Toimintaideoita

Kylämummi- ja -vaari –toiminta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kylämummi- ja -vaari –toiminnassa vapaaehtoiset aikuiset antavat aikaansa lapsille esimerkiksi päiväkodeissa sekä perhekahviloissa ja kerhoissa. Toiminnalla halutaan tukea hyvää lapsuutta vahvistamalla sukupolvien ketjua, lisätä sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, siirtää kulttuuriperintöä, luoda aktiivisille suurille ikäluokille mahdollisuus tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä sekä lisätä alueellista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lapsista.

Varamummo- ja -vaari –toiminta
Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskus Talkoorenkaassa Keravalla aloitettiin vuonna 2007 Varamummo- ja -vaari –toiminta, jonka tavoitteena on toimia siltana eri sukupolvien välillä, siirtää kulttuuriperintöä sekä tukea lapsiperheitä arjessa. Ajatuksena on tarjota perheille mahdollisuus kohdata iäkkäämpiä ihmisiä, jos omia isovanhempia ei ole tai he asuvat kaukana.

Kummimummit ja -vaarit
Pienperheyhdistyksen Mummila on kolmen polven toimintakeskus Helsingin Vuosaaressa. Mummilassa tarjotaan mahdollisuus kolmen sukupolven yhdessäoloon, koulutetaan kummimummeja ja -vaareja ystäviksi jäsenperheiden lapsille, joilla ei ole suhdetta omiin isovanhempiinsa sekä järjestetään monenlaista toimintaa ja teemaryhmiä mummeille ja vaareille.

Leirimummot ja -vaarit
Parasta Lapsille ry:n leirimummona tai -vaarina voi toimia joko lasten leireillä tai monikulttuurisilla perheleireillä. Mummoilta ja vaareilta ei odoteta pallon perässä juoksemista vaan heidän toivotaan olevan ylimääräinen syli lapsille, jotka sitä kaipaavat. Mummojen ja vaarien toivotaan tuovan leirielämään omia lapsuuden taitojaan eli asioita, jotka saattavat olla jopa vieraita tämän päivän lapsille kuten metsäretket, saunan lämmitys, soutaminen, onkiminen tai vaikka kukkaseppeleiden tekeminen. Mummot ja vaarit voivat lukea satuja tai vaikka vain jutella lasten kanssa.

Kouluvaarit ja koulumummot
Turkulaisessa Kouluvaarit ry:ssä toimii joukko vapaaehtoisia yli 55-vuotiaita miehiä, jotka haluavat olla alakoulun oppilaiden ja opettajien apuna. Espoolaisessa Saunalahden koulussa on ollut kouluvaari- ja mummotoimintaa vuodesta 2009.

Kouluvaarit- ja mummot toimivat luokassa oppimisen tukena, satujen lukemisessa, retkillä, lisäkäsinä käsityö- ja askarteluhetkissä sekä joillekin oppilaille myös  varavaarina tai mummina. Vaarilla ja mummolla on aikaa pysähtyä auttamaan, tsemppaamaan ja sovittelemaan. He ovat aikuisia lasten kavereita ja heidän tärkein tehtävänsä on olla läsnä. Näiden aikuisten kanssa oppilaat voivat tehdä tehtäviä, keskustella ja kuulla tarinoita. He ovat kehittämässä hyvää ja turvallista kouluympäristöä ja tuovat oppimiseen lisäarvoa omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan.

LäksyHelppi
LäksyHelppi on Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ja HOK-Elannon yhteishanke, joka tarjoaa apua kotitehtävien teossa. Punaisen Ristin paikallisosastot vapaaehtoisineen pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla perustavat läksykerhoja. Läksyjen lomassa jutellaan, pelataan ja vietetään aikaa yhdessä. LäksyHelppi on kohdennettu erityisesti Suomeen muuttaneille, mutta kaikki taustaan katsomatta ovat tervetulleita. Hankkeella parannetaan motivaatiota koulunkäyntiin ja ehkäistään syrjäytymistä.

Korttelikeittiö
Yhdessä ruokailu yhdistää vauvoista vanhuksiin. Mm. Helsingin Kalliossa on järjestetty kaikille avoimia tilaisuuksia teemana "Älä syö yksin!" Ruoka on tehty talkoilla ja suurin osa raaka-aineista saatu lähiseutujen yrityksiltä. Tiloja korttelikeittiölle ovat tarjonneet useat julkisyhteisöt ja lisäksi tapahtumia on järjestetty puistoissa. Korttelikeittiössä on pyritty myös tarjoamaan kulttuurielämyksiä, kuten elävää musiikkia tai runonlausuntaa. Matalan kynnyksen iltatapahtumiin on siten kokoonnuttu nauttimaan ruuasta, seurasta ja musiikista.

Junnut Jeesaa!
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen organisoiman Junnut Jeesaa! -projektin tarkoituksena on, että nuoret auttavat senioreita arkisissa askareissa kuten kauppa-asioiden hoitamisessa. Kauppareissujen lisäksi nuoret ovat käyneet mm. palvelukeskuksissa avustamassa senioreita kännyköiden ja tietokoneiden käytössä. Ajatuksena on ollut myös eri sukupolvien välinen kohtaaminen.

Anna Aikaa Vanhukselle
4H yhdistys on toteuttanut tätä käytäntöä. Nuoria on työllistetty vanhusten seuraksi terveyskeskukseen, kotihoitoon ja asuntoloihin. Yritys, yhdistys tai yksityishenkilö on voinut ostaa tunteja maksamalla haluamansa tuntimäärän yhdistyksen tilille (15e/h vuonna 2011 sisältäen palkan sivukuluineen sekä työllistämis- ja kirjanpitokulut) viitteeksi Anna Aikaa Vanhukselle. 4H on palkannut nuoren työhön sekä selvittänyt hänelle työkohteen ja sopinut aikatauluista. Työtunteja on voinut ostaa niin monta kuin on halunnut. Työtunteja ostaneet tahot on julkaistu yhdistyksen kotisivuilla paitsi silloin, jos maksaja ei ole halunnut nimeää julkaistavan. Työtunnit on voinut ostaa myös käytettäväksi tiettyyn kohteeseen.

Nuorten ehdotuksia sukupolvia yhdistävään toimintaan
1. Yhdessä liikkuminen: tanssi, avantouinti, urheilutapahtumat ja ottelut
2. Yhdessä kulttuurin kokeminen ja tekeminen: musiikin kuuntelu ja musisointi, käsitöiden tekeminen, taiteet, maalaus, näytelmät, runo- ja kirjapiirit, teatterikerho ja ruoanlaittaminen (karjalanpiirakat ja muut perinneruuat), leipominen ja yhdessä syöminen, elokuvien katsominen yhdessä.
3. Pelit ja leikit: tutustumisleikit, lautapelit ja tietovisailut
4. Tietotaidon jakaminen: nuoret opettaisivat ikäihmisille elektronisten laitteiden, kuten tietokoneiden käyttöä ja auttaisivat ikäihmisiä erilaisissa arjen askareissa. Ikäihmiset voisivat opettaa nuorille perinteisiä kädentaitoja, neulomista, virkkausta, puutöitä ja ruuanlaittoa.
5. Tietojen ja taitojen jakaminen ja keskustelu: muistelua ja mielipiteiden molemmin puolista jakamista
6. Molemminpuolinen henkinen tuki

Kallio, Anni (2014): Nuorten näkemyksiä sukupolvia yhdistävästä toiminnasta. Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulussa, sivut 25-26.