouttaa niitäkin, joilla ei ole ollut musiikkiharrastusta. Yksi ehto kuitenkin on olemassa. Potilaan pitäisi nauttia musiikin kuuntelusta.”…Näyttää siltä, että toipumisen alkuvaiheessa jo tunnin päivittäinen musiikin kuuntelu kohentaa aivotoimintoja ja psyykkistä tilaa…Tutkimustemme mukaan musiikin kuuntelusta voi olla hyötyä esimerkiksi muistisairaille ja aivoinfarktin saaneille. Emme ole huomanneet, että musiikin kuuntelusta olisi mitään haittaa. Oleellista toipumisessa on se, että potilas nauttii musiikin kuuntelusta. Omaisen pitäisi siis selvittää, mikä on potilaan mielimusiikkia. Alzheimerin tautia sairastava näyttäisi hyötyvän eniten siitä, että hänen kanssaan lauletaan menneisyydestä tuttuja lauluja.” Toimittaja Johanna Nykopp: Musiikista apua aivosairauksista kuntoutumiseen. Potilaan lääkärilehti 17.6.2015.

 

Yhteinen sävel -tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (2015) kotona asuvan muistisairaan teknologia-avusteisesta kuntoutuksesta. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja. Tulossa luettavaksi myös nettiin.

 

Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen (2011): Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä. Esitys Pirkanmaan muistiyhdistyksen Huittisten osaston juhlaseminaarissa 20.10.2011 (28 erinomaista diaa).

 

YLE Areena
Musiikki muovaa muusikon aivoja (12 min haastattelu sarjassa Aivot - tärkein pääomasi) ”Musiikki vaikuttaa meidän fysiologiseen tilaamme”, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen Turun yliopistosta. Huotilaisen mukaan voidaan sanoa, että musiikki on ensimmäinen kielemme. Miten musiikki vaikuttaa meihin? Millaiset ovat muusikon aivot verrattuna muiden aivoihin?