Tutkimustuloksia

Dementoituneen henkilön kognitiivisia kykyjä ja elämänlaatua on voitu kokeellisesti parantaa kognitiivisten stimulaatio-ohjelmien avulla. Esimerkiksi laajassa englantilaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa kokeessa kognitiivisen stimulaatio-ohjelman, joka oli sekoitus reaaliorientaatiota ja kognitiivisia harjoituksia (aiheina raha, sanapelit, tämä päivä ja kuuluisat kasvot), teho vastasi koliiniesteraasin estäjällä saatua vaikutusta. Interventioryhmässä kognitiivinen suorituskyky säilyi 50%:lla entisellään, vertailuryhmässä (n = 86) 37%:lla. Elämänlaatu parani hoitoryhmässä ja heikkeni vertailuryhmässä. Interventiolla oli vaikutusta kognitioon, elämänlaatuun, kommunikointiin, käyttäytymiseen, yleiseen toimintakykyyn, depressioon ja levottomuuteen. (Spector A, Thorgrimsen L, Woods B, Royan L, Davies S, Butterworth M & Orrell M 2003. Efficacy of an evidence-based Cognitive stimulation therapy programme for people with dementia: Randomised controlled trial. Journal of Psychiatry, 183: 248-254.)

Aivotutkija Minna Huotilainen ja toimittaja Leeni Peltonen kertovat pitkäkestoisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin niiden henkilöiden elämäntapaa, joiden muisti, havaintokyky ja tarkkaavaisuus toimivat erinomaisesti vielä yli 80 vuotiaana. Tutkimuksessa nousi esille kolme harrastusta, jotka olivat tyypillisiä näille iäkkäille ihmisille. Ne olivat kortti- ja lautapelit, musiikki (kuorossa laulaminen, bändissä soittaminen, konserttikäynnit ja monenlaiset yhteismusisoinnit) sekä tanssiminen.
Huotilainen, Minna & Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava.

Henkisesti haastava toiminta voi muuttaa ihmisen aivojen toimintaa. Tutkimuksessa, johon osallistui kahdenlaisia 60-90-vuotiaita ihmisiä, todettiin että aivotoiminnan suurempaa aktiivisuutta vaatineissa harrastuksissa parani muisti, kehittyi aivojen kyky säännellä toimintaansa ja tehostui koko hermoverkon toiminta. Vain harrastukset, jotka edellyttivät aktiivista oppimista, olivat tässä mielessä merkitsevässä määrin hyödyllisiä. Tällaisia toimia olivat esimerkiksi valokuvaaminen (digitaalikuvaus ja kuvankäsittely) sekä tilkkutöiden kaltaiset tekstiilikäsityöt. Musiikin kuuntelun ja yksinkertaisten pelien pelaamisen vaikutus oli positiivinen, mutta ei niin vahvasti. Toinen tutkimusryhmä harrasti vaativia ja toinen vähemmän vaativia aktiviteetteja. Vähemmän vaativat harrastukset olivat ruuanlaittoa, matkustamista ym. mikä ei vaatinut uuden opettelua. Harrastuksiin käytettiin aikaa keskimäärin 15 tuntia viikossa 14 viikon ajan. Vaikutukset näkyivät vielä vuodenkin kuluttua tutkimukseen osallistumisesta.
McDonough, Ian M. ; Haber, Sara ; Bischof, Gérard N. & Park, Denise C. (2015): The Synapse Project: Engagement in mentally challenging activities enhances neural efficiency. Restorative Neurology and Neuroscience, vol. 33, no. 6, pp. 865-882, 2015.